Atuagagdliutit - 07.04.1982, Síða 29

Meeqqanut / Børneside-
Innerup timmiaa
Ilaanni Ruslandimi naalagarsua-
qarpoq orpiuteqartumik guultiu-
sunik iibileqartartumik. Unnuit
tamaasa oppik sikkersoqalersar-
Poq inerittoqalersarlunilu, ullaan-
ngoraangalli tamarmik peerussi-
masarput, ilisimaneqanngilarlu
kiap tillittarnerai.
Ullut ilaanni naalagarsuaq er-
nerminut pingasunut oqarpoq:
Arlassi tillittoq tigusarisinnaagu-
n'uk naalagaaffimma affaa pissa-
yaa toqugumalu sinnera pissallu-
gu.
Unnuk taanna ernera angajul-
lep orpiup killingani pigaarnialer-
P°q. qaammalli nuimmat siniler-
soorpoq iteramilu takuaa iibilit
guultiusut peqanngitsut.
Aqaguani akulleq pigaartus-
sanngorpoq, taannali aamma a-
ngajumisulli sinilersimavoq, iibi-
dllu siullermisulli tillinneqarsi-
mapput.
Unnuit pingajussaanni nukar-
lersaat Ivan pigaarnialerpoq.
Qaammat nuimmat iibilit guultiu-
sut uisorilasutut qaammaalupput
naatsiivik qaammartillugu, Ivan-
'Hu kusageqalugit nakkuppai.
Taavali timmiarujussuaq ti-
k'uppoq orpimmullu milluni.
Meqqorsui takisuut innertut qaa-
^apput. Uisorernerinnanngua-
mullu iipilit guultiusut tamaasa
nerivai. Tingeqqinnialissagaluar-
toq Ivanip angumeralugu papis-
suisigut tiguaa. Tinuniarsuarli i-
luatsitsilluni katappoq aniguillu-
nilu, Ivan kiserngoruppoq meqqo-
rujussuaq ataaseq qillaaluttuin-
naq tigummillugu.
Naalagarsuup meqqoq takuga-
ntiuk oqarpoq: »Eqqissinavian-
ngilanga timmiaq qillaaluttoq
taanna pigilersinnagu«. Erninilu
neriorsorpai arlaata timmissamik
Ptsarinnittup naalagaaffini ta-
taaat pissagaa.
Qatanngutigiit erngiinnaq aal-
tagarput tunussutigiiaarlutik. I-
vanip erngiinnaq tikippaa ujara-
ruJussuaq ima allannilik:
Saamiup tungaanut ingerlani-
artoq kaalerlunilu imerusulis-
saaq.
Talerpiulli tungaanut ingerla-
Soq iluanaassaaq hiistiali piaartu-
’t'ik toqusariaqarpoq.
Taava Ivanip hiistini talerpiup
tungaanut sangutippaa erniinnar-
11 naapippaa amarorujussuaq qa-
Sertoq, taassumallu hiisti pissiffi-
galugu toquppaa nerillugulu.
Ivan pisuinnaq ingerlaqqiler-
P°q> amarorsuarlu naapeqqillugu.
“Utoqqatserpunga hiistit neri-
gakku«, amaroq oqarpoq, nangil-
unilu »Taarsiullugu illussaarsu-
arniut innerup timmiaata naju-
gaanukaatissavakkit. Qaannut
qaqiniarit«. Amarorsuullu sukka-
qaluni ingerlappaa sukkaqaluni
(Iaqqat narsallu qarsuallugit, kii-
salut tikippaat illussaarsuarujus-
sUaq naatsiivissuarmik kusanaqi-
sUmik kaajallanneqarsimasoq.
Amaqqullu oqarfigaa: »Naat-
siivimmi tassani innerup timmiaa
ippoq guultiusumik ineqarluni,
timmiaq tigujuk inaali attoqina-
gu, taanna attoraluarukka tigu-
saassagavit«.
Ivan naatsiivimmut iserpoq
timmiarlu tigullugu, taavali eq-
qarsalerpoq — qimaasoorutigeqi-
navara inaa ilanngullugu tigu-
gukku pitsaaneruvoq. — Inaali
attorniariaraalu sumi tamani sia-
nerpaluttorsuanngorpoq, paarsi-
sullu aggerput tigusaralugulu il-
lussaarsualiaallugu.
Tassani kunngip oqarfigaa: »I-
vaniaa timmiaq piumallugu qin-
nuvigisimagaluarumma tunnius-
simassagaluarapara, maannali
hiisti guultiusoq anorrimilluun-
niit sukkanerulluni pangalittar-
toq pisariniartariaqalerpat uan-
nullu tunniullugu, taamaaliun-
ngikkuvimmi silarsuaq tamaat o-
qaluttuutissavara tillittuusutit«.
Ivan aliasulluni amaqqumut u-
terpoq qanorlu pisoqarsimanera-
nik oqaluttuullugu, amaqqullu a-
kivaa: »Ikiortariaqanngikkaluar-
pakkilluunniit, taamaattormi
qaannut qaqiniarit taava hiisti-
mut guultiusumukaatissavak-
kit«.
Hiistip inaa tikikkamikku ama-
roq oqarpoq: Iserniarit hiistilu ti-
gullugu anuile attoraluarukkit ti-
gusaassaatit«.
Ivan hiistip inaanut iserami a-
nuia attortoorniariarai aasiit sia-
nerpaluttorsuanngorpoq, paarsi-
sulluaasiit tigusaralugu kunngi-
minnukaappaat.
