Atuagagdliutit - 19.06.1985, Side 15

NR. 25 1985
ATU AGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15
til den lille plads...
210 liter køleplads
på kun 55 cm bredde!
Atlas King Cold AKG 227
• Utrolig fleksibel indretning gi'r
maksimal pladsudnyttelse.
• Fuldskummet dør: meget stærk og
effektivt isoleret.
• Meget lavt strømforbrug - kun 0,62
kWh i døgnet.
• Stor driftsikkerhed.
• Næsten lydløs.
• Dør, der er »skræddersyet« til
danske varer.
• Fuldautomatisk afrimning.
• Praktisk table top, der kan anven-
des som ekstra bordplade.
Yderligere 2 af køleskabene i det store
Atlas udvalg er kun 55 cm i bredden:
Atlas Queen Cold AKG 167 (160 Itr.
køl uden frostboks)
Atlas Kina de luxe AKG 207 (183 Itr.
køl, heraf 16 Itr. 3-stjernet frostboks).
Fås i farverne hvid, gul og avocado.
Atlas er køleskabe, køle-fryseskabe,
fryseskabe, frysebokse, komfurer,
emhætter, opvaskemaskiner, vaske-
maskiner, tørretumblere.
Få det store Atlas katalog hos
din lokale forhandler.
ATLAS
- når man vil ha'
lidt mere for pengene
taassaapput nunagissaaneq, immii-
neq, imermut eqqakkallu kuuffii-
nut atassusiineq innaallagissersui-
nerlu. Tassanili apeqqutaassaaq
Tasersuarmiit imilersuinissaq peq-
qinnissakkut qullersaqarfiup aku-
ersissutigiumassaneraa. Taamaat-
toqassanngikkaluarpallu tamanna
aningaasartuutit milliuunik mar-
lussunnik amerlissutigissavaat.
Inissiiffigineqarsinnaavortaaq
Qaqortumi aalisakkeriviup eqqaa.
Tassanili aningaasartuutissat 20
mio. kr-it missaanniittussaassap-
put talittarfik tallineqartariaqas-
sammat suliffissuullu eqqaa nuna-
gissarneqartariaqassalluni. Umiar-
sualivinnilli nalilersuisartut tu-
ngaanniit isumaqartoqarpoq umi-
arsualivittaa taama nerukitsigisoq
umiarsualivimmullu atassuteqaq-
qissaanngitsoq atorsinnaassuse-
qangaassanngitsoq.
Suliffissaqartitsineq
Nunamut tamarmut pilersaarusior-
tartunut inassuteqaammi allassi-
mavoq suliffissaqartitsiniarneq eq-
qarsaatigalugu Narsaq Qaqortumit
pisariaqartitsinerungaartoq, Nar-
sami aalisakkerivik kiserluinnanga-
jammi suliffissaqartitsisuummat.
Ilulissani suliffissuaq 5,4 ima-
luunniit 6,7 imaluunniit 44,3 milli-
uuninik akeqarsinnaavoq, inissin-
neqarsinnaalluni anartarfiit imaan-
nik eqqaasarfiup kangianut, Uja-
rattarfiup aqqusernganut imaluun-
niit kivittassuup qaqitsisarfiup eq-
qaanut.
Suliffissuarli Aasianniissaguni
heliportip eqqaanut inissinneqar-
sinnaalluni 8,2 milliuuninik nali-
limmik.
Nuna tamakkerlugu pilersaarusior-
tartunut inassuteqaammi allassi-
mavoq suliffissuarmik Nuummi i-
nissiisoqarnissaa qularutigineqan-
ngisaannarsimasoq, aningaasaqar-
niarneq eqqarsaatigalugu allamik
piukkunnartumik periarfissaqan-
ngimmat.
Gode kontrakter
— De dårlige markedsforhold, som
vi har set gennem de sidste år, må
påregnes at fortsætte resten af året,
siges det i den netop udsendte beret-
ning for J. Lauritzen Rederierne,
hvor resultatet for 1984 er blevet til
et minus på 296 mio. kr. på den
samlede drift.
For rederiernes Polarfart ser det
imidlertid fortsat godt ud, idet po-
larekspeditionsskibet »Nella Dan«
i 1984 har været beskæftiget på
langtidscharter med transport af
forsyninger og personel mellem
Australien og Antarktis. — Også
unit-load-skibene Bamsa Dan og
Linda Dan er beskæftiget på lang-
tidskontrakter, siges det videre. De
opereres af Den kongelige grøn-
landske Handel under navne »Nivi
Ittuk« og »Naja Ittuk«. Indtjenin-
gen i polaraktiviteten (alle tre skibe)
har været tilfredsstillende i 1984, og
de indgåede kontrakter betyder, at
et positivt resultat også vil blive op-
nået i 1985.
Nutsikkanut
tapiissutit
Nunani avannarlerni atuakkanik
nutserinermut tapiisartoqarfik
10.000 kr-inik akuersissuteqarsi-
mavoq Hans Anthon Lyngep atu-
akkiaata »Umiarsuup tikinngilaat-
saani«-mik taaguuteqartup Det
Grønlandske Forlagimeersup nut-
serneqarnissaanut atorneqartussa-
nik. 20.000 kr-inillu akuersissute-
qarsimalluni Stieg Trenter-ip atu-
akkiaata »Gestapos forfølgelse«-
mik taaguuteqartup nutserneqar-
nissaanut.
