Atuagagdliutit - 04.06.1986, Page 2

2
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 23 1986
Boliden Greenexilu suli isumaqatigiissuteqanngillat
SIK Greeneximi umiarsuarnik
usilersuiumajunnaassamaarpoq
Sulisartut kattuffiat Uummannallu kommunia ataatsimeeqatigiipput suliffiit
ataannartinneqarnissaat pillugu iliuusissat oqaluuseralugit — Akerliussutsimik
takutitsinermi siullermi piiaavik marlunngormat ulloq naallugu
matoqqatinneqarpoq
— Suli isumaqatiginniiartoqarpoq,
imaalluarsinnaavorlu ingerlaqqit-
toqarsinnaassasoq. Annerusumik
oqarsinnaanngilanga, oqaatigisin-
naanngilluinnarparalu iluatsitsiu-
maarnersugut iluatsinngikkumaar-
nersugulluunniit. Aatsitassat pillu-
git siunnesuisoqarfimmi pisortaq
Gert Vigh taama oqarpoq, Greenex
pillugu isumaqatigiinniarnerit pil-
lugit marlunngormat ullup-qeqqa-
lernerani AG-mit oqaloqatigine-
Fra retssalen i Grønlands Landsret, da konkursbegæringen mod Greenex
blev behandlet. På billedet ses blandt andre landsstyreformand Jonathan
Motzfeldt, der hilser på kammeradvokat Søren Skov Knudsen. Det var
ham, der repræsenterede Ministeriet for Grønland. (Foto: Erik Fleischer)
Greenexip aningaasaataaruttoortutut nalunaarutigineqarsinnaanera Ka-
laallit Nunaata Landsrettiani eqqartuussissutigineqarmat assilisaq. Assimi
takuneqarsinnaasut ilaagaat naalakkersuisut siulittaasuata kammeradvo-
kat Søren Skov Knudsen ilassiga. Taanna eqqartuussinermi Kalaallit Nu-
naannut ministereqarfimmik siinniisuuvoq.
Timmisartorsuaq
aj unaangaj avissoq
Reykjavikimi timmisartunik nakkutilliisoqarfiup
aallartissimavaa tuluit timmisartuannut USA-
mukartumut aporsinnaasunngorlugu —
Timmisartut marluk taakku 200 meteriinnarnik
imminnut ungasissuseqarlutik saneqqussimapput
Pingasunngornermi junip ullui-
sa aappaanni SAS-ip timmisar-
tuanut ilaallutik Kangerlussuar-
miit aallartut alaangajavissi-
mapput. Timmisartornermik
Islandimi nakkutilliisut SAS-ip
timmisartua taanna jumbo-jet-
ilu British Airways-imeersoq
aqqutikkut ataatsikkut ingerla-
sussanngortissimagunarpaat.
Islandip kujatinnguatiguulerlu-
tik timmisartut marluk taakku
imminnut sanioqqussimapput
500 fodit — tassalu 170 meterit -
m missiliuinnarlugit ungasissu-
seqarlutik.
Timmisartut marluk taakku
imminnut qanilliartorsimapput
katillugit nalunaaquttap akun-
neranut 1800 kiiometerinik suk-
kassuseqarlutik. Imaappoq se-
kundimut kilometerip affaanik
imminnut qanillisarlutik. Tassa
ima sukkatigalutik inuup isaata
qarasaataluunniit ajutoornis-
saq piffissaagallartillugu pin-
ngitsoorteriarsinnaassanagu.
SAS-ip timmisartua 190-inik
ilaasoqarluni — ilaatigut nap-
parsimasumik. Jumbo-jettilu
Londonimiit USA-mi Seattle-
mukartoq 375-inik ilaasoqarlu-
ni.
Timmisartut ingerlaarneran-
nik Reykjavikimi nakkutilliisut
timmisartut taakku imminnut
qanoq ungasissuseqarlutik i-
ngerlaarnissaat aalajangersarsi-
mavaat.
SAS-ip timmisartorfiinut pi-
sortaasup Stig Næship AG-mut
nassuiarsinnaannginnerarpaa
suna pissutaalluni timmisartut
taakkua taama aporatarsinnaa-
tigisunngorlugit ingerlaartus-
sanngortinneqarsimanersut.
