Atuagagdliutit - 20.04.1983, Side 17

iCC-ip piniamerput
•Uersoriartomiaraa
Afrikamut
Issittormiut kattuffiat FN-imi inissisimanini ator/ugu
Pu®inniamermik arfanniamennillu Ulersuiniarpoq
!nu!' Issittormiut Kattuffiata ICC-
siullermeerluni FN-imi inissisi-
s nin' qanittukkut angusarisima-
l^111 ..alussavaa Botswanami Afri-
»‘‘»mi ataatsimiinnissami.
s 11 N'*P nunarsuarmi uumasut naa-
torU n.Ungut'taarassamut navianar-
tiia|10rtinneqartut piHiagit: ataatsimii-
bor'aa aPr’**P 19-aniit 30-annut Ga-
°mmi Botswanamiittumi ataatsi-
n ssaaci • Ataatsimiinnissamut tassu-
^ tyskit killiit siunnersuuteqarsi-
tali*3*3111 puisit tamarmik ataatsimiiti-
lanap na,unaarsuiffiannut Il-mut i-
tysk-SUnneqassasut. Ataatsimiinermi
Qas U P‘umasaat akuersaarne-
'Uma§ialUarpat tIu'arrlannS'laq tama-
rnjka-,| n§uneriumaaraa pinngortita-
sut 1 ersuiniaqatigiiffiit assigiinngit-
nali taPersersorneqarnerulemissaat,
tj„ji .^^HHgitsumimmi illersuiniaqa-
nia Ut ,taa^ku puisinniartarneq ta-
at Unitsinniarpaat.
likaaarnatuttaaq aamraa tyskit killiit
ana®uUinniarneq suli maannamit
rig0''rtUnerusumik unioqqutitsinin-
rriiJtlnn'arPaat, tassa kissaatigiga-
nalu U t'liaa8ull'it ataatsimiititaliap
Paarsuiffiannut I-mut ilanngun-
neqarnissaat. Nalunaarsuiffimmut
tassunga ilanngunneqarsimasut pi-
niaqqusaaj unnaarluinnartarput ne-
qaanillu nioqquteqarsinnaanerit iner-
teqqutaalersarlutik. Puisit nalunaar-
suiffinnut ilanngunneqarnissaat iner-
teqquteqarnissamik kinguneqartus-
saanngikkaluarpoq, tassa ilanngun-
neqarnerisa kinguneriinnassammas-
suk puisit uumasumut nungutsaa-
liukkanut ilaatinneqalernissaat.
ICC tamanna pissutigalugu ataat-
simiinnissamut ilaatitaqarniarpoq
ICC-llu siulittaasua, Hans-Pavia Ro-
sing, ataatsimiinnissamut tunngatillu-
gu tusaqussummik nassiussaqarsima-
voq. Tusaqqussummi ilaatigut allas-
simavoq:
»Uumasunik nungutitaanissamut
navianartorsiortinneqanngitsunik pi-
niartarnitta taakkulu tunngavigalugit
nioqqutissiortarnitta kingumut
unioqqutitsinerusunngortinniarne-
qartuarnerata kingunerisussaavaa an-
nertuumik kulturitsinnut inuusaatit-
sinnullu navianartorsiortitsineq.
Nukingit sakkortuunik tunuliaqu-
taqartut nunarsuullu killiup nunaan-
ninngaaneersut ullumikkut suliniute-
ICC til Afrika for at
forsvare Inuit-fangsten
^jonisationen benytter sin status ved FN til at forsvare
' °§ hvalfangst
C«™* §an8 benytter Inuit Cir-
ny,iP0,ar Conference (ICC) sin
et rn .°Pnaede status ved FN ved
Øde i Botswana i Afrika.
s konvention om truede dyre-
°cjgaaptearter på jorden holder i peri-
R0I *9.-30. april møde i Gaborone i
ty$klWa?a‘ ^ dette møde har Vest-
s£eieand fremsat forslag om, at alle
Il . °Ptafies på konventionens liste
taget ^hvilket — hvis det bliver ved-
le^ . utvivlsomt vil give vind i sej-
tier^e' de kræfter i miljøorganisatio-
sten ’c der helt vil have stoppet fang-
“at sæler.
