Atuagagdliutit - 10.05.1989, Blaðsíða 8

Oqallinnipajuk
Jens Lyberth Uumut arlaatigut kukkussuteqarsimagalu-
• annginnerluni? Naak Inatsisartuni ilaasortat amerlane-
russuteqarluartut taasinermikkut ersersereeraluaraat
Jens Lyberthip naalakkersuisuni ilaasortatut sulinerata
isornartortaqannginnera taamaattoq IA-p - Peter Oster-
mannillu - pasilliinertik suli taamaativissunngilaat.
Naalakkersuinermik ingerlatsineq taamaattoq ilas-
sunnaalluinnaqqissaartuuvoq. IA-p oqaaseqartuata
oqaasii qupperneq 10-mi naqissimasagut atuakkit: Er-
seqqilluinnartormi unaavooq, Jens Lyberthip naalak-
kersuisuni ilaasortatut sulinera IA-p minnerpaannguak-
kulluunniit isornartorsiorfissaqartinngimmagu. Partiil-
li isomartorsiugaa tassaavoq Jens Lyberthip SIK-mi siu-
littaasutut sulisimanera, taamaattuusimavorlu naalak-
kersuisuni ilaasortanngunngikkallarami, isornartorsiui-
nerlu taamaallaat 1985-imi 86-imilu naatsorsuutinut
tunngassuteqarneruvoq. Naatsorsuutit taakkua ami-
gaateqartorujussuupput, tamannali aamma Inatsisartu-
ni allanilu ukiorpassuarni ilisimaneqareersimavoq - al-
laat Jens Lyberth naalakkersuisuni ilaasortanngunngik-
kallarmalli. Aammalu minnerpaamilluunniit uppernar-
sarneqarsinnaanngilaq Jens Lyberth kisimiilluni naat-
sorsuusiornerlussimanermut akisussaanerussanersoq,
akuerseqataasarsimammatami SIK-ip siulersuisuuneri
ataatsimeersuartarsimasullu. Taamanikkut IA nillial-
lannerluunniit ajorpoq.
Peter Ostermannittaaq ipassaani inatsisartuni oqallit-
toqarnerani nillinngilaq, tamannalu tupaallannarpoq
tassami januarimi februarmilu nillerratigiuartarsimam-
magu Jens Lyberthip tunuartariaqarnera. Oqallittoqa-
reermalli Radioaviisimut oqaratannguarpoq, Jens Ly-
berth peqquserluuteqarsimasutut paasineqassagaluar-
pat suliassaq oqaluusereqqinneqarsinnaassasoq.
Tamanna tupinnarluinnarpoq - pingaartumik eqqar-
saatigigaanni, Peter Ostermannip politiiugami nalunn-
gittariaqaraluaraa, uppernarsaatissaqanngitsumik pa-
silliiniarneq qanoq eqqunngitsuliornerutigisoq. Peter
Ostermann ilumut pasiulliutissaqarsimaguni taava Jens
Lyberth politiinut unnerluutigiinnarsinnaavaa - upper-
narsaatiginiakkanilu saqqummiullugit. Uppernarsaa-
sinnaalernissamili tungaanut nipangersimalluinnartari-
aqarpoq. Peter Ostermannimi pillugu aamma taamator-
luinnaq oqartoqarsinnaavoq: Pinerluuteqarsimasutut
paasineqassaluaruni taava politiiujunnaartariaqassaaq.
Soorunalimi. Taamatulli oqallinneq kusanaalluinnaq-
qissaartuuvoq. Uppernarsaatissanik piviusunik saq-
qummiussuisoqartariaqarpoq - asuli pasinarsaaniaku-
junneq pinnagu.
Inatsisartuni oqallinnikkut erserpoq, uppernarsaatis-
saqartoqanngitsoq aammalu eqqartuussassanngortitse-
rusuttoqanngitsoq. Taamalu Jens Lyberth pinngitsuu-
tilluinnarneqarpoq.
Billig debat
Er der nu ikke alligevel ikke et eller andet galt med Jens
Lyberth? Selvom et stort flertal i Landstinget har fast-
slået, at der ikke er noget som helst at kritisere ham for
som landsstyremedlem, så har IA - og Peter Ostermann -
fået en mistanke til at hænge i luften.
