Atuagagdliutit - 20.01.1988, Qupperneq 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 3 1988
AG-OQALLINNEQ
ISUMMAT AG-KUT SAQQUMMIUGUK
Aningaasaqarnermik
niaqqumoorlugu
aqutsineq
Silatuumik
oqalunneq
Silatusaameruvoq Jens Lyberthip eqqunngitsuunerarma-
gu iUuliortiternerup namminersortullu sanaartortitsinera-
ta unitsinneqamissaanik oqalunneq. Tusatsiakkanik saq-
qummiussuisarnerup namminersorlutik suliffiutilli anni-
laarsimatilersimagaluarpaat tupinnanngilluinnartumik.
Unitsitsinissarmi taamaattoq sumulluunniit iluaqutaana-
vianngilluinnaraluarpoq.
Akerlianilli kingunerissagaluarlugit suliffissaarunneq,
akileraarutinut akiliinikinnerulerneq, aningaasanik annis-
suineq aammalu pisortat namminersortullu sanatitsineri-
sa tungaasigut ilisimasaqarluartut aallagarnerat.
Naalakkersuisut maanna isummersimannguatsiarput
pisortat ingerlatsinerat kigaatsumik millisikkiartuaamiar-
lugu. Tamatumunngalu aqqutissat ilagissannguatsiarpaat
atorfinitsitsiortomermik unitsitsineq. Pisortat allaffeqar-
fiini sulisorpassuit tunisassiornerup tungaatigut sulisunit
amerlanerulereersimammata tamanna taamaallaat tama-
nit tikilluaqquneqaannarsinnaavoq.
Salloqittagaq!
Kalaallit Allakkeriviata frimærkinik nioqquteqarnermut
immikkoortortaa Københavnimiit Kalaallit Nunaannut
nuunneqarpat Tasiilap kommuriia salloqittagaasutut misi-
gisimassaqqoorpoq. Nuutsinissarmi Tasiilap kommuniani
borgmesterip Ole Mathiassenip isumassarsiareqqaagaraa,
kommunilu neqerooruteqarsimagaluarpoq sullissineq ta-
maat tigujumallugu, tamannalu KNIp akuersaarsinnaagu-
nanngilaa.
Tamakku tunngavigalugit Tasiilap kommunia uukapaa-
titaasimasutut misigisimanissaminut tunngavissaqarluar-
poq. Qasigiannguit Narsalluunniit frimærkeemiarfinngor-
sinnaanerat ajorinngilluinnarparput. Qasigiannguillu ki-
nguppaleriffeqarput Narsarlu savaaqqanut toqoraaveqar-
luni. Tasiilarli inuutissarsiornikkut tunngavissaqanngiu-
sartuuvoq.
KNI-p frimærkinut immikkoortortaq Kitaanut nuukku-
massappagu tamanna taamaallaat Tunumi piorsaaqataa-
jumannginnertut isigineqarsinnaavoq.
Isumassarsiareqqaarsimasani Tasiilap pissarsiarissan-
ngippagu tamanna naapertuilluartuliornerussanngilaq,
pissusissamisoortuussanngilaq qitiusumiillu ingerlatsine-
rup agguataarneqarnerulemissaanik isummamut naaper-
tuuttuussanani.
AG-IP 0QALLIFF4ANUT ALLAG1T
Naatsumik allagit, AaqqissuisiqaiTik naalisaa-
. sinnaatitaavoq. Atit aviisimi allassimanngit-
soorsinnaavoq, oqalliffimmilli aaqqissuisup ki-
naanerit sumilu najugaqarnerit ilisimassavai.
Allattoq Jørn O.H. Bork, Attu
Kalaallit Nunaanni Namminer-
somerullutik Oqartussat ulluni
makkunani ilungersorput katil-
lugit 2 milliarder kr.-inik taarsi-
gassarsiniarlutik. Naluarput
massa immaqa Kalaallit Nunaa-
ta namminersornerulersim ane-
ra ajornartorsiorluinnalersima-
soq.
