Atuagagdliutit - 22.07.1987, Blaðsíða 4

4
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 30 1987
Kp
MANIITSUP KOMMUNIA
Maniitsup kommuniata
ujartorpaa Overassistents
akiliisitsiniartartumut
tullersorti
Kommmunep akiliisitsiniartarfiani overassistentitut akilii-
sitsiniartartumullu tullersortitut atorfik inuttassarsiuun-
neqarpoq 1. august 1987-imi isumaqatigiissuteqarnik-
kulluunniit sulilersussamik.
Aaqqissuussineq:
Aaqqissuussinermut atatillugu akiliisitsiniartarfik ani-
ngaasaqarnikkut aqutsisoqarfimmut atasuuvoq, immik-
koortortaqarfimmilu katillugit tallimat sulisorineqarput
imaluunniit fuldmægtigi ataaseq, overassistenti ataaseq
aamma assistentit pingasut.
Suliassarai:
Akiliisitsiniartarfimmi ulluinnarni sulinermi peqataasin-
naasariaqarputit, tamatumunnga ilanngullugu aningaasat
allanit pisassat ingerlaartumik nakkutigisarinerisigut, aki-
ligassallit akiliisinniarnerisigut, akilersuinissaminnik isu-
maqatigiissuteqarniarnertigut akissarsianillu ilanngaas-
suinertigut kiisalu suliassanik allanik suliaqarnikkut.
Ilinniagaqarsimaneq:
Uppernarsarsinnaassavat naatsorssuuserinermut tunnga-
sutigut ilinniagaqarsimanerit pisortat imaluunniit nammi-
nersortut suliffeqarfiani.
Inummut pisinnaassutsit:
Nammineerlutit erseqqissarsinnaavat piumassuseqarnerit
suliassarnut ilinnut innersuussutigineqartumut kiisalu i-
nunnik allanik akooqataanissarnut piumassuseqarnerit.
Atorfinitsinneqarneq akissaateqartinneqarnerlu:
Pisortat isumaqatigiinninniartartoqatigiivisa HK/SIK-llu
akornanni isumaqatigiissutit atortuusut najoqqutaralugit.
Inigisassaq:
Inissamik innersuussisoqarsinnaavoq, tamatumani inigisa-
mut akiliut/inissiamik attartornermut akiliut Kalaallit Nu-
naanni tjenestemandinut malittarisassat najoqqutaralugit
akilerneqartassalluni.
Atorfinikkiartornermut nutsernermullu aningaasartuutit:
Kommunimi ukiuni marlunni atorfeqarnissaq naatsorsuuti-
galugu nutserneq atorfinikkiartorlunilu angalaneq akilerne-
qassaaq maani najugaqavissut eqqarsaatigalugit, tikisitat
eqqarsaatigalugit nutserneq atorfinikkiartorlunilu angala-
neq akilerneqassaaq qaammatillu 12 qaangiunnerisigut uki-
umoortumik akeqanngitsumik feeriarluni angalanissamut
akiliunneqarsinnaassalluni.
Atorfimmut paasissutissat erseqqinnerusut pissarsiarine-
qarsinnaapput allattoqarfimmi pisortamit Børge Madsen-
imit tlf. (009-299) 1 32 77 lokal 63.
Qinnuteqaat soraarummeerutit assinginik ilalersuutaaju-
maarsinnaasunillu taperlugit ulloq 27. juli 1987 nallertin-
nagu nassiunneqaqquneqarput uunga:
neKeroruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
... akilersmauvoK
Umiarsuarnik
nakkutilliisarfik
allamik ittutaalerpoq
Hans Bochersen, 1982-miit ittuusimasoq, GTO-mi
sulisuusimasumik Ove Jørgensen-imit
taarserneqalerpoq
Kalaallit Nunatsinni umiarsuarnik
nakkutilliisarfimmi augustusip aal-
laqqaataaniit ittunngortussaavoq,
umiarsuarnut ingeiør Ove Jørgen-
sen, taarsissavaa Hans Borchersen,
Københavnimi naalagaaffiup umi-
arsuarnik nakkutilliisarfiani suli-
lersussaq, taanna 1982-miilli ittuu-
voq nunatsinni umiarsuarnik nak-
kutiliisoqarfimmi. Københavnimi
allaf figiligassaaneersuuvoq, it-
tunngortussaq nutaaq.