— Ilumoorpoq timmisartut
taakkua imminnut aporatarsin-
naasimagaluartut, Stig Næsh o-
qarpoq. Oqaatigaalu pisimasoq
taanna sukumiilluinnartumik
misissuiffigineqarumaartoq,
paasineqartariaqarmat tamatu-
mani inuup kukkunera imalu-
unnit teknik-’ ikkut kukkuneq
pissutaasimanersoq.
qartilluni. Taamaali neranilu S1K-
ip siulittaasua Jens Lyberth Maar-
morilimmilu sulisartut utaqqimaa-
rallarput, piiaavik matuneqartus-
sanngussagaluarpat sulliffiit an-
naanniarlugit qanoq iliuuseqassal-
lutik.
Iliuuseqartoqalerporlumi mar-
lunngormat ullaakkulli, sulisartut
piaavimmukassallutik majuartaa-
tip eqqaanut katersuummata. Tas-
sami sulisartut ilaat akerliussutsi-
minnik takutitsillutik majuartaatip
eqqaanut katersuutereersimapput,
taavalu suliffeqarfiup siulersuisui-
niit aalajangiunneqarpoq sulisartut
piaavimmukartinneqassanngitsut.
SIK taamatut iliuuseqarpoq
Greenexip aningaasaataaruttoor-
tutut eqqartuussissutiginiarneqar-
nerat sapaatip akunnerani kingul-
lermi Kalaallit Nunaata Landsretti-
ani eqqartuussissutigineqareersor-
lu. Kalaallit Nunaannut ministere-
qarfiup kissaatigisimavaa suliffe-
qarfik aningaasaataaruttoortutut
eqqartuunneqassasoq, tassa anni-
laanngatigineqarmat piiaavik ma-
tuneqassappat Greenex saliinissa-
minulluunniit akissaqassanngit-
soq.
Landsrettilli aningaasaataarut-
tutut nalunaarutiginneqqusineq
malinngilaa. Eqqartuussinerullu
inernera landsdommer Erik
Schackip pingasunik immikkoor-
tortalerpaa.
Siullermik naluneqannginnerar-
paa Greenexip pisussaaffini manna
tikillugu naammassisarsimagai.
Ilinniarnertooq
Paamiuneersoq
guld-imik
saqqarmiuligaasoq
Odense Universitet septemberip
26-ianni ukiumoortumik nalli-
uttorsiortitsilerpat 27-inik ukiu-
lik Aqqaluk Petersen, Helene
Petersenip Paamiuneersup er-
nera, universitetip saqqarmiuli-
uttagaanik guldtiusumik tuni-
neqartussavoq. Taamatut ner-
sornaaserneqassaaq NMR-
spektroskopi-mik taaneqartar-
tup atorneqartarnera pillugu
paasiniaasimanini pissutigalugu
— Taamatullu paasiniaanini i-
ngerlassimavaa ilaatigut Oden-
sep napparsimmaviata klinisk-
kemisk afdeling-iani ilaatigullu
Odense Universitetip Kemisk
Institutiani.
Aqqaluk Petersen Odense U-
niversitetimi ilinniartunngor-
poq 1979-imi, ukiumili ataatsi-
mi atuanngiffeqarallarsimallu-
ni misissuinini, mannakkut
medaljennassutigisani, inger-
lanniassagamigit.
Suut tamarmik ajunngitsu-
mik ingerlassappata — taa-
maannissaallumi ilimanarse-
reerpoq — taava Aqqaluk Pe-
tersenip ilinniarnini ukioru
naammassisinnaassavaa. Tassa
ukioru 1987-imi januarimi so-
raarummiissalluni.
Taamatut akimatigisumik
nersornaasigaanerani AG pillu-
aqquseqataaj umavoq.
Aappassaanik Greenex akissa-
qartuaannarsimavoq.
Pingajussaannillu eqqartuussi-
vik isumaqarpoq Greenexip ani-
ngaasartuutissanut missingersuusi-
ai ippinnaateqanngitsut.
