Atuagagdliutit - 10.10.1984, Blaðsíða 13

Peqqinnartunik nerigit
kalaaliminertorit
Kalaallit Nunaanni brugsemt kalaalimerngit
Pilerisaarutiginialerpaat. Kalaalimerngillu
Pyramidiisanngorlugit inissitsiterneqarsimapput.
Nerisavit kinguneraatsit, oqaasi-
toQqat taamaapput. Kalaallit Nu-
naannilu sapinngisamik anncrpaa-
kalaaliminertortariaqarpugut.
Tamannalu Kalaallit Nunaanni
brugsenit sulissutiginialerpaat,
qaanunallu naalerpat kalaalimer-
n8>t pilerisaarutigalugit aallartis-
sapput. Peqqinnarnerusunik neri-
sariaqarpugut, nunatsinni pineqar-
s,nnaasut nerinerusariaqarpavut
Jamakku peqqinnarnerullutillu aki-
kinnerummata.
Kalaallit Nunaannilu pissarsiari-
neqarsinnaasut pingaarnersiorlugit
Pyramiidiisanngorlugit inissitsiter-
neqarsimapput soorlu qallunaat pi-
annit allaanerusunngorlugit. Assi-
giinngissutiginerusaat tassa kalaali-
merngit pingaarnerutinneqarsi-
jPammata. Qulaani silinnersaani,
kajortumiipput ulluinnarni nerine-
qartartut, nuuaniillutilli akisuneru-
sut alliullutillu inuussutissat pisari-
aqannginnerusut.
Pyramide peqqinnartunik neri-
saqarnissamut tunngasuinnaanngi-
laq aammali nerisassanik peqqin-
nartunik akisunngitsunillu katiteri-
■Pssamut ilitsersuutaalluni. Neri-
sassat peqqinnartut nunani tamani
u*luinnarni nerisartagaasariaqar-
Put> tamakkulu tassaasariaqarput
nunami namminermi pissarsiarine-
qarsinnaasut. Taamaattumik ta-
a^akku ulluinnarni nerisannaassani
P'agaarnersaapput. Imaappoq pui-
sit orsuat, aalisakkat nagguteeqqal-
lu> akuliuttarlugit qaqorteqqasut,
Paatsiiat, iffiat suaasallu.
Pyramidemi qullersaasut tassaa-
niassapput ulluinnarni nukissamik
pisariaqartitatta annersaanik aal-
lertarfissavut. Taakku orsumik a-
koqartorujussuupput, maanilumi
nerisartakkavut taamaapput. Ta-
makkulu attuumassuteqarput issit-
tumiitilluni nukissamik pisariaqar-
titsinerup annerusarneranut. Ta-
makku aamma vitamininik minera-
linillu mikinngitsunik pissarsiviu-
sarput, naammanngitsumilli.
Pisariaqartitattalu sinneri pyra-
midip qeqqatungaaniittunit pissar-
siariniartassavavut, tassaniimmata
paarnat naatitallu. Aammali paar-
nat kuannillu c-vitamiinerpassuar-
nik pissarsivigineqarsinnaapput.
Tassaniikkujortaarlu immussuaq.
Pyramidemi allersaasut inuuner-
mi pisariaqangaartuunngillat, akis-
saqartikkaanni illigigaannilu aat-
saat pineqarsinnaasut.
Kalaallilli qallunaallu pyramii-
diisa assigiissutigaat tamarmik suk-
kortaqaratillu tungusunnittorta-
qannginnamik.
Neqeroorutit akikitsut
— Kalaalimineerniarulerniaratta
sapinngisamittaaq akikitsunngor-
lugit nioqqutigisalerniarpavut. As-
sigiinngitsut akikitsunik neqeroo-
rutigisalissavavut, soorlu appat
12,- kr-ilerlugit, Nuummi brugseni-
mi pisortaasoq Jørgen Petersen
oqaluttuarpoq. Tamannalu pisin-
naalersimavoq ilaatigut Pujoq tigu-
neqarsimammat. Nioqqutissanik
Ukiakkut
atuanngiffimmi
arsaattut
^eeqqat ukiaanerani atuanngif-
"nminni 14-issaaneerlutik arsaa-
•ssapput. Nuummi ilinniartitsisut
"'kubenillu suleqatigiinnerisigut
Nuummi atuartut arsaateq qinne-
*lassapput.