Kisitissutinnguaqaraanni ni-
aqqumuulaarsinnaagaanniluun-
nit takuneq ajomanngilaq, taa-
matut taarsigassarsisoqassappat
nunatsinni najugaqartut tamar-
luinnarmik - naalungiarsunniit
utoqqarsuamut - 40.000 kr.-it
missiliorlugit akiitsoqalissasut,
ukiumut ikinnerpaamik 5.000
kr.-inik emiaqartartussanik,
tassalu inersimasut inuutissar-
siorsinnaanngorsimasut eqqar-
saatigissagaanni ukiumut ikin-
nerpaamik 15.000 kr.-it. Imigas-
samilli atomerluinerup kinguni-
pilui ilanngullugit eqqarsaatigis-
sagaanni inuutissarsiorsinnaa-
sut ernianut akiligassaat suli
amerlanerujussuusinnaapput.
Tusagassiuutitigut tusartarlu-
gu 2 milliarder kr.-it taakkua
utaqqisaannaasussaagunarput,
aningaasalli 2 tusinde millioner
kr.-it (2.000.000.000 kr.) - tassa-
mi taamaakkamik - inunnut
50.000-inut asuliinnaanngitsu-
nukua taarsilertugassaagunan-
ngitsullu.
Eqqaamanerlunngikkuma
Namminersornerullutik Oqar-
tussat siorna oqarluarput 200
millioner kr.-inik taarsigassarsi-
niarlutik. 1988-innguinnartoq
taarsigassarsiariniakkat quleri-
aatinngoreersimapput. Qanor-
mita amerlatigissappat 1989-imi
siunissamilu? Erniat akilersin-
naajumallugit taarsigassarsini-
artuartariaqalissanerlutik?
Inuutissarsiornermunngooq
tunngasut taarsigassarsiniar-
nerminni qularnaveeqqusiup-
paat - Naalakkersuinermik sulia-
qartut nalunnginnerlugu taman-
na qanoq isumaqarnersoq? In-
nuttaasut, akiliisussaasut, ilisi-
manerlugu qanoq pisoqalersoq?
Tusaatitigut tusarparput taarsi-
gassarsiarineqartariaqartut naa-
lagaafleqatigiit iluanni pissarsia-
rineqarsinnaanngippata japani-
miut - immaqalu nunat aningaa-
saatilissuit allat - taarsigassarsi-
sitsiumasut namminneq piuma-
sarisatik tunngavigalugit. Nioq-
qutissiornermi atortuutit qular-
naveeqqusiullugit taarsigassar-
sisoqassappat taava siunissami
imaalissaaq, taarsigassarsisitsi-
suusut kisimik taakkulu kiser-
luinnarmik nunatsinni naalak-
kersuinermut oqartussaalissal-
lutik innuttaasut qanorluunniit
isumaqaraluarpata, tassami
imaattuarsimavoq - pinngitsoqa-
rani - nioqqutissiornermi ator-
tuutinut aningaasaliissutinik pi-
ginnittuusut kisimik oqartussaa-
sarlutik - taamaattuarsimavorlu.
Tamanna Namminersornerullu-
tik Oqartussat socialistiskiusut
anguniagarigunangikkaluar-
paat. Japanimiut aningaasaataat
taarsigassarsiarineqarpata japa-
nimiut aalisamerat qanoq isum-
merfigineqartassava? Nunami
maani innuttaasut tamarluin-
narmik piumasarisariaqarpaat,
naalakkersuinikkut aqutsisuu-
sut piaarnerpaamik - partiit
tunngavigalugit isummertarni-
tik malikkunnaarlugit - suleqati-
giilersariaqartut aningaasaqar-
nikkut ajomartorsiungaarneq
qaangerniarlugu innuttaasullu
ilisimatissagaat qanoq ililluni
nunap aningaasaqarnera
ukiualunnguit ingerlanerin-
naanni taama ajorseriarsimatigi-
nersoq. Piaarluinnartumik pi-
moorullugu qanoq iliuuseqarto-
qalinngippat qularnarsisinnaa-
voq Kalaallit Nunaata nammi-
nersornerulersimanera ukiunik
qulinngortorsiorumaamersoq.
