Atuagagdliutit - 13.06.1984, Blaðsíða 11

Avannaani nunap
sananeqaataa
assiliorneqartoq
taavalu sioqqat marrarlu avasinne-
rusumi itinerusumut unerarsimal-
lutik.
Qaqqat sananeqaatai kuugus-
saallutik unerartinneqareernerisa
kingorna nunap tamatuma avan-
narpasinnerusortaa kangianiit ki-
taanut sammivilimmik eqiterluni
takisunngorluni qaqqanngorsima-
voq kangianiit kitaanut sammivi-
limmik, tanna malunnarpoq nunat-
ta avannarpiaani Canada aqqu-
saarlugu Alaskamut killeqarluni.
Nunatta avannarpiaannaa takisuu-
nik eqitersimasunik qaqqanititersi-
mavoq, taamaattumik tassani qaq-
qat eqitersimasut allanngorarsima-
qisullu nalaanneqarsinnaapput.
Nuna tamanna qaqqartungaarmat
paatsiveqanngiusappoq, kujasin-
nerusumilu qaqqat manissuinna-
ngajaallutik allanngortinneqanngi-
ngajattut, nuna manissukkaartu-
nik sananeqaatilik akuttoqatigiiaa-
ngajannik qooroqarlunilu kanger-
lulik.
Immaqa nassaassaasinnaapput
kangussak, zinki, uulia gasilu
Peary Landip sananeqaataata assi-
liorneqarneranut atatillugu GGU
Københavnimut misissugassatut u-
jarappassuarnik nassarsimapput
misissorsimallugillu (tassa 1978-i-
miit 1980-imut). Aasat tamaasa u-
jaqqat misissugassat 5-6 tonsit ka-
tersorneqartarsimapput, taakku
nunamik misissuinernut tapertara-
lugit Peary Landip tamarmiusup
allaaserineqarnera massakkut iner-
neqangajalersimavoq.
Peary Landimik misissuinerup
takutissimavaa nunatta avannaani
manngertunik aatsitassaqartoq
(kanngussak, zinki, aqerlussaq),
taavalu soorlu aamma taamatut
uuliaqarsinnaaneranik gaseqarsin-
naaneranillu takussutissaqartoq.
Peary Landimi 1978-imiit 1980-imut nunap
sananeqaataanik misissuinerit ukioq manna
nanginneqartussat — Kalaallit Nunaannut
ujarassiooqarfik qaammatini marlunni inunnik 37-nik
Avannaaniitsitsisussaq
GGU
cs

Junip qiteqqunnerani nunatsinnut
ujarassiooqarfik Grønlands Geolo-
giske Undersøgelser (GGU) Avan-
naani ilisimasassarsioriartortunik
inunnik 37-nik aallartitsissaaq.
Peary Landimi 1978-imiit 1980-i-
mut nunap sananeqaaataanik mi-
sissuisimanerit ingerlanneqarsima-
sut taakku ingerlateqqissavaat.
Taamatut sulinerit 1985-imi inaar-
neqassapput, aasani tulleriinni
marlunni nunatta avannarpiaata
qiterpasinnerusuani ilisimasassar-
sioreernerup kingorna.
Tamatumani siunertarineqarpoq
nunap tamatuma sananeqaataata
misissorneqarnissaa allaaserine-
qarnissaalu. Taamatuttaaq ikum-
matissaqarnermut tunngasutigut,
uuliap gasillu pinngorarfigisarta-
gaanik peqarnersoq misissuisoqar-
tussaalluni. Pinngorarfiusinnaasut
taamaattut Peary Landip eqqaani
1980-imi misissuinermi nassaarine-
qarsimapput, aamma nunatta a-
vannarpiaata qiterisaani taamaat-
tunik nassaassaqarumaartoq ilima-
gineqarpoq.
Nunap sananeqaataata
oqaluttuassartaa
Kalaallit Nunatta avannarpiaa ta-
marmi tunumi Peary Landimiit ki-
taani Washington Landimut ta-
marmi assigiiaamik atasuinnarmik
sananeqaateqarpoq kilometerinik
arlalippassuarnik qaqqat sanane-
qaataannik assigiinngitsunik itissu-
seqartumik. Qaqqat sananeqaatai
1200-it 400-llu millionit akornanni
Pisoqaassuseqartut kangianiit ki-
taanut siaarsimasutut ipput, piso-
qaanerit kujallioriarlutik nutaaju-
nerit avannarpasinnerusut. Piso-
qaanerit kuugunneqarsimallutik u-
nerarsimapput. Nutaajunerit siam-
marsimanerillu immamut nunatoq-
qap killingani ukiut 600-t 400-llu
millionillu akornanni matuma sior-
natigut unerarsimapput. Taamaa-
lilluni nunamut qaninnerusumi im-
mami ikkattumi qaqqap sanane-
qaatai kalkiusut unerarsimapput
Kujasinnerusumi nuna eqitersimanngitsoq maninnersaavoq akuttoqati-
giinnik qoorortalik.
