Atuagagdliutit - 19.06.1985, Qupperneq 22

22
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 25 1985
Noorlnt llluat qarmagaq
siulleq Nuummi assaasunit
nassaarineqarto q
Herrnhutit Den tyske demokratiske Republikimiittut tikeraarfiginerisigut illutoqaq
pillugu paasissutissat pingaaruteqarluartut pissarsiarineqarput — Noorliit
Illorsuatoqaat Nuummiittoq meterip affaanik qaffatseriarlugu nutaamik
toqqavilerneqassaaq
Allagatoqqani allassimavoq Noor-
liit 1733-imi Nuummut peqqaara-
mik »kalaallit pisarnerattut« issu-
nik ujaqqanillu qarmaiimmik illuli-
orsimasut illorsuatoqqap maan-
nakkut inigisarpiangajaatigut. Illu
qarmagaq kingusinnerusukkut qi-
sunnit sanaamik taarserneqarpoq,
illorsuarlu ullumikkut takuneqar-
sinnaasumut assingulluinnartoq
1748-imi inerneqarpoq. Nunatta
Katersugaasiviata Nuummiittup
aasaq mannattaaa assaasitsinerati-
gut ilimagineqalerpoq illup qar-
makkap siulliup toqqavigisimasaa
nassaarineqarsimasoq.
Illup avannamut sammerngani
immikkoortup marlunnik quleree-
qarsimasup toqqavigisimasaa as-
saatillutik nassaarisimasatik tun-
ngavigalugit itsarnisarsiooq Hans
Kapel taama oqarpoq.
— Sinnikut taakku 1983-imi as-
saatillutali malugaavut, piffissa-
kippallaarnerpulli pissutigalugu
paasiniavissorsinnaasimanngin-
natsigit tassa manna tikillugu pis-
sangaasaarsimavugut, taanna oqa-
luttuarpoq.
Qularnanngilluinnarpoq euro-
pamiunit pisuusut, tassami europa-
miut atisaasa sinnikuinik, marra-
minernik pujortaatikumillu nas-
saarfigaavut kiisalu aamma allak-
kanut naqitsisip sinnikuanik. Paa-
sisinnaanngiinnarsimagaluarpar-
put europamiut kikkut tassaniissi-
magaluarnersut, maannali paasini-
aalluareernitsigut qulariunnaaju-
savipparput noorliusimassasut.
Katersugaasiviup assaasippai
Hans Kapel Jette Arneborgilu iki-
ortigaallu Karl Erik Thorning
Svend Larsenilu Nuummeersut,
taakkulu qaammatip naanissaata
tungaanut sulissapput.
DDR-imit ikiorneqarluartut
Oqartoqarluarsinnaavoq allatut
ajornartumik assaasoqartoqartari-
aqalersimasoq. Ilsarnisarsiuummi
assaasariaqalersimapput illutoqaq
palasissat ilinniarfissaattut Ilisima-
tusarfiullu ilinniartsisarfissaatut
aaqqissuunneqartussanngormat.
Noorlernut tunngasut assigiin-
ngitsut nalornisoorutaajuartarsi-
magaluarput, assaanerilli 1983-imi
aallartinneqarmata illorsuup qa-
noq isikkoqaqqaarsimanera paasi-
saqarfigineqangaatsiarsimavoq.
Tamatumunnga minnerunngit-
sumik pissutaavoq Den tyske de-
mokratiske Republikimiit inussiar-
nisaarfigineqarluarsimanerput.
llloqarfik Herrnhut, qatannguti-
giinniat ajoqersuiartortitsinermin-
ni aallaavigisimasaat DDR-ip kuja-
sissuaniippoq, Katersugaasivim-
meersullu illoqarfimmi tassani toq-
qortaatit annertuumik paasisassar-
siorfigisinnaasimavaat.
Toqqortaatit takusinnaajumal-
lugit professor Heinz Israelimik ati-
lik Dresdenimioq atassuteqarfigi-
neqarsimavoq, taassumallu noor-
liit toqqorsivii nalunnginnamigit
akulerunnermigut assilisat naleqar-
torpassuit pissarsiaritissinnaasima-
vai.