Europamiut
amerikamiullu
avataannarsuani
suleqatigiinnerat
Europamiut qaammataasaqarnik-
kut suleqatigiiffiata ESA-p gene-
raldirektøriata professor Reimar
Liist-ip ataasinngormat Parisimi
atsiorpaa amerikamiut avataanni
suliffiannik NASA-mik isumaqati-
ginnissut ukiuni ntarlunni atuuttus-
saq, taannalu malillugu misissorne-
qassaaq europamiut avataannarsu-
aniittuartumik inoqartuartumillu
qaammataasaliinermi peqataasin-
naanersut.
Atsiuineq pivoq nunanit tama-
neersut timmisartunik Le Bourgeti-
nti saqqummersitsineranni, NASA-
miillu atsiortuuvoq siulersuinermi
pisortaq James Beggs.
NASA naalakkersuisunit Was-
hingtonimiittunit akuerineqarsi-
mavoq qaammataasamik inoqartu-
artumik nunarsuup avataanut inis-
siisoqarsinnaanersoq misissoqqul-
lugu.
Sodav andiliorfiif:
Qaqortumiikkuni Narsamiin-
nerminit akikinnerungaassaaq
Sodavandiliorfissap Narsamiinnissaanik inuutissarsiornermut pisortaqarfiup
inassutaa nunamut tamarmut pilersaarusiortartut malinngilaat, suliffissuaq
Qaqortumiikkuni akikinnerungaassammat
Suliffissaqartitsiniarneq aningaa-
saqarniarnerlu eqqarsaatigalugit
sodavandiliorfissaq Kujataaniit-
tussaq Narsamiittariaqarsimagalu-
arpoq Qaqortumiigani, aalisarner-
mut, niuernermut suliffissuaqar-
nermullu naalakkersuisoqarfiup
1985-imi januarip 14-ianni nuna-
mut tamarmut pilersaarusiortartu-
nut inassutigisimagaluarpaa soda-
vandiliorfissaq Qaqortumi inissin-
neqarani Narsami inissinneqassa-
soq.
Nunamut tamarmut pilersaarusi-
ortartut suliassaq marloriarlugu
oqaluuserisimavaat, tamatigullu
aalajangertarlutik sodavandilior-
fissaq Qaqortumi inissineqassasoq.
Ataatsimiititaliami siulittaasuuvoq
Jonathan Motzfeldt. Radioaviisik-
kullu nassuiaatigiumangilaa suna
pillugu Qaqortoq qinersimanerit-
sik. Oqaannarpoq suliassaq aåla-
jangiiffigineqareersoq.
Imeqarniarneq
Suliffissuup Aasianni pinnagu Ilu-
lissani inissinneqarnissaanik inas-
suteqaat januarip 14-ianneersoq
nunamut tamarmut pilersaarusior-
tartut malissimavaat. Tassani pi-
ngaartuutinneqarsimavoq Aasian-
ni imeqarniarnerup ajornartorsior-
nartoqarpallaarnera. Aasiaalli Ilu-
lissatuulli suliffissanik pisariaqar-
titsitigipput.
Qaqortumissaaq imeqarniarnik-
kut ajornartorsiortoqalersinnaa-
voq, suliffissuaq Tasersuup kuja-
taani tassanngaanniit imilersugaa:
sumi inissinneqassappat peqqinnis-
sakkut qullersaqarfiup akueriu-
manngissinnaammagu suliffissuaq
tasersuarmiit imilersorneqassasoq.
Taamaassappallu suliffissuup ime-
qarfeqartinniarnera milliuuninik
marlussunnik naleqartussanngus-
saaq.
Periarfissat ariallit
Nunamut tamarmut pilersaarusior-
tartut aalajangiiniarnerminni tun-
ngavigisimavaat kommunini pine-
qartuni tamani arlalinnik periarfis-
saqarnera. Aasiaat kisiisa pinnagit.
Narsami periarfissat arlaqarput.
Siulleq 11,2 mio. kr-inik akeqartus-
saq. Tassa erngup eqqakkallu aq-
qutaannut atassusernerani qaarti-
terisoqartariaqassammat immiiso-
qarlunilu kiisalu innaallagissamut
atassusersuinermi suliassaqangaat-
siassalluni. Toqqavissarlu taanna
umiarsualivimmi quersuup B
1035-ip kitaatungaaniippoq.
Aappaat tassa B 178-ip kangia-
tungaa. Tassani aningaasartuutis-
sat tamarmiusut 4,5 mio. kr-it mis-
saanniissapput. Akikinneruneru-
jussuanullu pissutaavoq qaartiteri-
soqartariaqanginnera.
Pingajuat aalisakkeriviup avan-
naani kangianiippoq. Tassanilu a-
ningaasartuutissat 5,5 mio. kr-it
missaanniissapput, aamma qaarti-
terinertaqanngitsumik.
Sisamagaat Narsami periarfissat
akisunerpaartaat umiarsualivimmi
quersuup B 1035-ip kujataatungaa-
niittoq. Qarmarnera immerneralu
katillutik 35 mio. kr-eqassagamik
taamalu aningaasartuutissat katil-
lutik 39 mio. kr-it missiliulissallu-
git-
Qaqortoq
Qaqortumi suliffissuaq inissinne-
qarsinnaassaaq katillugit 9 mio. kr-
it missingi aningaasartuutigalugit.
Aningaasartuutigineqartussallu