Fladtliggende ufoldede bjergartere i områdets sydlige del danner et pla-
teaulandskab gennemskåret af regelmæssige dale.
1984-imi nunami sulineq
Nuna sullivissaq suli assiliorneqar-
simanngilaq, aasamullu sulinissa-
mut piareersaatitut GGU-p nuna
timmisartumiit assiliortorsimavaa
assillu t-akku tunngavigalugit nu-
nap assiliortitsisimalluni nunap sa-
naneqaataanut immikkoortuk-
kaarnerinullu pissutsit ilanngullu-
git. Taamaattumik ujarassiuut pit-
saanerpaamik tunulequtassaqarlu-
tik nunami sulisinnaapput. Taan-
nalumi pisariaqarmat tassa ujaras-
siooqatigiit aqqaneq-marluk mar-
lukkaartut tamarmik immikkut aa-
sap (qaamm.marluk) ingerlanerini
nuna 1000 2000-itillu km2-it akor-
nanni isorartussusilik suliffigisus-
saagamikku.
Ujarassiuunut ajornarluinnar-
poq nunap taama isorartutigisup
sananeqaataata assiliornissaa a-
ngumerissallugu, taamaattumik
timmisartumiit assilisat nunap sa-
naneqaataanik immikkoortiterisin-
naasut atorneqarajuttarput.
Nunatta avannarpiaani nunami
sulineq qaamatinik marluk miss. si-
visussuseqassaaq, aallaabeqassal-
lunilu tammaarfimmik nunap sulli-
vissap qeqqani Warming Landimi.
Tammaarsimaffimmi Jet Ranger
helikopterit marluk ottereerarlu aa-
saq tamaat nuttaqattaarutigineqar-
tussaapput. Ujarassiooqatigiit
tammaarsimasussaapput marlun-
nik tupeeralimmik tammaarsimas-
sapput pisariaqartunik atortussar-
talimmik. Ullut tallimat arfi-
neq-marlullu akornanni akuttussu-
silimmik ujarassiooqatigiit sullivis-
samut allamut amerlanertigut tam-
maarsimaffigisimasamiit 35-50
km-inik ungasissusilimmut heli-
kopterimik nuunneqartassapput.
Taamaaliornermikkut nunap sulli-
vigisamik annertunersaa assilior-
sinnaavaat aasap ingerlanerinnaa-
ni.
Nunap sinnera helikopterimik
paasiniarneqassaaq, aamma taak-
ku atorlugit ujaqqanik misissugas-
sanik katersuisoqassalluni.
Ottereeraq annertunerusumik
assartugassanut oqimaannerusu-
nut atorneqartussaavoq taavalu he-
likopterit orsussaannik arsartuu-
taassalluni.
Ilisimasassarsiortut canadamiut
sakkutooqarfiannut Alertimut El-
lesmerep Qeqertaaniittumut sakku-
tuut timmisartuannik Hercules
C-130-mik assartuunneqassapput.
Canasamiut piumassuseqarluarlu-
tik atortussat assigiinngitsut GGU-
mut neqeroorutigisimavaat. Aler-
tip tammaarsimaffimmiit 200
km-iinnarnik ungasitsigisumiittup
nunami sulinerup aallartinnerani
naammassineqarneranilu atorne-
qarsinnaasimanera assorsuaq ilua-
qutaasimavoq.
GGU-p nunatta avannarpiaani
suliaqarneranut atatillugu pilersaa-
rutigineqarpoq nunap sananeqaa-
taanut uumasoqarneranullu tun-
ngasutigut GTO-p GFM-illu su-
miissusersiornikkut naliliinissaa.
Sullivissaq nunatta avannarpiaani
nunami eqqissisimatitamiippoq,
taamaattumillu sapinngisamik eq-
qissisimatitaanera eqqarsaatigisa-
riaqarluni.
Avannaata nunataata sananeqaataa. Takusassiami takuneqarsinnaavoq qaqqamerngit ataatsimoortut kitaa-
niit-kangianut qitequtaasatut sammiveqartartut. 1984-imi 1985-imilu Kalaallit Nunaanni ujarassiortussat suliffi-
gisassaat, sumi aallaaveqarlutik tammaarnissaat nalinaaqutersimavoq.
Nordgrønlands geologiske opbygning. Figuren viser hvorledes de forskellige bjergartskomplekser er udbredt som
øst-vest forløbende bælter. GGU’s arbejdsområde for 1984-85, samt baselejrens beliggenhed er angivet.
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 24 1984 11