— Paasivarpullu sunaaffamiuku
itsarnisarsiuut kakkalaavissuusut,
Hans Kapel oqarpoq.
— Assaanitsigummi paasisavut
allagaatitoqqatigullu paasisat im-
minnut naapertuuteqqissaartut
paasiuartarpavut. Noorliillumi al-
lagaatitoqaasigut paasivarput itsar-
nisarsiuut ilimatsaateriigaat ilu-
moortuusut.
Herrnhutimi pissarsiarineqarput
illutoqqat Nuummiittut ukioq 1900
tikivillugu titartagartaat. Assilii-
vimmillu assilisat allaat 1860-ik-
kunneersut.
Hans Kapel Jette Arneborgilu noorliit Nuummi illorsuatoqaata eqqaani
assaaviusup ilaaniittut. Ungataanniippoq Henning Stehr Nielsen Paamiu-
neersoq, ilinniartitsisuujutigaluni Paamiut katersugaasivianni pisortaa-
soq. Nuummi assaasut ullualunni malinnaaffigisimavai.
Hans Kapel og Jette Arneborg i et af de felter, der er frilagt omkring den
gamle herrnhuttiske missionsstation i Nuuk. I baggrunden er det Henning
Stehr Nielsen, Paamiut, der ved siden af at være lærer også passer Paa-
miuts lokalmuseum. Gennem et par dage havde han lejlighed til at være
med ved udgravningerne i Nuuk.
DDR-imi kalaallit tikeraarnerat
iluarineqanngeqqaaraluarpoq. Ta-
matumunnga pissutaavoq Noorliit
toqqortaataasa Rigsarkivimit Kø-
benhavnimiittumit nuunniarneqar-
neranni qallunaat paamaarussisi-
manerat. Noorliit toqqortaataasa
pingaarnersaat tigoreeraluarlugit
qallunaat ingasattumik paamaa-
russisimapput.
Meterip affaanik
qaffanneqassasoq
Pilersaarutaavoq assaasut naam-
masseriarpata sulisartut illorsuaq
palasissat ilinniarfissaattut iluar-
saatilissagaat.
Siullermilli illutaa tamaat qaffat-
sikkallassavaat, tassa maannakkut
inigisaaniit meterip affaanik qat-
sinnerusunngorlugu.
Taamalu nutaamik toqqavilerne-
qassaaq, tamakkuninnga ilisimasa-
qartut oqaasii malillugit taamaali-
orneqanngikkuni isugutajuartus-
saassammat.
Taamaaliortoqareerpat kitaa-
tungaani illup marlunnik quleree-
qartussap toqqavissaa assaavigine-
qalissaaq, taamalu illu iluseqqarisi-
masamisut isikkoqalissaaq.
»Rævekøkkenet«, terianniaate-
qarfiusimasumi nerukkaatissanik
isumaginnittup najugaqarfigisima-
saa, tikeraanut najugaqartarfissa-
tut iluarsaanneqassaaq.
Qaqortoq illoqarfittut ikiimgummini isumassarsisitsisoq
Kommuni illoqarfittut ikinngumminut Århusimut
tikeraartitsivoq Musikhus-imilu saqqummersitsilluni
tassanilu Qaqortup inuutissarsiornikkut periarfissai
takutinneqarput immikkut qaaqqusanut inuinnarnullu
Qaqortup borgmesteriata Henrik
Lundip tassanilu kommunalbesty-
relsimi ilaasortat kissaatigisinnaa-
galuarpaat siunissami illoqarfiup
ikinngutaaneersunik tikeraartor-
qartillugu paaqqinnittarfiit pulaar-
neqartarunnaassasut. Tassami Qa-
qortup kommunianeersut illoqar-
fimmik ikinngutaanut Århusimut
qanittukkut tikeraaramik nutaanik
isumassarsisitsipput.
Tassami qaqortormiut nassarsi-
mavaat assiliarsuit kommunimi
tassani inuutissarsiornikkut periar-
fissanik ersersitsisut.
