Atuagagdliutit - 22.09.1982, Page 6

Pointeqarallarnerup atorunnaarnerisalu nalaat imminnut sanilliukkaanni, ta-
kussutissiaq ima isikkoqalissaaq. Qaammatit pineqartut tassaapput april,
maj junilu, Titartagaq saamerleq tassaavoq 1981 talerpillerlu tassaalluni
1982.
Hvis man sammenligner tiden med point og tiden med frit alkoholsalg,
kommer billedet til at tage sig således ud. Månederne, der er anvendt er
april, maj og juni. De venstre søjler er for 1981 og de højre for 1982.
Pointeerummat
atuineq 60 pct-imik
qaffappoq
KGH-ip eqqussuinermut naatsorsuusiai naapertorlugit,
junimi inuup inersimasup ataatsip arfineq-marlutugassaasut
amerlatigisut eqqussorneqarsimapput
Niinatsinni naalakkersuisul poinlit
atorunnaarsikkiimalliigit aalaja-
ngcramik, nalunngereerpaat atui-
neq alleriarumaartoq. Naatsorsuu-
tigineqarsimagaluarporli alutor-
sartoqarcerpat atuineq milliartoq-
qilerumaartoq — soorunalumi ne-
riuttoqaraluarpoq siornatigornit
mikinerulerluni milliumaartoq.
Qaffariarneq malunniuppoq, imi-
gassamik immiaaqqanillu atuineq
qaffariarujussuarmat, appariartuler-
nissaali, naalakkersuinermik sulia-
qartut ilimagisimasaat, malunniun-
niapiloorpoq. Atuinerup assigiiaarne-
rulerneranut malunniutit taamaallaat
takutitsipput atuineq qaffasissorujus-
suanngorsimasoq, appariartoqqiler-
nissaalu ilimanaateqarujussuangit-
soq. Kisitsisit KGH-ip Københavnimi
suliariteqqammigai naapertorlugit
malunnarpoq taamaallaat appariar-
toqalaartartoq eqqussuinermi ajor-
nartorsiortoqaleraangat.
Isumaginninnermi
Pisortaqarfimmut
Kisitsisit maannakkut pigineqartut
tassaapput, KGH-ip imigassanik aa-
lakoornartulinnik sunilluunniit Ka-
laallit Nunaannut eqqussuineranut
kisitsisitigut naatsorsueqqissaarnerit.
Kisitsisit tunngapput 1981-imi aprilip
aallaqqaataaniit 1982-imi junip naa-
neranut.
KGH-ip taamatut paasissutisseeq-
qullugu qinnuvigineqarsimaneranut
pissutaavoq, imigassamik atuinermut
tunngasut Inatsisartut ukiaru ataatsi-
miinnissaanni oqaluuserineqassam-
mata.
Moses Olsenip isumaginninnermi
naalakkersuisuunini tunngavigalugu
siusinnerusukkut eqqaatsiartareersi-
mavaa, imigassamik atuinerup pisor-
tat tungaanniit iliuuseqarfigisariaqa-
lersinnaanera pisariaqaleratarsinnaa-
soq, eqqoqqissaartunrilli oqaatigin-
ngilaa, taamaassappat akuliunneq
taanna qanoq iluseqarumaarnersoq.
Ulloq mannalumi tikillugu ilisima-
neqanngilaq, Inatsisartut imigassaq
pillugu oqallinnerat qanoq iluseqaru-
maarnersoq, tassa suli ullormut oqa-
luuserisassanut ilanngunneqarsiman-
ngimmat.
Ullormut arfineq-marluk
Kisitsisitiguttaaq qularutissaanngillu-
innartumik erserpoq, atuineq alliar-
tortoq. Atuerpiarneq kisitsisitigut ta-
kuneqarsinnaangikkaluarpoq, kisian-
nili misilittakkatigut naluneqanngi-
laq, immiaaqqat imigassallu, eqqus-
sorneqartut, aammattaaq imerneqar-
tartut.
Tassunga tunngatillugu ilumoor-
tuuvoq, juni 1892-imi eqqussukkat,
nunami maani inersimasup ataatsip
ullurmut arfineq-marluttugassaanut
naapertuummata.
Juni 1982-imi eqqussukkat tamar-
miusut kisitsisaat tassaavoq ataasitu-
gassat 6,7 milliuunit. Kisitsisit ilivit-
sunngortikkaanni tassaapput immi-
aaqqat 4,5 milliuunit, immiaaqqat ki-
mittunerit 56.000-it, immiaaqqat ki-
mikinnerit 100.000-it missarluinnaat,
imigassat kimittuut puiaasat 43.000-
it, viinnit iggisissat puiaasat 131.000-
it viinnillu kimittunerit puiaasat
6.000-it.
Imigassallu taama amerlatigisut i-
merniartarfinni pisaaseq naapertorlu-
gu ataasitugassanngorlugit naatsor-
soraanni, taaneqareersutut ataasitu-
gassat 6,7 milliuuniussapput.
60-imik qaffariarneq
Pointit atorunnaarsitaanerat imigas-
samik atuinermut qanoq sunniute-
qarpiarsimanersoq paasilluarniassa-
gaanni, taava killilersuineq atorallar-
mat qaammatinut taakkununngarpi-
aq sanilliussisariaqarunarpoq.
Sanilliussinerup taassumap upper-
narsarpaa, atuineq alleriarujussuarsi-
masoq. 1981-imi qaammatini aprili-
mi, majumi junimilu eqqunneqarsi-
masut (qularnanngitsumillu nungun-
neqarsimallutik) ataasitugassat 9,3
milliuunit. 1982-imi kisitsisit qaam-
matinut taakkununngarpiaq tunnga-
sut 15 milliuunit missarluinnaanniip-
put, assigiinngissutaallu 60 procenti-
mik qaffariarnermut naapertuuppoq.