Vestfv\ ^an8sten af sildepiskere vil
^tlerli 'ancl have kriminaliseret
art Ved at °Ptage denne hval-
MieHf k°nventionens liste I — hvilket
f°rniC|,rer total forbud mod enhver
sen af °r 11311(161 med kødet. Optagel-
f°rbt.riSælerne vil ikke medføre noget
blive i 1116(1 alle sælarter vil herefter
græn, betraStet som værende på
af udryddelse.
til ntød sender derfor repræsentanter
0ner et> s°m har deltagelse af nati-
via 'CG’s præsident, Hans-Pa-
htøHp. Sai8. har udsendt en appel til
^ P et hedder heri bl. a.:
n fortsat kriminalisering af
vor fangst og vort salg af produkter
fra ikke truede dyrearter kan få kata-
strofale konsekvenser for hele vor
kultur og levevis.
Stærke kræfter i de vestlige lande
arbejder idag uden hensyntagen til vi-
denskabelige undersøgelser eller sagli-
ge argumenter på at kriminalisere al
udnyttelse af sæler og hvaler.
Vi Inuit betragter dette som en sta-
dig voksende trussel mod vor kultur.
Vi udnytter de levende resourcer i vor
del af verden for at overleve — og vi
har aldrig bragt nogen dyrebestand i
fare, — siger Hans-Pavia Rosing
bl. a. i sin udtalelse.
Det bliver den canadiske fanger og
politiker William Anderson fra Lab-
rador Inuit Associstion, der repræ-
senterer ICC og dermed Inuit’s syn-
spunkter i Botswana. Det er ICC’s
hensigt gennem et effektivt lobby-ar-
bejde på mødet at forhindre vedtagel-
sen af de to tyske forslag, som begge
bygger på et meget svagt videnskabe-
ligt grundlag.
Hans-Pavia Rosing slutter sin ud-
talelse med at appellere til alle ansvar-
lige regeringer og organisationer om
at modarbejde de usaglige og krimi-
naliserende tendenser i de verdensom-
spændende miljøkampagner.
qarput ilisimatuussutsikkut paasisat
tunngavilersuutigineqartullu tutsuigi-
nartut tunuliaqutarinagit, siunner-
suuteqartarnermikkut puisinik arfer-
nillu atuisuunerput unioqqutitsinin-
ngortinniaramikku.
Uagut Inuit taama pisoqartarnera
annertunerujartuinnartumik kulturit-
sinnut navianartorsiortitsinertut misi-
gaarput. Uagut silarsuup ilaani naju-
garisatsinni inuusinnaajumalluta isu-
malluutit uumassusillit atugaraavut
— aammalu oqaluttuarisaanitsinni
uumasut suugaluartulluuniit nunguti-
taanissaannut navianartorsiortitsisi-
manngilagut«, Hans-Pavia Rosing a-
taatsimiinnissamut ilaatigut taama o-
qaaseqaateqarpoq.
Botswanami ataatsimiinnissami
ICC sinnerlugu aallartitaassaaq pini-
artoq politikerilu William Anderson
Labradorimeersoq, ICC-p siunerta-
raa ataatsimiinnerup nalaani oqalo-
qateqartarnikkut paasisitsiniaalluar-
nikkullu tyskit killiit siunnersuutaasa
taaneqartut marluk itigartinneqarnis-
saat, siunnersuutimmi taakku marluk
misissuinernik tutsuiginartunik tun-
ngaveqanngimmata.
