Atuagagdliutit - 19.06.1985, Side 32

32
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 25 1985
Nunatta naasui atorluarsinnaasut
Nunatta uatsinnut pissarititaasa ilagaat naasut
Meeraallunga Maniitsup kangia-
tungaani Kuuttartumi illoqalerat-
ta, Kuuttartormiuaraqatinnit naa-
sut nerineqarsinnaasut nalunngi-
sakka siulliit ilikkarpakka. Sooru-
nami silattuleqqaarninniit kuannit,
paarnat kigutaarnallu nerisaraluar-
pakka, ilassarsioqqaarsimanagilli.
Avatangiisinnilli paasinnikkiartor-
nera ilaarlugu nalunngisakka an-
nertusiartorsimapput. Aammalu-
mi atuarsinnaalernikkut paasisa-
qangaarsimallunga.
Ukiuni kingullerni atortussanik
tikisitanik atuineq annertoorujus-
suanngortoq, uffa ilaatigut nunatta
piinik atorluarsinnaasunik peqara-
luartoq. Soorlu imeq. Tassani pu-
tumaniarneq kisimi eqqarsaatigine-
qanngilaq.
Uagut utoqqanngulersugut, ime-
ruersaatit nioqqutaanngikkallar-
mata perortugut imeq ajoqutigisi-
manngilarput. Aammami ilisima-
tuutigut tusaamasaavoq nunatta
(soorunami eqqaavigineqanngit-
soq) erngata sukuluinnera.
Qeritsitsiviit atulermata nerisas-
sat assigiinngitsut ukioq naallugu
pigineqarsinnaalerput. Taamaat-
toq nunatta pissarititaasigut suli
ukiup ingerlanera malissinnaavar-
put. Pingaartumik nunaqarfinni
avinngarusimasuniittuni erseqqit-
taqaaq.
Piniakkat naasulluunniit nalaat
mamarunarinninneq kisiat pinnagu
aammali timitta pisariaqartitsinera
tamakkutorusulernermut pisooqa-
taasarunarpoq.
Paarnaqutit
Paarnaqut nunatta annersaani naa-
sarpoq.
Timitaa, pilutai paarnalu assi-
giinngitsunut atortarput.
Paarnaqutip naajartornera ar-
riitsuararsuarmik pisarpoq.
Ilisimatuup Glob-ip allaaseraa
nunatsinni paarnaqutip timitaa 4
mm-inik silissusilik ipai najoqquta-
ralugit takuneqarsinnaasimasoq
ukiunik 55-nik pisoqaassuseqar-
toq.
Paarnaqutip timitaa avalequtaa-
lu isseqarpianngillat. Pilutaali
amitsukujuut centemeterip qeqqa
qaangerlugu takissuseqarajunngit-
sut issusuupput isseqarluarlutik.
Piluttap qaavaniittoq ameraasaq
manissoq, ussissoq ataanut ujangi-
simavoq. Ataani qeqqani »katinne-
rata« imaluunniit »katinngilaarne-
rani« quppannguaqarpoq. Tassuu-
na unnuap putsulluunniit isugut-
sernimininngua milluartarpaa.
Ullaakkut seqineq qullartinnagu
isugutserneq panerinnagu takune-
qarsinnaasarpoq kuseriarneeqqa-
tut ittoq qaammaareqqissaaq. Tas-
sa masak pilutaaqqap qaanit ataa-
nut sisulluni quppannguamut unit-
toq.
Ameraasanngup pilutaq parnuti-
aatsuutittarpaa. Taamaattumik aa-
saq sialuisakkaluartoq paarnaqut
inerittoqarluarsinnaasarpoq.
Paarnaqutit qaqqat qaavini, sal-
liartani qaarsulluunniit quppaani
issortaminilinni anorimut issimullu
oqquiffissaqarfiunngitsuni naasin-
naasarput. Aammali sissap qulin-
nguani narsartanilu aputeqarluar-
tartuni naalluartarlutik.
Paarnaqutit pilutai uumasut tim-
missallu nunamiut nerisarpaat.
Aqissip orunii, erlavii iisaanik
imallit inuit nerisarpaat. Qanga
aqissiliaq marlunik pingasunilluun-
niit pisaqarsimalluni tikikkaangat
erlaveqarajunngillat, nutaanerini
nillortinnagit nerisimasaramik.
Paarnaqutit neqinut aalisakka-
nullu pujoorutaasarput.
