Atuagagdliutit - 16.03.1983, Blaðsíða 43

Qgallinneq • Debat___________________
N utsertitsineq?
RpH-p nunaqarfmni tunisassiorfiit pillugit politikkiminik
Plrnoorussilissappat nutsertitsineq periarfissaavoq, taamali
PLSoqannginnissaa pisortat qanoq aaqqissuussiffiginiarpaat?
GH-p nunaqarfmni tunisassiorfiit
1 lugit politikkiminik pimoorussilis-
PPat nutsertitsineq periarfissaavoq,
arnali pisoqannginnissaa pisortat
qa"°q aaqqisssuussiffiginiarpaat?
Qanittukkut KGH nalunaarute-
qarPoq nunaqarfinni tunisassiorfiit
nikittuinnarmik tunitsiviusut ma-
(- sar>aqarlugit, qallunaat naalagaaf-
v?na> sipaarniarnerujussuaq aallaa-
Nunatsinni aalisakkanik tunisas-
. r,leq ingerlanneqarpoq aalisakke-
s’v>nni KGH-mit pigineqartuni. Aat-
y. |u ukiuni kingullerpaani tunitsi-
, usinnaasut piginneqatigiilluni inger-
n'leqartut takkussulerput.
s Naluneqanngitsutut KGH-p tuni-
li n!0r,eqarnera Namminersornerul-
^ 'k Oqartussanit tiguniarneqarpoq.
anaqarfinni tunisassiorfiit pisoqali-
j, lssut, annertunerusumillu »igamut
er>aannakkanik« tunisassiorfiusin-
aanngitsut qanoq ilillugimmitaava
1 sanngorsaaviginiarneqarpat?
Narnminersornerulemerup atuler-
erani kalaallini pingaartikkiartuaar-
eqar$irnavoq Nunatta imartaata
tunniussarisinnaasai tunngavigalugit
Nunatsinni aningaasarsiornikkut ine-
riartortitsineqassasoq.
Aalisakkanik tunisassiorneq eq-
qarsaatigalugu aammattaaq inuiaqa-
tigiit paasilersimavarput nunani alla-
ni tunisassiornikkut unammilleqati-
giinneq aallaavigalugu nioqqutissior-
nikkut sukkasoorujussuarmik ine-
riartortitsineqartoq, Nunatsinni tuni-
sassiorneq arriitsoq akiluttorfiusorlu
nalitsinnut naleqqukkunnaarsillugu.
Aammattaaq uiffigineqarpoq nu-
naqarfiit illoqarfiit ineriartortitaane-
rannut naleqqiullugu qimataarujus-
sualersut. Taamaattumik pissutsit
atuuttut aallaavigalugit annertugisa-
riaqartumik innaallagissiorfeqarnik-
kut, imeqarfeqarnikkut, tunisassior-
feqarnikkut, illuliortiternikkut allati-
gullu tunisassiornermut siuariartitsi-
sinnaasunik sanaartortitsineqarpoq.
Kisiannili soorunami ullumikkut a-
ngusarineqartut aallartiffiusumit u-
ngaserujussuanngillat Nunatta ani-
ngaasarsiomerata nammassinnaasai
qiasunngunaannartumik killeqarma-
ta aammalu pisortaqarfiit assigiin-
EF-ip aningaasaliineri
Uatsinnut akeqarput
. eter Ostermann-ip AG nr. 5-mi al
°?risimasakka nuannarisimavalk
i mmagit atagu nuannaarusersoqi
aSrallarlara.
Peter, pisarnittuunaasiit eqqars;
nl^qaanngivillutit piumarulunn
'k akivutit. Ajornartorsiutit ani
eeqisut suli anginerulersimanerat t
Mriavat, tamanna SIUMUP naalt
ersuisuisa sorsuttuarsimavaat, i
q;irsaatigisariaqarpalli tamanna pii
s at suli EF-mi ilaasortaatilluta, ak
^Pgisarnimi ersikkami, soorlu i
r-mit anereersimasutit. Atagu err
a arPaluppallaarunnaalaarlutit EF
a|3jangersagarisimasarpassuariga
anatsinni atuukkunnaarpata na
uieerluta aaqqinniarumaarpav
°ormiuna ilissi ajornartorsiutit
^artuinnarpata SIUMUP suliaar
Eililersuiinnarasi siunnersuuteq;
eq ajorpisi ilissi qanoq iliorsimas:
Baluarnissinnik?