Ukiuunerani atuanngiffimmi
anammeqattaanneq ukiormanna
" gerlanneqassaaq ataasinngorner-
011 oktoberip 22-ianni marlunngor-
nprmdu 23-ianni. Ulluni taakkuna-
111 arfineq-pingasuniit ualikkut si-
sarnat tungaannut arsaattoqartas-
Pisarnertut atuarfinni sisamani
atuaqatigiiaat tamarmik niviarsi-
aqqanik nukappiaqqanillu peqa-
aatitaqassapput, ukiormannat-
aarlu peqataaniuttorpassuaqar-
Poq.
Isiginnaariarneq akeqartus-
saanngimmat, atuartullu nuanni-
saarluinnartarmata aaqqissuussi-
suusut neriuutigaat piffissaqartut
sapinngisamik amerlasuut isigin-
naariartarumaartut.
Bikubenip isertunngilaa atuarfiit
suleqatigineqarluartanngikkaluar-
pata unammisitsinerit iluatsittarna-
vianngikkaluarmata. Taamaattu-
mik iluatsitsilluartarneq pillugu Bi-
kubenip ilinniartitsisut tamaasa
qutsavigingaarpai.
Unammisitsinerup ingerlanissaa
naqitikkamik pilersaarusiorneqar-
simavoq taakkulu atuarfinni tama-
ni atuartuusunut tamanut Nuum-
milu timersortarfissuarmut isigin-
naariartunut tamanut tunniussuun-
neqassasut aaqqissuussisut ilisima-
titsipput.
Kalaaliminiliornermut ilitsersuusiortoqarsimavoq. Tamakku aamma
Brugsenmi pineqarsinnaassapput.
Der er udarbejdet nye opskrifter på grønlandsk mad. De vil også kunne fås
i Brugserne.
akitsorsaasut ilaat taamaalilluni
peerussimagami.
Brugsenit tamarmik pyramidinit
allagartarsualianik pinnersaaser-
sorneqassapput, tamakkulu aam-
ma puussianiissapput. Kalaalimini-
liornermullu ilitsersuutinik nutaa-
nik sanasoqarsimavoq, tamakkulu
allaat atuarfinni angajullernik ilin-
niartitsinermi atorneqarsinnaas-
sapput. Atuartitsinermilu atortus-
siat kalaallisuuinnaasut Jørgen Pe-
tersen oqarpoq.
Brugsenillugooq iffialiortalis-
sapput immikkut kalaallinut naleq-
qussakkamik. Tassa iffiaq kimit-
tooq karry-lik. Mamarluinnartoq.
Nerisassat pillugit pyramidilior-
nermi suleqatigineqarsimapput
FDB, Kalaallit Nunaanni Brugse-
nit, nerisassiornermi siunnersuisut
Nuummilu Arnat Peqatigiiffiat.
Amaroq qimmiuvoq
Amerallip qinnguani amarorsior-
neq maanna paasineqannguatsiar-
poq. Aavariat qanittukkut takusi-
maat amaqqup tumai qimmip tu-
maanut eqqaanarluinnartut. Sivit-
sunngitsorlu siumorsimavaat aava-
riaq qimmilisartoq. Taanna sapaa-
tip akunnera tupersiasimavoq
Amerallip qinnguani qimmersuani
pitunneqanngitsoq aapparalugu.
Ammit ajortut
akilupput
Naak puisit amii KGH-ip ataasinn-
gornermi septemberip 17ianni Glo-
strupimi akitsorteruttitai tamarmik
tunineqaraluartut taamaattoq aki-
gissaarpallaanngillat.
Ammit pitsaasut kingullermik
akitsorterussinertut akeqaraluar-
put ataasiakkaanilli ajortortaqar-
lutik, ammilli akikinnerit taamatut
akeqaannarsinnaasimanngillat.
Natsiit amii katillutik 20.045-it
natsersuillu amii 1.181 -it pingaar-
tumik Norgemut Danmarkimullu
tunineqarput.
Akitsorterineq 1 mio. kr-it missi-
liorluinnarlugit isertitsissutaavoq,
natsiit amii agguaqatigiissillugu
46,00 kr-eqarsimallutik ameq aki-
kinnerpaaq 10,00 kr-eqarsimalluni
akisunerpaarlu 150,00 kr-eqarsi-
malluni.
Natsersuit amii agguaqatigiissil-
lugu 121,00 kr-eqarsimapput, aki-
kinnerpaaq 10,00 kr-eqarsimalluni
akisunerpaarlu 280,00 kr-eqarsi-
malluni.
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 41 1984 13