Atuagagdliutit - 10.10.1984, Blaðsíða 27

Qgjallinneq • Debat__
Andreas Hansen
puioKinatigo
s-Ult 'uuiaKatimingnut suniuteKar-
unassut puiui'narneKarneK ajor-
Put, atariciniarneKartarput Kujani-
i rjl®*neKartar<^lut*gdlo; nunavti'ne
galoKarfingne erKåissutigssiat nå-
Parneicarsimassut tamatumi'nga ta-
^utitsissuput. KujanaKaordlume i-
Ult atandssariaicartut pineicarnig-
saitut iliorfigineKartarmata.
nunavti'ne encåissutigssiutaria-
artut ilagåt palase tugsiusiortor-
suarput Andreas Hansen, tåussu-
nia tugsiusiai ilisimaneKaKingmata
JUatumuna erKartornagit uparuåi-
arurnavåka tåssaungmata inuia-
atiglgtut erdlingnartutivut. An-
reas Hansenip tugsiutivut kussa-
uartortalersorpai nangmineK taig-
namigut åmalo nugtigkamigut.
Andreas Hansen Narssalingme i-
nungorpoK 28. november 1860, to-
Kuvdlunilo Agpane 28. oktober
y09. angut tåuna diskobugtime a-
arKineKangårdlune ericartorne-
K,artarpoK, isumaKarpungalo sine-
rissap sivnerane åma taimatut isu-
uiaKarfigineKartOK.
WKarsautåinaitdle kussanaralu-
ardlutik namangneK ajorput. An-
ureas Hansenip ilerfa AgpamtoK
KanoK iliorfigineKångikune ernl-
natc ilisarnarungnaertugssauvoK. i-
uuiat avdlat taigdliortortatik atar-
K*ssaKigait uvagut tamatumuna å-
Ss'gingisitsivugut. sulile kingusig-
PatdlållngilaKl Andreas Hansenip
°Kuneranit ukiut 75-it ukiaro Kå-
Ugiutisåput, inungorneranitdlo u-
f.'ut 125-t åipågo Kångiutisavdlu-
ukiut tåuko ardlåt tungavigine-
KarsinauvoK tugsiusiortorssuavta
erKåissutigssånik pilersitsiniarnig-
ssaniut. ilerfa åma erKaimassaria-
KarPOK.
kajumigsårutiginiarpara nunav-
tine Andreas Hansenimut erieåissu-
tigssamik pilersitsiniarnigssaK sule-
KatiglssutigineKalerKuvdlugo. nå-
magsiniagagssaK taimåitoK kalå-
lerpagssuit peKatauvfigiumåsagåt
ilimanarpoK. isumavdluarpunga
kajumigsårutiga ilagsivdluarneica-
rumårtOK.
Espergærde,
24. september 1984
Karl Skou
Atassut tupigusuppoq
Aatsitassat pillugit siunnersuisoqa-
tigiit ataatsimiinnissaat sioqqullu-
gu IA-p »saqqummiussai arfineq-
marlunnik immikkoortullit« radiu-
aviisikkut saqqummiunneqartut
tunngavigalugit Atassut oqaase-
qarpoq tupigusuutigisariaqartoq
Siumukkut Inuit Ataqatigiillu naa-
lakkersuisunngoqatigiinneranniit
qaammatit pingasut qaangiutiin-
nartullu naalakkersuisunngoqati-
giissimasut seqitatsinneqarnissaan-
nik sioorasaarisoqareermat.
Tassami junimi naalakkersui-
sunngoqatigiinnermi partiit taakku
siulittaasui neriorsuipput suleqati-
giinnissamik isumaqatigiissutip im-
miikkuualuttortai inatsisartut uki-
aanerani ataatsimiilinnginneranni
tamanut tusagassiariumaarlugit.
Atassut isumaqarpoq qinersisar-
tut paasisariaqaleraat isumaqati-
giissutit qanoq ittut tunngavigalu-
git nuna ukiuni aggersuni aqunne-
qassamaarnersoq.
Daniel Skifte.
Martha Httlmatm
Ammit suliarineqartarnerannut allakkiaq
Ammerinermik ilitsersuutit. Ammit erniinnaq qapiarsinnaanngisat
qanoq iliorneqassappat? Ameq tarajugaq suliarilerukku qanoq ili-
ussavit? Tuttup amia qanoq suliarineqassava? Apeqqutit taamaat-
tut allarpassuillu akissutissarsineqarsinnaapput atuagaaraq assili-
artalik Tusarliiviup qanittukkut saqqummersitaa misissoraanni.
Atuagaaraq qulequtaqarpoq »Ammit suliarineqartarnerannut
allakkiaq«, allattuuvorlu maniitsormiu ammerisartutut ilisimane-
qarluartoq Martha Biilmann. Assiliartalersorluagaavoq kikkunnul-
lu tamanut ammerinermik paasisaqarusuttunut pigissallugu naleq-
qulluinnartuulluni.
Atuagaaqqamik aaqqissuisup Thue Christiansenip neriuutigine-
rarpaa atuagaaraq iluaqutaalluarumaartoq takutitsiumaartorlu pi-
geriikkat eqqaannarnagit aammattaaq ajunnginnerpaamik inaar-
neqarlutik suliarineqarsinnaanerannik.
»Ammit suliarineqartarnerannut allakkiaq« kommunet kulturi-
mut atuartitsinermullu pisortaqarfiini pissarsiarineqarsinnaavoq.
Store vogne

»21818«
Døgnvagt
minitransport
Manne-p ilisarnautå tåssa mamåssutse
ikarnångitsoK tipigingninilo. taimaingmat
tamarmik inuvdluarniutigiuminaKaut.
Manne kendes på den gode, fyldige smag
og aromatiske duft, som gør hver cerut
til en ren nydelse.
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 41 1984 27