v 'karnmaloorlutit 120 miil. eqq;
t ll> suminngaanneeraluarnersi
, aruatut amerlatigisunik pissarsi
ausimagutta, naatsorsuutigillu
Pariaqassavarput taakkunann
"■erlanerusunik siunissami namr
t S Pilliutcqarumaarnissarput, at«
rissaarutinummi EF aningaas;
Saanut, ingerlatsinermi aningaas;
Ul|t nammineq akilertariaqassa«
> aser fal lat taalii nerm ut aning;
sartuutit, ukiualunnguillu qaangiup-
pata atortorissaarutit qularnanngil-
luinnartumik taarsersortariaqassap-
put, sumiillu pissarsiariniartariaqas-
savagut? EF-mit, tamatumuunali
nammineq akilerlugit. Tupigilluin-
nartarpara EF isumaa sooq ilissi
ATASSUT-tikkormiut taama paasiu-
minaattittartiginerissi. Anneruniaan-
narnerugaluannginnerluni? Atorto-
rissaarusersuinissaq akerlerinngilar-
put, namminerli nammassinnaasaria-
qarpagut. Inuttassaqartinnagit akis-
saqartinnagillu pisaariortuinnarsin-
naanngilagut nammineq kalaaliusu-
gut saperunnaariartornerput ilutiga-
lugu nalilertarumaarpagut ilumut i-
ngerlassinnaanerlugit.
Oqaatsit »sussa qanoq ikkaluaru-
ni« ilissinnut tulluunnerugunarput,
ilissimi angerpusi, qanoq iliorneqaru-
maarnissarsi anginerusumik eqqar-
saatigeqqaarnagu.
Taasarnut OLT-mut tunngatillu-
gu, manna malugeqqunaraluaqaaq,
isumaqatigiinniarsinnaatitaaneq aala-
jangeriikkanik r.aalakataaginnarti-
taanerminngaanniit peqqinnarneru-
ngaarpoq, ilissi isumaqatigiinnialer-
nissanut qanoq piareersimatigivisi?
Inuulluarit
Johannes Mathiasen
Aasiaat
ngitsut akornanni suleqatigiinnissa-
mut periarfissat atorluarneqanngim-
mata.
Tamakku eqqaallugit tupinnarpoq
nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuar-
titsinermit aamma Nunatsinni inuu-
tissarsiutitigut ineriartortitsineq pillu-
gu ataatsimeersuarnermit suut eqqar-
torneqarsimanerannik sunillu angu-
saqarsimanermik inuinnaasugut kiin-
nerfigaluta unikkaarunneqarneq
ajornerput.
Taamaattoqartillugu kalaallit inui-
aat isummersinnaanerput killilerujus-
suarneqartarpoq, uffamassa ani-
ngaasarsiornikkut ilisimasallit naa-
lakkersuinikkullu suliaqartut ilumin-
ni Europamiut aningaasarsiorneq pil-
lugu taaguutaat atorlugit oqallittuan-
nguartut. Ilaat socialisme pillugu
ilaasalu privatkapitalisme pillugu
akerartuisut. Ilakassaat tamannga
pinnguallaaraat, qiveqqusisut.
Nunaqarfiit ineriartortitaanerat
qanimut qiviarutsigu takusariaqar-
parput nunaqarfiit pillugit qitiusumik
allattoqarfik, Nuummiittoq. Aappas-
saanik qiviartariaqarparput Siunner-
suisoqarfik (Konsulentformidling)
aamma Nuummiittoq. Pingajussaa-
nillu, minnerunngitsumillu Nunatta
Sineriassuani nunaqarfippassuit.
Nunaqarfiit pillugit naalakkersui-
soqarfimmit taakkartorneqartuartoq
tassaasoq naluneqanngilaq: Nuna-
qarfinni innuttaasut namminneq suli-
niuteqartariaqarput, assersuutigiin-
narlugu piginneqatigiilluni ingerlatas-
samik tunisassiorfeqalerumanermi.