Tamakkulu tunulequtaralugit
eqqartuussiviup Greenex aningaa-
saataaruttoortuut nalunaarutigiu-
manngilaa.
SIK-ip siulittaasua Jens Lyberth
marlunngormat ullaakkut Kalaallit
Nunaata Radioavisianut oqarsima-
voq, pisariaqalissappat umiarsuaq
ullut 14-it qaangiuppata piiakkanik
aallerluni Maarmorilimmut tikit-
tussaq usilersorumanngissinnaagit-
sik.
Usilersuiumannginneq iluatsis-
sappat, tamanna Greenexip ani-
ngaasarpassuarnik annaasaqaati-
gissava. Taamatut pisoqassappat
zinkissaq ukiup ingerlanerani piiar-
neqarsimasoq uninngatikkallarne-
qarsimasorlu umiarsuarnut usiler-
suunneq ajornassammat.
AG najuuppoq
Marlunngornerup ingerlanerani
AG-ip suleqataa Maarmorlimmut
tikippoq. Marlunngornermilu ua-
likkut sisamanut tusagassiortoq
Svend Møller sullivimmi ajornar-
torsiorfiusumi paasisaminik imatut
nalunaaruteqarpoq:
»Marlunngornermi ualikkut
Maarmorilimmi eqqissisimanarlu-
innarpoq. Assigiinngitsunik suli*'
qartut qanoq iliuusaasigut, aani-
malumi sulisut sinnissaata Jonas
Fleisherip oqaasiisigut malunnar-
poq, sulisartut tamarmik isumaqa-
tigiilluinnareersimasut.
— Qanoq iliuuseqarnissatsinnU*
piareersimavugut, Jonas Fleischer
oqarpoq, eqqaavaalu »Inngili Qer"
nertumi« sulisut qanoq pineqaru-
maarnertik aprilimili nalorninaf"
torsiutigilersimagaat.
— Paasisaqarnissarput erinil'
saalluinnarparput, oqarpoq erseq-
qissaatigeqqillugulu aatsitassarsi-
orfiup qanoq pinissaa pillugu isu-
maqatigiinniartut arlaannik aala-
jangiussaqartariaqalivissut.
Jonas Fleischer oqaluttuarpofl
piiaavimmi sulinertik marlunngot'
nermi unnukkut aallarteqqikkU'
maaritsik, tassa unnukkorsiortus-
sat aallarteriarpata. Taamaalinera-
ni akerliussutsimik takutitsisoqaS'
sanngimmat.
SIK-p siulittaasua suleqataalu
Uummanniaqqammerput ilaatigut
borgmester Ulloriaq Løvstrøin a-
taatsimeeqatigissallugu. Ilimagine"
qarporlu kommuni sulisartullu a-
taatsimoorlutik qanoq iliuuseqam'
maartut Maarmorlimmi sulliviit a-
tatiinnarneqarnissaat anguniarlU'
gu«.
Kalaallit Nunaat
ullumikkut
Tusagassiortut 21-it Nordisk Råd-
imeersullu tallimat ilaatigut Stock-
holmimeersut Københavnimeersul-
lu kiisalu Kalaallit Nunaanni Nam-
minersornerullutik Oqartussat
Danmarkimi allaffeqarfianneersut
Kalaallit Nunaannut tikissapput a-
taasinngornermi junip qulingilu-
aanni Nordisk Rådip tusagassiortu-
nik seminareqartitsinissaani
»Grønland i dag«-imi peqataajor-
torlutik.
Sapaatip akunnera naammatsil-
lugu Kalaallit Nunaanniinnerminni
peqataasussat taakkua 26-it Tusar-
liiviup seminareqartitsinerani pe-
qataassapput, kiisalu Nuuk Ilulis-
sallu eqqaanni nunaqarfik ataaseq
tikeraarfigissallugit, immikkoor-
tukkuutaanullu agguataarsimallu-
tik sammisarissavaat Kalaallit Nu-
naanni inuutissarsiorneq, piorsar-
simassuseq, ilinniartitaaneq kiisalu
tusagassaqartitsineq.
