Atuagagdliutit - 15.09.1982, Qupperneq 30
Saarullilemgusaanneq:
Aningaasaatilissuit
akornanni
soorlumi sunnguaq
Tyskit aalisariutaannut ungasiliartaatinut tunuliaqutaapput
ingerlatseqatigiiffipiluunersuaq »Unilever« tyskillu
aningaaserivissuat
Saarullilerngusaannermi kalaallit
aalisarnikkut soqutigisaannut ii-
lua’tungiliuttunngorsimasut tas-
saapput aningaasaatilissuarnik ilu-
mut taasariaqartut. Ataaseq paat-
soortariaqanngitsoq unaavoq:
Saaruilik, imaluunniit aalisarneq
ataatsimut isigalugu, Kalaallit Nu-
naanni inuussutissarsiutitut tun-
ngaviusoq aningaasarsiornikkut
immikkut ittumik pingaaruteqan-
ngilluinnarpoq Tyskit ingerlatse-
qatigiiffissuinut ingerlatseqatigiif-
fissuarnullu nunanit tamalaanit pi-
gincqartunut tyskillu killiit aalisa-
riutaannik ungasiliartaatinik pi-
ginncqataasunut.
Pingaartumik taasariaqartut tas-
saapput umiarsuaatileqatigiiffiit mar-
luk ungasiliartaatinik (avataasiutinik)
aalisariutaateqartut aammalu imma-
mik Kalaallit Nunaata eqqaaniittu-
mik soqutiginnilersimasut. Umiarsu-
aatileqatigiiffiit taakku tassaapput
»Nordsee — Deutsche Hochsee-Fis-
cherei«, andelsselskabitut piginneqa-
tyskit kitdlit nålagkersuissue social-
demokratiugaluarput, kisidnile isu-
mamingnik aulassortitsiput. nålag-
kersuissutdlo sujulerssortåt Helmut
Schmidt ungasiliardlutik aulisariar-
tartut nutånik aulisarfigssaKarumav-
dlutik nivdlianerdnut tusarnårniarta-
riaKarpoK.
Godtnok er den vesttyske regering
socialdemokratisk, men den vakler,
og forbundskansler Helmut Schmidt
må tage hensyn til kravene om nye
fiskepladser til den oceangående
fiskeflåde. (Alfa-Foto)
tigiiffiusoq, kiisalu »Hanseatische
Hochseefischerei«, aktieselskabitut i-
ngerlatseqatigiiffiusoq. Taakku ta-
marmik illoqarfimmi umiarsualive-
qarfiusumi Bremerhaven-imi pisorta-
qarfeqarput.
Tysklandimi pissutsit ataatsimut eq-
qarsaatigissagaanni umiarsuaatileqa-
tigiiffit ikku immikkut ittumik taasa-
riaqanngeqqoorput. »Hanseatische«
aktiaatileqatigiinnit ataatsimut 10
mili. kruunit missaannik aningaasa-
liisimasunit pigineqarpoq, kisiannili
piginneqatigiit »Nordsee«-mik ani-
ngaasalersuisut amerlanerungaartu-
nik aningaasaliisimapput, tassa 300
mili. kruunit missaannik.
Taamaakkaluartorli suliffeqarfiit
taakkua tunuini soqarnersoq alaper-
naasitsiaraanni kisitsisit allarluinnaat
nassaarisariaqarput. Umiarsuaatile-
qatigiiffiit taakku marluk annersaat
»Nordsee« misissoraanni paasisaria-
qarpoq tunuliaqutaasoq tassaasoq
ingerlatseqatigiiffissuaq nunani ta-
malaani atuuffeqartoq »Unilever«.
Aamma paasisariaqarpoq aningaasat
tunuliaqutaasut affaat sinneqartut
Hollandimit pisuummata. Kinaluun-
niit akerliliisinnaanngilaq oqaraanni
»Unilever« tassaasoq aningaasaate-
qarfipiluunersuaq. Ingerlatseqatigiif-
fiup taassuma Tyskland killermi im-
mikkoortortaa aktiaatileqatigiinnit
1 Zi milliard kruuninik aningaasaliisi-
masunit pigineqarpoq.
Soorunami aamma »Nordsee« ty-
skinit aningaasaliiffigineqarsimavoq.