Tamatumunngali apeqqutigissallugu
tunuarsimaarfigineqartuartoq unaan-
nginnerluni: Nunaqarfimmiut suut
tunuliaqutaralugit suliffiit tamakku i-
ngerlatinnissaannik aallussisinnaap-
pat? Nammineerlunga paasisaqalaar-
simavunga nunaqarfimmiorpassua-
qartoq tamakkuninnga aallartitsinis-
samut soqutiginnillutik pilerisunik.
Kisianni tunisassiorfmnik allanilluun-
niit pilersitsiniarnermi pisortanit ta-
persersorneqarnissaq akeqanngit-
suunngilaq, tassa peqqinnissap tu-
ngaatigut ilisimasaqarnissaq, ani-
ngaasatigut aqutsisinnaassuseqarnis-
saq, maskiinanik passussisinnaanis-
saq allallu piumasaqaatit, aatsaat
ilinniarsimanermik tunuliaqutaqarlu-
ni suliarineqarsinnaasutut isumaqar-
figineqarlutik.
Aporfissanik tamakkuninnga sor-
suutiginnittariaqartarput inuit ataa-
siakkaat kommunillu. Aamma apeq-
qutaanngitsoortanngilaq kommunit
ataasiakkaat qanoq eqeersimaarfiuti-
gineri qanorlu ikiuukkusutsigineri.
Taamaattumik pissutissaqarpoq
oqassalluni nunaqarfinnik siuarsaa-
niarneq arriilaarunneqartoq akisus-
saaffik pisortaqarfiit akornanni ajat-
torneqaqattaarluni. Isertuanngitsu-
mimmi uparuarneqartariaqalerpoq
Siunnersiusoqarfiup ullumimut su-
liassarpassuarigaluani allattoqarfim-
mini katersuinnalersimammagit.
Allaqqussassaanngitsumik nuna-
qarfinni KGH-p tunisassiorfiutiminik
matooqqaassappat kingunipiloqar-
sinnaavoq, allaat nunaqarfimmiut
nutsertariaqalernerinik, tamannali
sakkortunerpaamik illuatungilerne-
qartariaqarpoq, ilaatigut pisortaqar-
fiit qulaani taaneqartut qanimut ikio-
qatigiillutik nunaqarfimmiunik sule-
qatiginninnerulernerisigut.
Nunatta naalakkersuinikkut aqun-
neqarnera erseqqarippallaaluatsiar-
poq, eqqarsaatigisariaqarlerporlu
inuinnaat isumaasa tusaaniarneruler-
tariaqarneri, tamanna inuppalaartuu-
voq, allat soorlu qineqqusaarnerit na-
laanani isummanut tamanut anngaa-
nerit amerikamiorpaluppallaarput.
Peter Gr. Samuelsen
Nuummi 06.02.83
IMutserisunngorit
Niuernermik lliniarfik august 1983-imiit nutserisunngorniartu-
nik nutaanik ilinniartitsilissaaq ukiuni marlunni atuartussanik.
Ilinniarneq tamarmik Niuernermik llinniarfimmi Nuummiittumi
ingerlanneqassaaq.
Ilinniagassat pingaarnersaraat nutserineq (akl. — qall. aamma
qall. — kal.). Ilinniartitsissutigineqassapputtaaq inuiaqatigiin-
nut tunngasut, tuluttornerlu.
Ilinniartunngornissami piumasarineqartut
Ukiuni 11-ini atuarsimanissaq misilitsissimanissarlu.
Naapertuuttumik ilinniagaqarsimasut aamma/imaluunniit mi-
silittagaqartut aamma tiguneqarsinnaapput. Pingaartinneqar-
poq kalaallisut qallunaatullu piginnaaneqarluarnissaq.
Qinnuteqartut tamarmik misilitseqqaassapput, allaganngorlu-
gu nutsigassamik kalaallisuumiit qallunaatuumut aammalu
qallunaatuumiit kalaallisuumut.
Qinnuteqarfissaq kingusinnerpaamik 1. april 1983 (sivit-
sorneqarpoq)
Qinnuteqaat suliassaqartitsiniarnermi allaffimmut tunniunne-
qassaaq, qinnuteqarnermilu immersugassaq aamma tassani
pineqarsinnaavoq.
Paasiniaasoqarsinnaavoq saaffigalugit najugarisami suliassa-
qartitsiniarnermi allaffik imaluunniit
Niuernermik llinniarfik,
Box 431, 3900 Godthåb, tlf. 2 30 99.
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 11 1983 43