— Illoqarfitta ikinngutaanut
maanna tikeraarnitsinni ikinngu-
tivut qallunaat oqaluttuunniarpa-
vut nioqqutissiarisartakkatsinnik,
illoqarfitsinnik nunatsinnillu, taak-
kulu sapinngisatsinnik ilisaritinni-
arniarpagut, borgmester Henrik
Lund oqarpoq, taamaattumillu
Qaqortoq kommunerpullu pillugit
taamaattunik saqqummersitassar-
siorsimavugut.
Musikhuset-imi Århusimiittumi
saqqummersitsinermi takutinne-
qarput assiliarsuit kommunimi sa-
vaateqarnermut tunngasut, Avata-
mut tunngasut Kalaallit Nunaatalu
Ammerivianut tunngasut. Pulaa-
torpassuillu takusinnaavaat qanoq
iliorluni Kalaallit Nunaaliartoqar-
sinnaanersoq aammalu qanoq ilior-
luni Kalaallit Nunaanni timmisar-
tut umiarsuillu sinersortaatit ator-
lugit angalasoqarsinnaanersoq.
Nalliuttorsiorpalaartumik am-
maanersiornermi kommunip qaaq-
qusimavai Århusimi naalakkersui-
nermik suliaqartut, inuutissarsior-
tut tusagassiortullu. Najuupput-
taaq inuutissarsiornermi qullersaa-
sut aammalu kommunini qanittui-
niittuni Handelsstandsforeningini
ilaasortat qaaqquneqarsimallutik.
Henrik Lundillu tamatumunnga
pissutaanerarpaa qaaqqusat sa-
pinngisamik amerlasuut kalaalimi-
nernik ooqattaarsitikkumaneqar-
nerat.
Kalaallit nioqqutissiaat
Saqqummersitsinerup ammarne-
qarnerani kingusinnerusukkullu
ilasseqatigiinnermi Kalaallit Nu-
naanni Brugsen kalaaliminernik
sassaalliuteqartuuvoq, mamarine-
qarluartunik. Brugsenillu taamaa-
liornera qujassutigalugu Henrik
Lundip torrallataalluinnarnerar-
paa. Saqqummersitsinerulluni ullu-
ni sisamani ammanerani isertorpas-
suit tamarmik kalaaliminernik oo-
qattaagassaqartinneqartarput.
Islandimit tikeraat
Kommunalbestyrelsimi ilaasortat
Århusimiinnerisa nalaanni paasi-
neqarpoq aammattaaq Islandip nu-
nanut allanut ministeria tikeraarlu-
ni tikissimasoq, Århusilu isumaqa-
tigineqareeriarmat taanna malit-
taalu saqqummersitsinermik am-
maanersiorluni nalliuttorsiualaar-
nermut qaaqquneqarput, Henrik
Lundilu ilaatigut ima oqarpoq:
— Ukiormanna tikeraarnissar-
put isumassarsiarigatsigu aalaja-
ngersimavugut Qaqortoq maani
Århusimi takutitsiarumallugu.
Kommunerput angisoorsuunani-
luunniit pisoorsuunngilaq, taa-
maakkaluartorli Kalaallit Nunaan-
ni ullumikut pisinnaasannguavut
maani Århusimi takutikkumasima-
vagut.
Inuutissarsiornermi periarfissat
pillugit borgmesteri oqarpoq taak-
ku annertoorsuunngitsut kisiannili
suliffeqarfinnik arlalinnik alliar-
torfissaqarluartunik pilersitsiso-
qarsimasoq. — Eqqaaginnarsin-
naavara illoqarfitsinni aalisakka-
nik nioqqutissiorfik AVATAQ, il-
loqarfitsinni aalisartunut ulluin-
narnilu tassani sulisuusunut pi-
ngaaruteqarluartoq, Henrik Lund
oqarpoq.
