Atuagagdliutit - 29.05.1985, Side 22

22
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 22 1985
Steenholdt Poul Nielsenilu Hirts-
halsimeersoq oqaaseqarput pillu-
aqqusillutillu. Taaneqartoq kingul-
leq pilersueqataasorpassuit sinner-
lugit oqaaseqarluni.
Inatsisartuni ilaasortaasimasup
Anders Andreassenip neriutigine-
rarpaa »Tasiilaq« suliffeqarfin-
ngorumaartoq iluaqutaasoq, — i-
nuusuttorpassuit ilinniarfittut sulli-
vittullu atorumaagaat. Qilanaaraa-
ra takussallugu umiarsuup kusa-
nartup taassumap iluliarsuit akor-
nisigut ingerlasalernissaa inuutis-
sarsiornittalu ineriartortitaanerani
pingaaruteqartumik peqataalernis-
saa, Anders Andreassen oqarpoq.
Tunulequtaasorpassuit
Ole Basse Mortensenip naggataaru-
taasunik oqaaseqarnermini ajuu-
saarutiginerarpaa inuup ataasiin-
naap samminiarneqarpallaarnera.
— Eqqaamasariaqarpormi aalisar-
tut piniartullu 40-it tunulequtari-
gatsigit, qinnutigaalu taakkuttaaq
eqqaamaneqaqqullugit.
Taakkulu saniatigut borgmester
Ole Mathiassenip sullissisimaneru-
jussua malunnartinniarpaa. Eq-
qaavaalu pisortatigoortumik taper-
sersorneqartarsimaqalutik Tasiilap
kommunianit, Inuutissarsiorner-
mut Pisortaqarfimmit, Namminer-
sornerullutik Oqartussat Dan-
markimi allaffeqarfiannit, Kalaal-
lit Nunaannut ministereqarfimmit
Danmarks Skibskreditfondimillu.
Misiliiluni aalisarnissaq
kinguartinneqartoq
»Tasiilap« kingusinaartumik tun-
niunneqartussaanera — isertitaqar-
niartariaqarneralu — pissutaallutik
umiarsuaatileqatigiit pilersaaruti-
gisaattut misiliilluni ukiormanna
aalisarnissaagaluaq kinguartittari-
aqalissagunarpoq.
— Naatsorsuutigisimagaluar-
parput janurimili Tunumi aalisale-
reersimassalluta, Ole Basse Mor-
tensen, angalanermi siullermi nam-
mineerluni peqataasussaq oqar-
poq. Uagutsinnut pisassaritinne-
qartut 1000 tonsiusut amerlaner-
saat tappavani piniarritinneqartut
1000 tonsiusut amerlanersaat tap-
pavani piniarniarsimagaluarpavut.
Taamaalippat misiliilluni aalisar-
neq imminut akilersinnaasumik i-
ngerlasimassagaluarmat. Maannali
taamaaliornissatsinnut piffissaa-
ruppugut, Ole Basse Mortensen er-
seqqissaavoq.
Kinguaattoorneq pissutigalugu
taarsiivigitinniarumaarnerlutik eq-
qaanngilaa. — Aningaasaqarniar-
nerpulli aasap ingerlanerani inger-
lallualereersussaagaluartoq, Tu-
nullu avannarpasissuani misilliillu-
ta aalisarnissarigaluarput tamar-
mik iluatsittussaajunnaarput. Uuli-
ammi angalanitsinni atugassatta
akissaqartinnissaa qularnaarniar-
tariaqarparput, Ole Basse Morten-
sen oqarpoq.
Uppernarsaateqarit
hr. Steenholdt!
Atassutip siulittaasortaava Otto
Steenholdt maanna Atassutip isu-
maanik saqqummiussisartutut saq-
qummeqqaarsimalerpoq. Qangali
ileqquni atuinnarlugu hr. Steen-
holdt taamaassorinnilluni oqaase-
qarpoq. Otto isumaqarnerarpoq
partiimut Atassummut ilaasortaa-
neq namminersornerullutik oqar-
tusani atorfininnissamut akornu-
taasartoq. Taama imaqanngitsuli-
ornera ilumuunnginnerarlugu
oqaannarutta naammakkaluar-
poq.
Kisiannili pisuutitsiniarneri ima
sakkortutigaat aamma ilumuun-
ngitsumik eqqartuinerutigalutik al-
laat piumasarisariaqarlutigu hr.
Steenholdtip pisuutitsiniutini naa-
lakkersuisunut uppernarsassagai.
Naalakkersuisut sinnerlugit
Jonathan Motzfeldt
siulittaasoq
Imponerende tog M/TR W TA SIILA Q sig ud, som hun lå ved monterings-
kajen på Ørskov Christensens Stålskibsværft i Frederikshavn, parat til dåb
og standerskifte. Med sine næsten 70 meter bliver trawleren det hidtil stør-
ste, der er blevet leveret til et privatejet grønlandsk rederi.