Hans Bochersen, massakkut nu-
natsinniit qimaguttussaasoq ulluin-
narni inuunitsinnut oqaatsitsinnul-
lu ilisimasaqarluartuuvoq atuillu-
artuullunilu, Naalagaaffiup umiar-
suarnik nakkutilliisoqarfianili suli-
lernissani sioqqullugu. llloqqor-
toormiunimi inuunikuuvoq niuer-
tuunikuusumik, massakkut toquni-
kuusumik Jørgen Borchersen-imik
ataataqarami.
Hans Bochersen sumiissusersior-
tutut umiarsualiornermilu ingeniø-
ritut ilinniarnikuuvoq. Umiarsuaa-
tilimmi J.Lauritzen-imi sulisoo-
reernermi kingorna Aasianni amut-
sivimmi ittuusimavoq, KGH-mi a-
quttuusimalluni kiisalu umiarsuar-
nut tunngasutigut Siunnersuisar-
fimmi sulisuunikuulluni.
Hans Bochersen-ip isumassarsia-
raa nunatsinni aalisarnermut atua-
gassiaqalernissaq. Taannalumi pi-
viusunngornikuuvoq siorna Naa-
laagaaffiup Umiarsuarnik Nakku-
tilliisoqarfia Atuagagdliutillu sule-
qatigalugit.
Ilisimaneqartuuvoq
Ove Jørgensen, massakkut Hans
Bochersen-imik kingoraasusaasoq
aamma Nuummi ilisimaneqarlua-
reerpoq. tassa 1980-miit 1982-mut
GTO umiatsianut saviminernut a-
mutsiviani ittuusumut tullersortaa-
reerami. Kingusinnerusukkut Dan-
markimi GTO-mi immikkoorto-
qarfiit ilaanni ingeniøriuvoq. Ukiu-
nilu kingullerni marlunni Umiarsu-
arnik Nakkutiliisoqarfimmiilluni.
Ove Jørgensen DFDS-mi suleq-
qaarnikuuvoq, Helsingør Tekniku-
mimi ilinniareernermi kingorna.
Danmarkimilu suliffiginikuuvai
Ørskov Christensens Stålskibs-
værft, Fredeerikshavnimiittoq kii-
salu Århusimiittoq Dannebrog
Værft.
Suliarinikuusaata ilagaat, imaa-
ni misissuut umiarsuaq »Dana« kii-
salu assartuut »Magnus Jensen«,
taamanikkut KGH-jusumut.
Ove Jørgensen (saamerliusoq) kiisalu Hans Borchersen Naalagaaffiup
Umiarsuarnik Nakkutilliisoqarfiata altaffianni Nuummiittumi.
Ove Jørgensen (ti! venstre) og Hans Borchersen ved Statens Skibstilsyns
kontor i Nuuk.
Skibstilsynet i
Grønland får ny
chef 1. august
Hans Borchersen, der har været inspektoratsleder siden
1982, afløses af Ove Jørgensen, der har fortid blandt
andet hos GTO
Statens Skibstilsyn i Grønland får
ny inspektoratsleder den 1. august.
Det er skibsingeniør Ove Jørgen-
sen, der tager over efter Hans Bor-
chersen, som har siddet i chefstolen
siden slutningen af 1982. Hans Bor-
chersen rejser til Danmark til et job
i Direktoratet for Statens Skibstil-
syn i København. Det er samme
kontor, der har »leveret« Ove Jør-
gensen til kontoret i Nuuk.