Tamakkulu saniatigut assingiin-
ngitsunittaaq paasisassarsiussap-
put ilaatigut Kalaallit Nunaanni
naalakkersuinermut aammalu Ka-
laallit Nunaanni Namminersorne-
rullutik Oqartussat siulersugaane-
rannut tunngasutnik kiisalu aam-
ma Naalagaaffiup sinniisoqarfia-
nut tunngasunik. Peqataasullu
Nuummiinnerminni pulaagassaasa
ilagissavaat Rådhusi, Radiohusi,
Dronning Ingridip Napparsimma-
vissua soqutiginaatillillu allat, sisa-
manngornermilu junip 12-ianni
Qooqqiassallutik.
Tallimanngornermi 13-ianni a-
ngalaqatigiit Kangerlussuakkoor-
lutik Ilulissiassapput, ilaatigut
Knud Rasmussen pillugu katersu-
gaasivik pulaassallugu, ammit pil-
t
Quj assut
Asasatta Anine Thomsenip ili-
saanerani ikiuuttorpassuarnut,
qaniuisunut telefonikkullu mi-
siginneqataasunut naasorpassu-
arnullu, avataaniillu ilaqutta-
nut najuukkiartortunut qujan-
gaarluta inuulluaqqusivungut.
Meerai, qatanngutai
ernutaalu, Ilulissat.
lugit ajornartorsiutit paasisassarsi-
orfigissallugit Kalaallit NunaanniD
takornariartitsisarneq pillugu oq^'
luttuunneqassallutik. Angalatigi*1'
lu llulissanut tikikkunik illiqarfin1'
mi suliffissuaq kinguppaleriffiusofl
pulaarumaarpaattaaq. Sapaat ta-
makkerlugu angalaarunneqassap-
put, ilaatigut nunqarfiit ilaannut U-
keraarunneqassallutik, ataastit"
ngornikkullu naggataariarluttk
Kangerlussuakkoorlutik Køben"
havnimut angerlarumaarlutik.
Danmarkimiit Finlandimiillu Pe"
qataasussat tusagassiortut sisa'
makkuutaartussaapput, Norge*1
Sverigelu tamarmik immikkut talk'
manik peqataatitaqassallutik, Sa'
valimmiut Ålandilu tamarmik id}'
mikkut tusagassiortumik ataatsi-
mik aallartitaqassapput. Taakku
saniatigut Nordisk Kontaktim1
aaqqissuisoq qallunaajusoq ped3'
taassaaq allaffeqarfimmeersullu
tallimat aamma peqataassallutik.
Taasariaqartut
KNI-mi sulisut marluk KGH/HNL
mi sulisuusimanerminni ukiut 25-
inngorlugit nalliuttorsiussapPut-
Tassalu assistent Magdalene To-
biassen, Nuuk niuertarfiullu id1'
mikkoortortaani pisortaq Thora
Godtfredsen, Narsaq.
NAAPE 1986
Kalaallit Danmarkimi peqatigiiff'!'
sa Kattuiffiata INUIT erinarsoqaF"
giissitsinerat nipilersoqatigiissitsi-
nerallu naammassineqarsimalet'
poq maannalu suliassaq tullid'
nguuttoq tassa: piorsarsimassutsik'
kut timersornikkullu katerisimaa-
qatigiinnissaq (NAAPE) 1986, uj'
luni oktoberip pingajuanniit talk'
maannut Vejlemi ingerlanneqat'
tussaq tassanilu kalaallit peqatigi11'
fiat »QARSSOQ« akisussaallun*
aaqqissuisuussaaq.
Pisarnertut ukiormannattaaq tl_
mersoqatigiissitsinissat saniatigut
aammattaaq qittattoqartussaavod
kalaallillu kusanartuliaannik sad'
qummersitsisoqartussaalluni, t3*'
sanngalu aaqqissuisuussaaq kalaa*'
lit peqatigiiffiat »IKINNGUTP
GIIT« Aalborgimeersoq — tass3
taakku TUSA 86-imi ajugaasut -f
taakkulu ukiormanna piorsarsi"
massutsikkut timersornikkullu ka-
terisimaaqatigiinnerminni kalat'
tuunittaaq qittatsitsisussaapput •