Immiaaraq mamarineqartoq
Immiaaqqat nunami maani mamari-
neqarluinnartuunerat nutaarsiassaa-
gunanngilaq. Tamannalu kisitsisiti-
gut erseqqissumik takuneqarsinnaa-
voq, qaammatit ataasiakkaarlugit
naatsorsoraluaraanni, imaluunniit
piffissaq naatsorsuiffiusoq tamak-
kerlugu ataatsimut isigigaluaraanni.
Piffissaq tamaat eqqarsaatigalugu
atuineq tamarmiusoq (imaluunniit
eqqornerusumik oqaatigalugu eqqus-
suineq) ataasitugassat 54,4 milliuu-
niusimapput.
Tamanna naapertuuppoq inersi-
masut lamarmik immikkut ullormut
3,8-tortarnerannut. Taakkunannga
2,3-it tassaasut immiaaqqat — tassa
immiaaraannaviit.
Tassanissaaq imerneqarsinnaasut
naatsorsorneqarput imerniartarfinni
viinnillertarnermi imigassallertarner-
milu naatsorsuisaaseq nalinginnaa-
soq naapertorlugu.
Aalakoornaannarani
peqqinnissamut navianaatilik
Kisitsisit pigineqartut taamatut naat-
sorsorniassagaanni naatsorsueqqis-
saarnerillu isumasiorniarsaralugit,
soorunalimi eqqarsatigisariaqartut
assigiingitsut amerlaqaat.
llumoortoq allannguutaalluinnar-
sinnaasoq tassaavoq, illoqarfiit siku-
sartuniittut allatut ajornartumik eq-
qussuivigineqarujussuartariaqarma-
ta, umiarsuarnit tikinneqarsinnaagal-
lartillutik Peqqumaatillu taakkuna-
niittut ukiup ingerlanerani nungiuk-
kiartuaarneqassapput.
Atuinerli annertoorujussuuvoq,
naak nalunngikkaluaripput inoqar-
toq imertanngivissunik imaluunniit a-
tuinikitsuararsuarnik.
Peqqissutsimut sunniutigisinnaasai
pillugit nakorsaaneq Jørgen Bøggild
oqarpoq, ullormut arfinilittortarneq
arfineq-marluttortarnerluunniit in-
nuuttaasut ilaasa peqqissusiannut a-
joqutaasumik sunniuteqarumaartoq.
— Ajoqutit imigassartorpallaar-
nermit peqquteqartut malunniunnis-
saasa tungaannut, inuit ataasiakkaat
imigassartorsinnaasaat assigiinngits0'
rujussuupput.
— Ullormulli arfinilittorluniluun-
niit arfineq-marluttortarsimagaanni.
taava inuuttaasut ilaat navianartor-
siulinngitsoorsimassanngillat.
gassartornikkut ajoqutaassartut nali-
nginnaanerusut tassaapput tingukkut
qaratsakkulluunniit ajoquteqalerne-
rit, nakorsaaneq ilisimatitsivoq. ^
Ullaakkut
piaartumik
atugassaq
Allaaserisaq una ullaakkut piaar-
tumik atuagassaavoq. Kisitsisim-
mi atorlugit takussutissiat, allaa-
serisami matumani eqqartorne-
qartut, takutippaat, nunarn'
maani inersimasut tamarmik ul-
lut tamaasa arfineq-marlunnik
immiaarartortartut imertarfittor-
tarlutilluunniit. Taamallu atsigi-
sumik imigassartoreersimagaan-
ni, kisitsisit allaaserisami uaru i-
lanngunneqartussat, paasineq 3'
jornarluinnassapput.
1981-imi aprilip aallaqqaataa-
niit 1982-imi junip 30-iannut
KGH-ip nioqqutissanik eqqussui-
nerminut kisitsisitigut takussutis-
siai, allaaserisami uani tunngav'i;
gineqarput. Isumaginninnermi
Pisortaqarfiup Nuummiittup k|'
sitsisit taakku pissarsiariumasi-
mavai, pointilersuiunnaarnerup
kingorna imigassamik atuineq
qanoq ingerlasimanersoq paasi-
saqarfiumallugu.
Atuagassaq soqutiginartoru-
jussuuvoq, taamaattumik kisitsi-
sit malillugit ullormut imigassa-
vit ilaat imrniaaqqat/snapsit/im'
miatorfimmulluunniit viinnit J'
laat ataaseq marlulluunniit u)'
laarmannamiit kisiisa imereersi-
masimagukkit, eqqarsaallannar-
luinnartunik atuagassaqarputit-
Skal helst læses
tidligt på dagen
Artiklen på denne side er morgen-
læsning. Den statistik, der omta-
les i artiklen, viser nemlig, at hvert
voksent menneske her i landet
drikker over syv genstande i løh£l
af en dag. Og har man først fåel
denne mængde spiritus inden f°r
vesten, vil man simpelt hen ikke
være i stand til at holde sammen
på de mange tal, der nødtvungent
måtte puttes ind i artiklen.
Det er KGHs importstatistm
for månederne 1. april 1981 til -
juni 1982, der ligger til grund t°r
artiklen. Socialdirektoratet i Nu'
uk har bestilt tallene for at få e
overblik over, hvorledes spiritus-
forbruget har udviklet sig, efter a
pointene forsvandt.
Det er interessant læsning, ^
hvis du måske lige i øjelblikke
kim har nået en enkelt eller to a
de bajere/snapse/glas vin, som
du statistisk set skal drikke inden i
morgen, kan du jo altid gå i gaI1-
med den tankevækkende læsning-
6
AIUAGAGDLIUTIT