Hans Borchersen, der altså nu
forlader Grønland, var godt hjem-
me i såvel den grønlandske hverdag
som sproget, allerede inden han til-
trådte ved Statens Skibstilsyn. Han
er født i Scoresbysund og er søn af
afdøde handelschef Jørgen Bor-
chersen.
Hans Borchersen er uddannet
både som navigatør og skibsinge-
niør. Efter en tid ved rederiet J.
Lauritzen har han blandt andet væ-
ret værftsleder i Aasiaat, styrmand
hos KGH samt skibsteknisk sag-
kyndig ved Konsulentformidlin-
gen.
Det var Hans Borchersens ide at
udgive en fiskerihåndbog for Grøn-
land. Et projekt, som sidste år blev
realiseret i et samarbejde mellem
Statens Skibstilsyn og Atuagagdliu-
tit/Grønlandsposten.
Gammel kending
Ove Jørgensen, som nu tager over
efter Hans Borchersen, er heller
ikke ukendt i Nuuk. Han sad fra
1980 til 1982 som næstkommande-
rende på GTO’s stålskibsværft i
byen. Senere kom han så til GTO i
Danmark som sektionsingeniør, og
han har været ansat ved Skibstilsy-
net de sidste to år.
Ove Jørgensen startede sin kar-
riere hos DFDS, efter at han var ud-
dannet som skibsingeniør på Hel-
singør Teknikum. Han har været
ansat på Ørskov Christensens Stål-
skibsværft i Frederikshavn og på
Dannebrog Værft i Århus.
Blandt de opgaver, han har været
med til, er blandt andet bygningen
af havundersøgelsesskibet »Dana«
samt atlantfragtskibet »Magnus
Jensen« for det daværende KGH.
Sovjetunionnimi
maanna 14-nit
AIDS-ertuupput
Novosli Presse-nyt allappoq:
Sovjetunionimi AIDS-imik nap-
paateqartut massakkut 14-ijupput,
taamatut nalunaaruteqarsimavoq
Vadim Pokrovskij aviisimi
»Trud«-mi.
— Angut, nunanut allanut sulia-
minut tunngatillugu angalasima-
voq, angalanerminilu anguteqati-
minik ilaqarsimalluni, tamatumalu
kingorna angutit inuusuttut misilit-
tagaqarpianngitsut taamatut ato-
qatigisalersimallugit. Taakku-
nannga tallimat tunillanneqarsi-
mapput. Tamannali ukiup pingasut
matuma siornatigut pisimammat
nammineerlutik ilisimasimanngi-
laat nappaammik tunillanneqarsi-
mallutik. Taava pisoq ingerlaanna-
lersimavoq, allappoq Pokrovskij.
— Tallimaasut ilaata nuliaminut
tunillaappaa, allallu nuliartaani tu-
nillallugu... .Taava siullerpaamik
taaneqartoq aalersuisartuusima-
voq, aalersugaalu tallimat taamaa-
sillutik nappaatipilummik tunillan-
neqarsimapput.
Vadim Pokrovskij-llu erseqqis-
sarpaa, nappaatipalaap atuutiler-
neranut patsisaasoq kukkusumik
inuuneqarneq atoqatigiinnikkullu
tamalaarneq. — Taamaattumin-
ngooq nappaatipalaaq akiorneqas-
saguni annertuumik inuuniarneq
malittarisassalersortaliaqarpoq eq-
qortuutitamik ingerlatinniarlugu.
Vadim Pokrovskij oqarpoq, inui
taakkua 14-nit tunillatsinneqarni-
kuusut napparsimavimmiit anger-
lartinneqarsimasut ilisimatinne-
qarlutik akisussaaffimmik tigum-
miaannik, tassa inunnik allanik tu-
nilaasinnaanerat pillugu. Tassa
taanna ilisimatooq isumaqarpoq,
nappaatipilunnik tunillaassuisin-
naaneq pillugu inatsisiliortoqarta-
riaqartoq. Sulili sakkortunerusu-
mik.