Kalaallit Nunaata ammerivianut
tunngatillugu borgmesteri oqarpoq
taanna Kalaallit Nunaanni amme-
riviit kisiartarigaat. — Isumaqar-
pungalu anguniagaasoq tassaasari-
aqartoq ammit tunineqartartut ka-
tillutik 70.000-iusut amerlanersaa-
sa Kalaallit Nunaata Ammeriviani
inerlugit nioqqutissiarineqartaler-
nissaat. Ullumikkut suli taamaan-
ngilaq, tatigaarali kommunalbesty-
relsip naalakkersuisullu suleqati-
giinnerisigut anguniagaq taanna a-
nguneqarumaartoq, Henrik Lund
oqarpoq, — erseqqissarpaalu sa-
vaateqarnertaaq pingaaruteqarto-
rujussuusoq. — Neriuutigaarput
savaatillit tuttuutilillu ataaseq ine-
riartorluarumaartut nioqqutissior-
nitsinnut avammullu niuernitsin-
nut iluaqutaasumik.
Naggataatigullu Henrik Lundip
kommunimissaaq isumaginninnik-
kut pissutsit eqqaavai, erseqqissar-
paa isumaginnikkut inuutissarsior-
nikkullu politikki ataqatigiissillugit
ingerlanneqartut aammalu piorsar-
simassutsimut tunngasut pingaaru-
teqartut.
— Nuannaarutigaarput tikeraar-
sinnaasimagatta sulilu nuannaar-
nerulerpugut paasigatsigu ikinngu-
tigilluakkavut, sanilivut Islandime-
Landsplanudvalget
nedlægges
Den hidtidige kompetence, Lands-
planudvalget har haft, skal overgå
til Landsstyret. Det har et flertal be-
stående af IA og Siumut besluttet.
Vedtagelsen betyder, at det bliver
en ren grønlandsk myndighed, som
får planlægningskompetencen. A-
tassut ønskede, at Landstinget
skulle have kompetencen, men det
ville gå imod intentionerne for ned-
læggelsen af udvalget, som er de-
centralisering og smidigere beslut-
ningsprocedure. Forslaget blev
fremlagt af formanden for Lands-
tinget, Jonathan Motzfeldt, der
fandt at Atassuts forslag ville med-
føre, at der i mange tilfælde vil gå
for lang tid inden en afgørelse kan
træffes.
Øverste grænse for
boligsikring
Landstinget har fastsat den øverste
indtægtsgrænse ved beregningen af
boligsikring til 112.000 kr. for det
kommende år, dvs. fra 1. oktober.
Maksimum for boligsikringsydel-
sen er uændret 24.000 kr. og mini-
mum uændret 360 kr. om året. Be-
boeren skal dog selv mindst betale
500 kr. om året.
ersut aammattaaq maanna tike-
raarsimasut, Henrik Lund nagga-
siivoq, qularutiginnginnerarpaalu
Vestnordenimiut Østnordenimiu-
nik ikinnguteqarnerminni kajun-
ngutijgiilluartarumaartut. — Quja-
naq Arhus avannaamioqatigiit taa-
ma naapeqatigiissikkakkit.
Personalemangel
Avancementsmulighederne er tilsy-
neladende store i Kalaallit Nunaata
Radioa i sommermånederne. Efter
hvad AG erfarer, er det ikke lykke-
des radioen at finde en kvalificeret
afløser for radiofonichefen, når
denne holder sommerferie.
Resultatet er derfor, at man har
besluttet sig til at konstituere radio-
ens regnskabschef, den tidligere
handelsfaglærer Peter Raahøj, som
radiofonichef.
Baggrunden er iflg. vor udsendte
som sagt, at alle andre kvalificerede
også skal have sommerferie i sam-
me tidsrum som radiofonichefen.
nasittoq
Kujåssut
kingusinåraluardlunga 70-inik
ukioKalerningne 11. maj. sineri-
savtinik Kanigturmt ungasigsu-
mitdlo pivdluartcusissorpag-
ssuarnut Danmarkimmgånitdlo
mingnerungitsumigdlo måne
nunancatima ilisarisimassama
tunissuterpagssuinut utoricatsi-
ngårdlunga matumuna umåmik
pissumik Kujangårpunga, uva-
nga taima pineicartugssåungi-
kaluarpunga. Kujanarssuas.
Ole Alaufesen.