»Hiisti tunniussimassagaluar-
para iluameerlutit qinnutigisima-
galuarukku«, kunngi oqarpoq, na-
ngillunilu »maannali kunngip pa-
nia pinningaartoq Elena aariarlu-
gu uannukaattariaqalerpat taa-
maaliunngikkuvit kikkut tamaa-
sa oqaluttuutissagakkit tillittuu-
sutit«.
»Sooruku mianersoqqussutik-
ka tusaaneq ajorpigit« amaroq o-
qarpoq Ivanip uterluni pisimasu-
nik oqaluttuummani, nangillunilu
»qaami qaannut qaqeriarit taava
kunngip panianut Elenamukaa-
tissavakkit«. Aallarpulluaasiit
suut tamaasa qarsuallugit, nuna
kunngip paniata Elenap najugaa
ornillugu. 'I'assunga pigamik a-
maqqup arajutsisaarilluni Elena
aavaa Ivanip qooqqumi appelsii-
nanik naatitsivimmi utaqqigaani.
Taava marluullutik aallarput aq-
qutertik atuarlugu.
Aqqutaani ingerlatillutik Ivan
Elenalu asaqatigiilerput, Ivanillu
amaroq qinnuvigaa kunngip Ele-
na nuliartaarissanngimmagu.
»Ikiukutsuussavakkit« Ama-
roq oqarpoq »Apuukkutta kun-
ngip paniatut isikkoqarlunga
kunngimukaqatigissavakkit, taa-
valu hiisti guultiusoq pissavat«.
Taamaalillutik Ivanip hiisti
guultiusoq pereeramiuk kunngip
pania hiisteqatigalugu aallarasu-
arput.
Ullut arlallit qaangiummata a-
maqqup ilageqqilerpai qimaasi-
malluni. Innerullu timmiaata il-
lussaarsua pallikkamikku Ivanip
amaroq qinnuvigaa hiistitut guul-
tiusutut iluseqaleqqullugu. Taa-
maalilluniluaasiit innerup tim-
miaa pissarsiaraa.
Ingerlallarlutik Ivanikkut kun-
ngillu pania naalagarsuup nunaa-
taata ilaanut pipput qasoqalutik.
Kingunitsianngua Ivanip qatan-
ngutai tikiupput. Kamalerpullu
takugamikku Ivan qanoq ilua-
naarsimatiginersoq, aalaj angerlu-
tillu Ivan toqukkumallugu. Taa-
va kunngip pania, hiisti kuultiu-
soq innerullu timmiaa tiguaat aal-
larullugillu. Apuukkamik sapiit-
suliornersuartik ingasattajaaruti-
galugu oqaluttuaraat.
Ullut ilaanni amaroq ingerlatil-
luni takulerpaa Ivan toqungalluni
nunaannarmi nalasoq, taavaana
tulukkap miffigigaa ikuttarlugu
nerilissallugu. Taava amaqqup
tulukkap piaraata aappaa tiguaa
neriniartuusaalerlugulu, arnaalu
nillialerpoq: »Amaroq qasertoraa
qitornara asattuuguk«.
»Aatsaat silarsuup isuani imer-
mik inuunartulimmik aalliukkum-
ma iperassavara« Amaqqup aki-
vaa, tulugarlu aallarasuarpoq ki-
nguninngualu uterpoq imiisiviit
marluk ulikkaartut nassarlugit.
Taakku amaqqup Ivanip timaa-
nut imaarpai, erniinnarlu Ivan
uummarpoq.
Ivan amarorlu tuaviinnaq naa-
lagarsuup illussaarsuanukarput,
taavaana qatanngutaasa ajortut
aappaata kunngip pania Elena
nuliartaarinialeraa. Kunngilli pa-
niata asasani takuleramiuk oqar-
poq »Ivaniuna asagiga, qatan-
ngutai tillittuullutillu inuartuup-
put, pinngitsaalivaanngalu ki-
mulluunniit oqaqqunanga«.
Tamanna paasigamiuk naala-
garsuaq kamattorsuanngorpoq,
erninilu peqqusersuut illussaarsu-
armit anisippai kingorna uteqqu-
nagit.
Amaqqullu Ivan oqarfigaa:
»Aalajaallunga kiffartuussima-
vakkit, taamaattumik ataatsimik
qinnuviginiarpakkat: Niaqora i-
sikkakkalu kipikkit orpiullu guul-
tiusunik iibileqartartup ataanut
matoorlugit«.
Ivanip Lamanna Lusaramiuk
annilaaqaaq misigalunili taamaa-
liortariaqarluni. Matooreerniaria-
raali matuugaanit angut inuusut-
toq makippoq oqarlunilu:
»Kunngip paniata Elenap qa-
tanngutigivaanga taamaalillutik
ilisiigaanerput atorunnaarsip-
pat«.
Kingorna Ivan Elenalu katip-
put, pilluarlutillu sivisuumik i-
nooqatigiillutik.
Tassa russit oqaluttuatoqaa-
taat. Oqaluttuanilu taamaattuni
uumasut inuillu assigiimmik pine-
qarlutillu oqaluttinneqartarnerat
malunnarluinnarpoq. Oqalut tual-
lu taamaattut tamarmik ajun-
ngitsumik naggateqartarput.
PlSO^Cut
nrrr rr: EC
å
p

(
Hf) IV S Ih G-Wq
t... L' - /
./ oi
Atuagagdlidtit
29