Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 13.06.1984, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 13.06.1984, Blaðsíða 11
Avannaani nunap sananeqaataa assiliorneqartoq taavalu sioqqat marrarlu avasinne- rusumi itinerusumut unerarsimal- lutik. Qaqqat sananeqaatai kuugus- saallutik unerartinneqareernerisa kingorna nunap tamatuma avan- narpasinnerusortaa kangianiit ki- taanut sammivilimmik eqiterluni takisunngorluni qaqqanngorsima- voq kangianiit kitaanut sammivi- limmik, tanna malunnarpoq nunat- ta avannarpiaani Canada aqqu- saarlugu Alaskamut killeqarluni. Nunatta avannarpiaannaa takisuu- nik eqitersimasunik qaqqanititersi- mavoq, taamaattumik tassani qaq- qat eqitersimasut allanngorarsima- qisullu nalaanneqarsinnaapput. Nuna tamanna qaqqartungaarmat paatsiveqanngiusappoq, kujasin- nerusumilu qaqqat manissuinna- ngajaallutik allanngortinneqanngi- ngajattut, nuna manissukkaartu- nik sananeqaatilik akuttoqatigiiaa- ngajannik qooroqarlunilu kanger- lulik. Immaqa nassaassaasinnaapput kangussak, zinki, uulia gasilu Peary Landip sananeqaataata assi- liorneqarneranut atatillugu GGU Københavnimut misissugassatut u- jarappassuarnik nassarsimapput misissorsimallugillu (tassa 1978-i- miit 1980-imut). Aasat tamaasa u- jaqqat misissugassat 5-6 tonsit ka- tersorneqartarsimapput, taakku nunamik misissuinernut tapertara- lugit Peary Landip tamarmiusup allaaserineqarnera massakkut iner- neqangajalersimavoq. Peary Landimik misissuinerup takutissimavaa nunatta avannaani manngertunik aatsitassaqartoq (kanngussak, zinki, aqerlussaq), taavalu soorlu aamma taamatut uuliaqarsinnaaneranik gaseqarsin- naaneranillu takussutissaqartoq. Peary Landimi 1978-imiit 1980-imut nunap sananeqaataanik misissuinerit ukioq manna nanginneqartussat — Kalaallit Nunaannut ujarassiooqarfik qaammatini marlunni inunnik 37-nik Avannaaniitsitsisussaq GGU cs Junip qiteqqunnerani nunatsinnut ujarassiooqarfik Grønlands Geolo- giske Undersøgelser (GGU) Avan- naani ilisimasassarsioriartortunik inunnik 37-nik aallartitsissaaq. Peary Landimi 1978-imiit 1980-i- mut nunap sananeqaaataanik mi- sissuisimanerit ingerlanneqarsima- sut taakku ingerlateqqissavaat. Taamatut sulinerit 1985-imi inaar- neqassapput, aasani tulleriinni marlunni nunatta avannarpiaata qiterpasinnerusuani ilisimasassar- sioreernerup kingorna. Tamatumani siunertarineqarpoq nunap tamatuma sananeqaataata misissorneqarnissaa allaaserine- qarnissaalu. Taamatuttaaq ikum- matissaqarnermut tunngasutigut, uuliap gasillu pinngorarfigisarta- gaanik peqarnersoq misissuisoqar- tussaalluni. Pinngorarfiusinnaasut taamaattut Peary Landip eqqaani 1980-imi misissuinermi nassaarine- qarsimapput, aamma nunatta a- vannarpiaata qiterisaani taamaat- tunik nassaassaqarumaartoq ilima- gineqarpoq. Nunap sananeqaataata oqaluttuassartaa Kalaallit Nunatta avannarpiaa ta- marmi tunumi Peary Landimiit ki- taani Washington Landimut ta- marmi assigiiaamik atasuinnarmik sananeqaateqarpoq kilometerinik arlalippassuarnik qaqqat sanane- qaataannik assigiinngitsunik itissu- seqartumik. Qaqqat sananeqaatai 1200-it 400-llu millionit akornanni Pisoqaassuseqartut kangianiit ki- taanut siaarsimasutut ipput, piso- qaanerit kujallioriarlutik nutaaju- nerit avannarpasinnerusut. Piso- qaanerit kuugunneqarsimallutik u- nerarsimapput. Nutaajunerit siam- marsimanerillu immamut nunatoq- qap killingani ukiut 600-t 400-llu millionillu akornanni matuma sior- natigut unerarsimapput. Taamaa- lilluni nunamut qaninnerusumi