Tyskit aningaasaliisimasut pingaar-
nersaraat aningaaserivissuaq »Dresd-
ner Bank«. Taanna »Dresdner
Bank« qanormiuna atsigisoq?
145.000-it piginneqataapput
Sorsunnersuup kingulliup kingorna
»Dresdner Bak« aningaaserivittut i-
ngerlaqqilersimavoq Hitlerip Tysk-
landiata ilaani nunanut killernut ata-
lersumi, tassa Tyskland killermi.
Suliffeqarfik amerlasoorsuarnit pi-
ginneqataaffigineqarpoq, soorlumi
aktiaatileqatigiiffiit qallunaatut fol-
keaktieselskabinik taaneqartartut
taama pisartut. Piginneqataasut
145.000-it sinnerlugit amerlassuseqar-
put. Piginneqataasutut akiliutigine-
qarsimasut ataatsimut 3,5 milliarder
kruunit sinnerlugit amerlassuseqar-
put, tyskillu allattugaataat tamanit
takuneqarsinnaasut qimerlooraanni
takuneqarsinnaavoq tyskit allallu
kikkut »Dresdner Bank«-imut ani-
ngaasaleeqataasimanersut. Taakku
koruunit 75 milliuuniinnakasiit ani-
ngaaseriviup issuma »Nordsee«-mut
aningaasaliissutigisimasai aningaase-
riviup aningaasaataanut sanilliuk-
kaanni suami tassa ersissapput!
Assersuusiulaallaaraanni!
Taanna aningaaserivissuaq »Dresd-
ner Bank« aallaavigalugu atuartar-
tutta assersuusiorfiginissaat ussemar-
torsiornarpoq. Atagumi:
Inuit »Dresdner Bank«-imik pigin-
neqataasut Kalaallit Nunaata inuinit
pingasoriaatingajammik amerlane-
rupput.
Kalaallit Nunaanni landskarsip a-
ningaasat kaaviiaartitai 1 milliardin-
ngulerput, tassami 1981-imi lands-
karsip aningaasartuutai 829 mili.
kruuniummata isertitaalu 891 miil.
kruuniullutik.
»Dresdner Bank« pillugu paasissu-
tissaq kisitsit pissarsiarisinnaasarput
1978-imeersuugaluarpoq, kisiannili
pissutsit qanoq ittuunerannik paasis-
sutissaalluarpoq: Ukiumi tamatuma-
ni ingerlatseqatigiiffissuup aningaa-
sat kaaviiaartitai 220 milliarder kruu-
niusimapput — tassa tohundredeog-
tyvetusinde milliarder kruunit.
Inuussutissarsiut
ajornartorsiorfiulersoq
Tassa ingerlatseqatigiiffissuit tamak-
ku maanna peqataapput tyskit
lisarnikkut aalisakkanillu suliffi^su ^
qarnikkut ajornartorsiornerata iju'
siniarneqarnerani. Tassami aalisa
kanik suliffissuit aalisakkaruk ain
gaateqarput taamalo sulisartut suu
saaleqillutik.
Tyskit ukiorpassuarni ungasitørijj.
tik aalisariartarsimapput, kts‘aIina.
ukiuni kingullerni ungasiliarlutik
lisarfissaaleqisalersimapput 200 5
milinik aalisarnikkut killeqarfeqa1
neq ilaatigut pissutigalugu.
Aningaasat aamma poutikk*^
pissaaneqarnermik naleqarput,
ullu'
nilu kingullerni pisut takutipP3
Tyskland killermi naalakkersuisu1
cialdemokratiusut pissaanermut
matumunnga nakkaannarnialetsa
tut.
Aalisariutit ungasiliartaatit 30
saanniipput, taakkulu ataannarn
saannut apeqqutaavoq aalisariarl
saqarnissaq. Aammalu sulliviit nun
miittut 8.000-it ataannarnissaann^
apeqqutaavoq aalisariutit taakkua
kuttunngitsumik aalisagartarninn
tulaassisarnissaat.
Slank og elegant.
Fås i 10. 20 og
50stk. pakninger.
amitsoK kussanartok
10. 20åma 50-ingordlW
portugas.
Mini Golf
Så mild at
hver cerut
smager lige så
godt som
dagens første
Mini Golf
pikunaingårame
avåkatdlåuneK
ajornartOK
34
AIUAGAGDLXUTIT