Namminersomerulersimaner-
mimmi aqutsisinnaasimanngin-
neq pissutigiinnarlugu kalaalius-
suseq kanngusuutissanngortari-
aqanngilaq aammalu japanimiut
oqaasii ilanngullugit ilinniartari-
aqalersariaqanngilagut.
Eqqarsarnartuuvoq innuttaa-
sut tassammata naalakkersui-
nermik suliaqartut sulinerannik
aningaasalersuisuusut, taman-
naannaanngilarli, innuttaasum-
mi aamma tassaapput naalak-
kersuinermik suliaqartut kuk-
kuluttomerisigut nammakker-
neqartussat.
Kalaallit Nunaanni Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
taarsigassarsiniartariaqalersi-
mapput aningaasanik, Kalaallit
Nunaanni ukiumut atomeqar-
tartut marloriaataattut amerla-
tigisunik. Aningaasat tungaasi-
gut kifTaanngissuseqarneq oqa-
luuserisimaqisarput qaqugu a-
ngussagatsigu?
Uanga nammineq isumassar-
siarinngilara, ikinngutimali isu-
massarsiaraa: Danmarkimi
ATP-fondetimiit taarsigassarsi-
soqarsinnaagaluannginnerluni?
Inuusuttut
sapersut?
Allattoq Pavia Jensen, Såviminilerinermi
Ilinniarfimmi sulisoq, Nuuk
Ukiuni makkunani inuusuttuaq-
qat inuusuttullu kalaallit inuia-
qatigiit isaannit amerlasuunit
isigineqalersimapput utaqqiin-
nartutut sapersutullu.
Uangali qulaani atsiortunga
akerlerluinnaanik isumaqarpun-
ga, pissutigalugu:
Ulluinnarni inuunitsinni tak-
usat, tusakkat, inuusuttunullu
isumalluarnerup kingunerilersi-
mavaa inuusuttut amerlanngit-
sut iliuuserisimasaat inuiaqati-
giit kalaallit ineriartortuutaan-
nut isumalluutaannullu tama-
nut tutsinniartarlugit.
Uanga isumaqarpunga inuu-
suttut sumiinnertik nalulerlugu
ineriartornermi katataalersut
inuiaqatigiit tamatta sulinitsigut
ikiussagivut nikassaaneq tatigin-
ninngissuseqarnerlu piunnaar-
lugit, - tamattami ajornartorsiu-
lernitsinni atorfissaqartittarpar-
put asanninneq tatigisaanerlu.
Ulluinnarni oqallinnermi ula-
pittuusaamermik ajoqutaasin-
naasut kisiisa takuniartalerpa-
vut, puigorluinnarlugu inuusut-
tortatta pikkorissut piumassuse-
qarluartullu angusarisimasaat
angusariumaagaallu.
Pikkorissortavut inuusuttut
siunissami saqqumilaarnerusu-
mik atortariaqalerpavut oqallise-
qataanerisigut aammalu anner-
tunerusumik akisussaassutsi-
mik tuninerisigut.
Utaqqiinnarneq mikisuutin-
nerlu kalaallip qangaaniit atorto-
rinngilaa.
Mikisuutilersimagutta utaq-
qiinnalersimallutalu, taava inui-
aqatigiit kalaallit inooriaasiat
ajortumik tunngaveqarluni aal-
lartissimassaaq. Tassaavorlu
ilissi inuusuttuususi pikkorissut
partiilersorneq piunnaarlugu
Kalaallit Nunatta tunngavis-
saa pillugu qulaani taaneqartut,
allarpassuillu taaneqanngitsut
suleqataajumanissigut tatigine-
qarnissigullu aaqqitassasi.
Asasakka tatigisakka ataqqi-
sakkalu inuusuttut tamassi: Su-
leqataalluarisi angusaqarluarisi-
lu Nunatta - Kalaallit Nunaata
siunissaa pillugu. Tamassi tatigi-
neqarpusi!
PS.: Inuusuttoqatikka 40-50-
illu missaanni ukioqartusi: Qu-
laani allakkiamut qanoq isuma-
qarpisi? - Aamma ilissi inuusut-
tut tatigaasigit?
Juulfimi ukiortaamilu pillua-
ritsi sulilluarisilu.