Kaffimut kitsorissatigineqartar-
put. Imalu pisartut takusarpakka:
kaffi uunnaavimmut qalataq qa-
lappat innermit illuarteriarlugu
paarnaqutimineq pilutaarlugu uun-
naavimmut ikisimateriarlugu qa-
qinneqassaaq. Taava tangii naqqa-
nut kivisarput. Aamma aalisakkap
panertup amikua salilluarlugu kili-
oqqissaagaq atorneqartarpoq kit-
sorissaatigalugu.
Paarnaqutit kissarsuummut sila-
miluunniit killunut qisugisarput.
Illuliat ikiaannut kiffiutigineqar-
tarput.
Ippernaqartillugu paarnaqutinik
ikumatittigutta ippernat pujuannut
qimaasarput.
Aammagooq paarnaqutit timi-
taat uviguleriillugit perlaallugit al-
lunaasiarisarpaat itsaq.
Qanga orpiliassat tikisinneqar-
neq ajorallarmata paarnaqullo-
qanngitsuni paarnaqutinik orpilia-
liortarput. Qisuk amitsukujooq pa-
pililluunniit napparlugu toqqavi-
lerlugulu. Qisunnik ikussuiffigeri-
arlugu »avalequtit« paarnaqutinik
nimerlugit qilersorlugillu pisatser-
soriaraangami naneruuserlunilu
ajunngivittarpoq.
Paarnaqutit annoraaminermut,
amernut nuersagassanullu misuu-
taasarput.
Skåle kuuriluunniit teeportip kis-
sasimaarfia paarnaqutinik allequ-
taqartikkaanni kissaleriarluni tipi-
gissisarpoq.
Paarnaqutip timitai takeqatigiin-
ngorlugit killoriarlugit pilutaarlu-
gillu qileriarlugit errukkanut sali-
gutaasarput. Aamma taamak sa-
nallugit saniutaasarput natermut.
Paarnassap naajartortarnera
Upernalaannguaq seqineq qullarlu-
aannartoq paarnaqutip naasorta-
mineeranngui aappalaartut taartut
sikkertarput. Naasortamineeqqat
taakku paarnaq inerikkaangat
mannganiittut asinngarsimallutik
takuneqarsinnaasarput, aamma
pujoralanniutaai pujoralaallu aq-
qutai suli atasarlutik.
Utoqqartatta paarnassat nereq-
quneq ajorpaat, kilalernarmata-
gooq. Aammami mamanngillat.
Paarnat inererlaat qernerterlaat an-
nertuumik nerillugit naarlunnar-
tarput. Anigaangamik tikki ilisar-
nartarput, »paarnaarni«.
Paarnat narsartani pinguttara-
saartuniittut, orpigaaluit avaala-
qissallu akornini, annerullutillu is-
seqarnerugajupput.
Paarnat inunnit, uumasunit nu-
namiuttanillu nerineqartarput.
Naapinneqartaannarpunngooq
nannut paarnartorsimanermit qa-
qerlui tungujgrtissimasut.
Paarnanik qaaruttunik tillinissi-
masut appiunneqartarput: tuluk-
kap iterss.
Paarnaqutit paarnaat paarnanut
kigutilinnut ilaapput. Kiguteeqqat
nerineqarnermikkut erlaviit aqqu-
tigereeraluarlugit anigaangamik
naasinnaasarput. Taamaalillutillu
siaruarterneqartarlutik.
Inuit angalaarajuttuunngikkalu-
artut paarnat nalaani angalarusu-
lersarput, nuniagiarlutik.
Qanga angallatit sukkasuuliat
atunngikkallarmata umitsiamik
nuniagiaraangatta angerlalernermi
tissataarnartillugu, iputit amullugit
tingerlaallu amoriarlugu aquttup
kisimiilluni umiatsiaq ingerlatik-
kallarsinnaasarpaa. Taava umiatsi-
ap naqqani qisussat (paarnaqutit
qisuttaat) qaannut nallartarpugut
imarpalaaq tusarnaarlugu. Paarna-
nillu tiguseriarluta sanileriilluta
nerfarllarluta paarnaq siggutsinnut
inisseriarlugu supuuleriaritsinni
qangattartarpoq, kaavilluni. Kiam-
mitaava sivisunerusumik supoor-
sinnaavaa nakkartinnagu?
Ukiumi aputaarnersani, apul-
luunniit assallugu, puisip kiasiata
saarnanik sakkulerlutik kiligartar-
put. Soorunami nakkaavilerlugit.
Paarnat kiligakkat sanittusarmata,
qajaminermut (qaannap amiku-
mernanut) kuillugit, anorimut saa-
tillugit, saniit teqqartarput. Paar-
nat qerisut pinnatik. Paarnat qaa-
rulereerlutik qerisarmata aassima-
sunullu saniit nippussortarmata su-
poortitsineq atorsinnaanngilaq.