Uterfigeriartigilli atsiineq »tun-
niussinerlu« umiarsualiorfiup Fre-
derikshavnimi talittarfiutaani ator-
tulersuisarfimmi ingerlanneqartut
qanittumit ungasissumiillu qaaq-
qusarpassuit najuuttoralugit.
Ammassalimmiit allaallu Japan-
imiit aammalu Danmarkimit ta-
marmiit Sverigemiillu aggiasoqar-
simavoq, naallu nilleqisumik anor-
lersukasiugaluartoq taamaattoq
Jonathan Motzfeldti umiarsualior-
fimmeersunik ilaqarluni umiar-
suup siuata missaani atsiivissatut
qaqiffialiamut qaqimmat seqineq
umiarsuup qaamik anorlersukasiu-
galuartoq taamaattoq Jonathan
Motzfeldt umiarsualiorfimmeersu-
nik ilaqarluni tunumiut umiarsuaa-
tileqatigiiffiisa siullersaata kilisaa-
tissaasa siullersaat atsissallugu
umiarsuup siuata missaani qaqiffi-
liamut qaqimmat seqineq umiar-
suup qaavanut qinngorpoq.
Atsiinissani sioqqullugu oqalugi-
arami naalakkersuisut siulittaasua-
ta kilisaatiliorniarluni suleqatigiis-
simaneq qujassutigaa, nangippor-
lu: — Qutsavigaakkattaaq ikinngu-
tit Ammassalimmiittut qallunaat
suleqatigalugit aqqutissamik inner-
suussisimasut. Taamaaliornermik-
kut uatsinnik tamatsinnik maligas-
siuilluarsimapput.
Jonathan Motzfeldtittaaq qutsa-
vigaa Ole Basse Mortensen Am-
massallip eqqaani piginneqataasu-
nik peqateqarluni sananeqarnissaa-
nik sulissutiginnittuusimammat,
kilisaatitaarlu nuannaarutiginerar-
paa maanna kinguppanniarluni tu-
numiunit aalisartunit inuusuttunit
ilinniarfigineqartartussangortoq.
Ingerlatseqatigiillu nr. 139-imik
pilluaqqoqqereeramigit taanna at-
serpaa »Tasiilaq«-mik.
Oqareernittuut qaaqqusat ilar-
passuit qanittumiit ungasissumiillu
aggiasimapput. Kalaallit Nunaan-
nut ministereqarfimmiit aggersi-
mapput Kalaallit Nunannut mini-
steri Tom Høyem aamma departe-
mentschef Christian Jensen. Nam-
minersornerullutik Oqartussaneer-
put naalakkersuisut siulittaasuata
saniatigut direktør John Jensen al-
laffeqarfiullu pisortaa Lars Vester-
birk. Najuupportaaq nunaleriner-
mut ministeri Niels Anker Kofoed,
Ole Basse Mortensenip illoqarfia-
neersoq. Ammassalimmiit aggersi-
mapput umiarsuaatileqatigiiffim-
mi taassumani K/S Niniarteq-mik
taaguuteqartumi aningaasaleeqa-
taasimasut arlallit. Najuupputtaaq
atortussanik pilersueqataasut niue-
qatigineqartullu, ikinngutit ilisari-
simasallu, eqqartuussissuserisut sil-
limmasiisartullu. Japanimiillu ag-
gersimapput »Tasiilap« aalisaleru-
ni niueqatigisartagassaanit suliffe-
qarfimmit TAIYO-meersut.
Pilluaqqussuterpassuit
Amutsiviup nerisarfittaani, talit-
tarfimmi atortulersuisarfimmi ima-
luunniit »Tasiilami« qaaqqusanut
takutinneqartumi kisimi pisoqan-
ngilaq. Qaaqqusarpassuilli aamma
amutsivimmiit qimagutinngikkal-
larnerminni namminneq isiminnik
takuaat kilisaatip umiarsualivim-
mut sammisortaannaa kisimi qali-
panneqarsimasoq, direktør Ørskov
Christensenillu eqqaasitsissutigaa
»unnugu qitittoqassaaq«.
Taamaaliorpullu Det gule Pak-
hus-imi, nerinerulli nalaani oqalu-
giartut amerlangaarmata aallartin-
nialuusaarput. Siullermik direktør
Niels Ørskov Christensenip umiar-
suaatileqatigiit pilluaqquai aam-
mali ajornartorsiutit nalaattarsi-
masatik oqaluttuaralugit. — Erniu-
niarnerani ajornartorsiutit tamak-
ku Danmarkimi Kalaallit Nunaan-
nilu pisortanut attuumassuteqar-
put, oqarpoq. Ørskov Christensen-
illu naggataatigut Ammassalik, Bo
aamma Ole Basse Mortensen, Kelly
Nicolaisen, umiarsuup inuttai umi-
arsuaatileqatigiillu pilluaqquai.