Hans-Pavia Rosingip oqaaseqaate-
qarnini naggaserpaa naalakkersuisu-
nut soqutigisaqaqatigiiffinnullu aki-
sussaanermik pigisaqartunut tusaq-
qussuteqarluni silarsuarmi pinngorti-
tamik illersuiniaqatigiiffiit tunngave-
qanngitsunik saqqummiussuisut u-
nioqqutitsiumasuutitsisullu akerliler-
sorniaqqullugit.
Kalaallit-nunaani timersoqatigiit kattuffiat
Siunnersortissarsiorpoq
atorfeqarnermut piffissap naaneranut atatillugu.
Pineqartup sullivigisassaasa ilaat makkuupput:
— Kalaallit-nunaanni timersoqatigiit kattuffiata soqutigisai ti-
mersoqatigiiffinnut ilaasortaasunut tunngasut nakkutigissallu-
git.
— Peqatigiiffeqarnermi akimmisaarfiusinnaasut suliarissallugit
taakkulu Kalaallit-nunaanni timersoqatigiit kattuffiata forret-
ningsudvalgianut saqqummiuttassallugit.
— Immikkut kattuffiusunut atassuteqaataassalluni taakkulu
allaffeqarnermikkut suliassaataat kinguartinneqarsinnaanngit-
sut ikiuuffigissallugit.
— Illoqarfinnut nunaqarfinnullu angalaartassalluni taamaalillu-
ni timersoqatigiiffinnut taakkulu siulersuisuinut inuppalaartu-
mik atassuteqarneq pilersissallugu, aammalu timersoqatigiiffiit
ajornartorsiutigisinnaasaasa qaangemiarneqarnissaannut tu-
niusimassalluni, angalanernilu taamaattuni timersoqatigiiffiit i-
laasortai ilitsersuussinnaassallugit sungiusarsinnaassallugillu.
— angalanermini nalunaarsuutinik eqqortunik Kalaallit-nu-
naanni timersoqatigiit kattuffiata forretningsudvalgianut alla-
ganngorlugit saqqummiussisassalluni.
— Sungiusaasutut ilitsersuisutullu timersornermut tunngasu-
nik ilinniaqqinnissaminut piareersimassalluni.
— Paarlakaajaattumik siunnersorti alla aapparalugu Kalaallit-
nunaanni timersoqatigiit kattuffiata forretningsudvalgiata un-
nukkut ataatsimiittarnerini, ukiumut unnuit 30-40 missaaniit-
tuni, allattaasassalluni aammalu forretningsudvalgip aalajangi-
gaasa piviusunngortinnissaannut suleqataassalluni.
— Naatsorsuuserinermut piginnaaneqarnissaa kissaatiginar-
tuutinneqarpoq.
— Allaffimmi suliassanik suusunilluunniit sulisinnaasalluni.
— Atorfinittinneqarneq ukiunik marlunnik sivisussuseqartin-
neqassaaq. Atorfinittinneqaqqissinnaavoq. Siunnersorti akis-
saasersugaanerannut tunngasumik inatsit qanoq ilisukkul-
luunniit attuttuusoq »Lov om fritidsundervisning m.v. i Grøn-
land« 1. august 1972-meersoq malillugu akissarsiaqartinne-
qassaaq, tassa imaappoq lønramme 24-mi skalatrin 30.
Atorfik immini akisussaassuseqarluni ingerlatassaavoq, taa-
maattumillu tamatuma tungaatigut misilittagaqareersut qinnu-
teqartut siulliutinneqassapput.
Qinnuteqaat soraarummeersimanermut allagartanik sulisitsi-
sumillu uppernarsaammik ilallugu Kalaallit-nunaanni timerso-
qatigiit kattuffiata forretningsudvagianut, Postbox 84, 3900
Nuuk, nassiunneqassaaq. Qinnuteqarfissaq ataasinngorner-
mut 2. maj 1983-imut killeqarpoq.
Kalaallit-nunaanni timersoqatigiit kattuffiat
ATUAGAQDLIUTIT
NR. 16 1983 17