Paarnat aalisakkanut nutaanut
qiluakkanullu uusunut illugalugit
mamaqaat.
Tingulaat
Nataarnap, qeeqqap saarulliul-
luunniit tingua uusoq qatsumik
imiminermilluunniit akullugu aala-
terneqassaaq. Kinitalattunngorpat
paarnanik akuneqassalluni.
Kukkarnaaq paarnanik iginner-
millu akusaq Puisip aava aqajarua-
nut inalugaanulluunniit immiuteri-
arlugu alanngumi suialaartumi pa-
nertitaq kukkarnaaq siornatigut pi-
liarineqarluartarpoq. Kukkarnaaq
puuguttamut ikillugu orsumik igin-
nermik akullugu aalaterneqassaaq.
Kinitalattunngorpat paarnanik
akuneqassalluni.
Pooruseq
Puisip amia nutaaq, orsuigaq, sa-
linneqartarpoq (ulumik ipittumik
meqqui killorlugit) sitsiaatsuunias-
sammat. Orsoq seqinnersumi qaar-
summut manineqassaaq, qaava pa-
nersulerpat mumittarlugu. Aggor-
lugu sianneqassaaq. Nillorpat igi-
nera tangiilu poorutsimut ikissap-
put. Pooruseq paarnanik imaqar-
pat taasarpaat: paarnaasiaq ima-
luunniit paarmaasiaq.
Pooruseq immereerpat matune-
qassaaq nillataartumut, qimatuli-
vimmut, quimut naqqulluunniit
ataanut ilineqarluni. Qaammater-
passuit toqqortarineqarsinnaavoq,
tigusiffigillattaaginnarlugu.
Orsoq iginnerlu poorutsip imai
mamaqaat nerisanut assigiinngitsu-
nut miseqqaarfiusarlutik soorlu aa-
lisakkanut qiluakkanut neqinut pa-
nertutnut kuanninut rooanulluun-
niit.
Paarnat isserat
Paarnat uutat isserat nakkarteriar-
lugu toqqorneqarsinnaavoq. Paar-
nap issera, tungu, assigiinngitsulia-
rineqarsinnaavoq, soorlu: imermik
akullugu imigaralugu. Imermik
akullugu kinersaasilaarlugu suppi-
liaralugu. Kinertuliaraluguluunniit
immulerlugu nerineqarsinnaalluni.
Paarnat sukkulerlugit uutat
Paarnat kaniiliamik (aserorti-
gaanngitsumik) ilallugit, sukkuler-
lugit, imililaarlugit (igap naqqanut
nipitinnaviiginnarlugit) arriitsumik
uunneqassapput. Qalarusaartillu-
git sukkup paarnallu isserata qaju-
nitsitaa tissuumisillugu.
Sivisuumik qalatinnianngik-
kaanni qalatillualaaginnarlugit nii-
vertarfimmi pisiaasartut marmela-
dep kinersaatissaanik akullugit er-
niinaq inertarput.
Paarnat sukkulerlugit uutat
iffia-qaqortumut pannakaanullu il-
lugalugit mamaqaat. Aammali ne-
qinut siatanut akuulluartarlutik.
Paarnat snapsimik akullugit imi-
gassiarineqartarput. Imigassaq taa-
maattoq qaammatit arlallit unin-
ngatereerlugu atorneqaruni pitsaa-
nerusarpoq.
Paarnat qerisut imikkamut nil-
lorsaataasarput.
Paarnat allanik akuunngikkalu-
arlugit nerisarpagut.
Paarnat nillataartumi sivisuumik
uningatinneqarsinnaapput. Qe"
rinngitulli sivisuvallaamik toqqor-
taagunik qukkiartulersarput, pa-
nerlutik.
Qeritsitsivinniittut ukioq naallu-
gu tigullattaarneqarsinnaapput.
Paarnat uumasunut inunnullu
inuulluutaaginnaratik aammali t-
nuussutissartaqarluartuupput.
Sumiluunniilli mianersorfissa-
qartarpoq. Paarnat aputip killinga-
ni saqqummerlaat ajunngillat,
apummili avinngarusimasumiittut,
»aniguussat«, seqinertissimasut
ulorianarput.
Paarnaqutit orpikkat ilagisaraat.
Pilutaat ataannartarput. Ukiup
paarnaqutaasa pilutaat aapalujaar-
iutik kajortuupput.
Gudrun Pedersen
Narsaq