im- mami ikkattumi qaqqap sanane- qaatai kalkiusut unerarsimapput Kujasinnerusumi nuna eqitersimanngitsoq maninnersaavoq akuttoqati- giinnik qoorortalik. Fladtliggende ufoldede bjergartere i områdets sydlige del danner et pla- teaulandskab gennemskåret af regelmæssige dale. 1984-imi nunami sulineq Nuna sullivissaq suli assiliorneqar- simanngilaq, aasamullu sulinissa- mut piareersaatitut GGU-p nuna timmisartumiit assiliortorsimavaa assillu t-akku tunngavigalugit nu- nap assiliortitsisimalluni nunap sa- naneqaataanut immikkoortuk- kaarnerinullu pissutsit ilanngullu- git. Taamaattumik ujarassiuut pit- saanerpaamik tunulequtassaqarlu- tik nunami sulisinnaapput. Taan- nalumi pisariaqarmat tassa ujaras- siooqatigiit aqqaneq-marluk mar- lukkaartut tamarmik immikkut aa- sap (qaamm.marluk) ingerlanerini nuna 1000 2000-itillu km2-it akor- nanni isorartussusilik suliffigisus- saagamikku. Ujarassiuunut ajornarluinnar- poq nunap taama isorartutigisup sananeqaataata assiliornissaa a- ngumerissallugu, taamaattumik timmisartumiit assilisat nunap sa- naneqaataanik immikkoortiterisin- naasut atorneqarajuttarput. Nunatta avannarpiaani nunami sulineq qaamatinik marluk miss. si- visussuseqassaaq, aallaabeqassal- lunilu tammaarfimmik nunap sulli- vissap qeqqani Warming Landimi. Tammaarsimaffimmi Jet Ranger helikopterit marluk ottereerarlu aa- saq tamaat nuttaqattaarutigineqar- tussaapput. Ujarassiooqatigiit tammaarsimasussaapput marlun- nik tupeeralimmik tammaarsimas- sapput pisariaqartunik atortussar- talimmik. Ullut tallimat arfi- neq-marlullu akornanni akuttussu- silimmik ujarassiooqatigiit sullivis- samut allamut amerlanertigut tam- maarsimaffigisimasamiit 35-50 km-inik ungasissusilimmut heli- kopterimik nuunneqartassapput. Taamaaliornermikkut nunap sulli- vigisamik annertunersaa assilior- sinnaavaat aasap ingerlanerinnaa- ni. Nunap sinnera helikopterimik paasiniarneqassaaq, aamma taak- ku atorlugit ujaqqanik misissugas- sanik katersuisoqassalluni. Ottereeraq annertunerusumik assartugassanut oqimaannerusu- nut atorneqartussaavoq taavalu he- likopterit orsussaannik arsartuu- taassalluni. Ilisimasassarsiortut canadamiut sakkutooqarfiannut Alertimut El- lesmerep Qeqertaaniittumut sakku- tuut timmisartuannik Hercules C-130-mik assartuunneqassapput. Canasamiut piumassuseqarluarlu- tik atortussat assigiinngitsut GGU- mut neqeroorutigisimavaat. Aler- tip tammaarsimaffimmiit 200 km-iinnarnik ungasitsigisumiittup nunami sulinerup aallartinnerani naammassineqarneranilu atorne- qarsinnaasimanera assorsuaq ilua- qutaasimavoq. GGU-p nunatta avannarpiaani suliaqarneranut atatillugu pilersaa- rutigineqarpoq nunap sananeqaa- taanut uumasoqarneranullu tun- ngasutigut GTO-p GFM-illu su- miissusersiornikkut naliliinissaa. Sullivissaq nunatta avannarpiaani nunami eqqissisimatitamiippoq, taamaattumillu sapinngisamik eq- qissisimatitaanera eqqarsaatigisa- riaqarluni. Avannaata nunataata sananeqaataa. Takusassiami takuneqarsinnaavoq qaqqamerngit ataatsimoortut kitaa- niit-kangianut qitequtaasatut sammiveqartartut. 1984-imi 1985-imilu Kalaallit Nunaanni ujarassiortussat suliffi- gisassaat, sumi aallaaveqarlutik tammaarnissaat nalinaaqutersimavoq. Nordgrønlands geologiske opbygning. Figuren viser hvorledes de forskellige bjergartskomplekser er udbredt som øst-vest forløbende bælter. GGU’s arbejdsområde for 1984-85, samt baselejrens beliggenhed er angivet. ATUAGAGDLIUT1T NR. 24 1984 11

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.