Sapinngisatsinnik iliussaagut
Ole Basse Mortensenip neriuutigi-
nerarpaa nunap immikkoortuisa
kippasinnersaat (Kalaallit Nunaat)
kangisinnersaallu (Bornholm) sule-
qatigiilluarumaartut tamanut nu-
annaarutaasussamik. Erseqqissar-
paa piaaraluni Kalaallit Nunaat
Danmarkilu aqqisigut taanngikki-
ni. Nangillunilu oqarpoq »Tasii-
laq« tunumiut aalisartut ilinniarfi-
gisussaagaat tamarmik soqutigi-
saannik tamarmillu iluaqutissaan-
nik.
Tamatuma kingorna Ole Basse
Mortensenip qutsavigai Bornholm-
banken, Namminersornerullutik
Oqartussat, Kalaallit Nunaannut
ministereqarfik Grønlandsbankilu
taakku pilersaarut piviusunngor-
sinnaasunngortissimammassuk. —
Sapinngisatsinnik iliorumavugut,
taamalu oqariarluni umiarsualior-
fimmi pisortaasut qutsavigai.
Naalakkersuisut siulittaasuata
oqaaseqarnermini eqqaavaa »Ta-
siilaq«-mik pilersitsiniarluni sule-
qatigiissimaneq Kitaanissaaq eqqu-
maffigineqartariaqartoq.
Aammattaaq Kalaallit Nunaan-
nut ministeri Tom Høyem, nunale-
rinermut ministeri Niels Anker Ko-
foed, folketingimi ilaasortaq Otto
M/TRW TASIILAQ Ørskov Christensens Stålskibsværftip Frederiks-
havnimiittup talittarfianiittoq atserneqariaannanngorsimasorlu takumi-
narluinnarpoq. Kilisaat 70 meterinik takissuseqartoq kalaallit kilisaataa-
taasa namminersortunit pigineqartut annersaraat.
Naalakkersuisoq
angutit atsiisut
siullersaat
M/TRW TASIILAQ Ørskov Christensens
Stå/skibsvcerftimiittoq naalakkersuisut siulittaasuata
Jonathan Motzfeldtip nulii Margit sinnerlugu atserpaa
— Umiarsualiorfiup oqaluttuari-
saanerani aatsaat siullerpaameerlu-
ni angummik umiarsuarmik atsii-
soqassaaq, direktør Niels Ørskov
Christensen taama oqarpoq talli-
manngornermi aprilip 26-ianni ti-
killuaqqugamigit naalakkersuisut
siulittaasuat Jonathan Motzfeldt
allallu Ørskov Christensens Stål-
skibsværftip Frederikshavnimiit-
tup sanaavata nr. 139-ip atserne-
qarnissaanut »tunniunneqarnis-
saanullu« peqataajartorlutik ag-
gersut.
Niels Ørskov Christensenip er-
seqqissarpaa »tunniunneqarnera«
ungaluuserlugu allanneqartaria-
qartoq. Sanaarmi nutaaq nr. 139
suli inivissorneqarsimanngilaq, tas-
sami suli qaammatinik ataatsimik,
marlunnik, pingasunik ilami allaat
immaqa sisamanik kinguaattooq-
qapput. Apeqqutaavorlu atortus-
sanik pisiniarfigineqarsimasut pisi-
assat qanoq sukkatigisumik aggiut-
tarsinnaaneraat.
Taamaakkaluartorli Ole Basse
Mortensen neriulluartuarpoq,
naatsorsuutigaalu kilisaat umiarsu-
aliorfimmiit tunniunneqarsinnaa-
jumaartoq majip 15-ianni tamatu-
malu kingorna ulluni marlunni pi-
ngasuniluunniit Hirtshalsimi ator-
tulersorneqareeruni majip 20-iata
missaani aallarsinnaajumaartoq
Tunup avataanut aalisariarluni.
Atsiiarluni sakkukinaarpallaaraanni puiaasaq aserunngitsoortarpoq. Ua-
nili iluatsippoq naalakkersuisullu siulittaasuata Jonathan Motzfeldtip sa-
naaq nutaaq nr. 139 atserpaa »TASIILAQ«.
En skibsdåb skal ikke foretages medfløjlshansker, for så knuses flasken ik-
ke. Her tykkedes det, og landsstyreformand Jonathan Motzfeldt kunne så
navngive nybygning 139: »TASIILAQ«. (Foto: lod-)