Det er en utrolig billig måde at lave politik på. Læs IA’s
ordførertale i tinget, som vi trykker side 10: Realiteten
er, at IA intet havde at kritisere Jens Lyberts arbejde
som landsstyremedlem for. Partiet havde derimod kritik
af hans arbejde som SIK-formand, før han blev landssty-
remedlem, og det kunne koges ned til spørgsmålet om
regnskaberne i 1985 og 1986. De var også mangelfulde,
men det har alle i og uden for Landstinget vidst i årevis -
også før Jens Lyberth overhovedet blev landsstyremed-
lem. Desuden er der intet bevis for, Jens Lyberth skulle
være mere ansvarlig for de dårlige regnskaber end den
øvrige SIK-hovedbestyrelse eller de kongresser, som rent
faktisk har godkendt de mangelfulde regnskaber. Den-
gang var IA tavs.
Peter Ostermann var tavs under debatten i tinget
forleden, og det var forbavsende på baggrund af, at han i
januar og februar ustandselig råbte om om, at Jens
Lyberth måtte gå af. Efter debatten kunne han så plud-
selig i Radioavisen udtale, at hvis det viste sig, at Jens
Lyberth havde begået noget kriminelt, så kunne sagen
tages op igen.
Det er utroligt - specielt i betragtning af, at Peter
Ostermann er politiassistent og burde vide, hvor urime-
ligt det er at fremsætte udokumenterede mistanker.
Hvis Peter ØsTérmann har sådanne mistanker, så kan
han jo bare melde Jens Lyberth til politiet - og fremlægge
sine beviser. Indtil da burde han holde kæft. Man kunne
sige helt det samme om Peter Ostermann: Hvis det viser
sig, at han har begået noget kriminelt, så må han forlade
politiet. Selvfølgelig. Men den form for debat er beskidt.
Der skal beviser og sagsanlæg på bordet - ikke uforplig-
tende mistænkeliggørelse.
Landstingsdebatten mandag viste, at ingen har bevi-
ser og ingen tør tage en retssag. Dermed er Jens Lyberth
renset.
Jens Lyberthip naalakkersuisuni ilaasortaaginnamissaa inatsisartuni ilaasortat 22-it ataasinngormat akuersissutigaat.
22 landstingsmedlemmer bekræftede mandag, at Jens Lyberth ikke har gjort sig uværdig til at sidde i landsstyret. (Foto:
LIL)
Atassutip Jens Lyberth taperserpaa
IA-ip Jens Lyberthimik isomartorsiuinera inatsisartuni ilaasortat 22-it
eqqunngitsuunerarpaat
Naak naggatissaa tikillu-
gu nalornissutigineqara-
luartoq taamaattoq Jens
Lyberthip naalakkersui-
suni ilaasortaaginnar-
sinnaanissaa Inatsisar-
tuni taasissutigineqaler-
mat Atassut avissaartuu-
tinngitsoorpoq. Jens Ly-
berthip naalakkersuisu-
niit tunuamissaa pillu-
gu Jens Geislerip siun-
nersuutaanut LA-miut si-
samat kisimik akuersil-
lutik taasipput.
AG-ip paasisai malillugit
taasinissamut ulloq ataa-
siinnanngortorlu suli nalor-
nissutigineqarsimagaluar-
poq Atassumiut tamarmiul-
lutik taaseqataajumaarner-
sut - pingaartumik nalomis-
sutigineqarsimalluni Peter
Ostermann - partiip siulit-
taasuata Otto Steenholdtip
aalajangemera malillugu
taasiumaamersoq. Oqallin-
nerulli nalaani Peter Oster-
mann oqaaseqanngilluin-
narpoq, Jens Lyberthillu
naalakersuisuniiginnarsin-
naanera akuersissutigissal-
lugu Atassummiut nikuim-
mata nikueqataavoq. Taa-
maalillutik Inatsisartuni
ilaasortat amerlanersaasa,
tassalu Siumukkormiut
Atassutikkormiullu tamar-
mik, Jens Lyberthip naalak-
kersuisuni ilaasortaagin-
narsinnaanera akuersissuti-
gaat.
Jens Geislerip siunner-
suunni imatut tunngaviler-
sorpaa, »toqqissisimanar-
tuunngilaq Jens Lyberth
naalakkersuisooqataatissal-
lugu, taassumammi SIK-mi
siulittaasuugallarami ilaa-
sortat tatiginninnerat ator-
nerlorjussuarsimammagu
taamalu pissutaaqataasi-
malluni kattufliup avissaar-
tuufllulerneranut aammalu
sulinermik inuutissarsiute-
qartut ukiuni kingullerni
angujar tuaarsimasaasa
ajunngitsut aserorluinnar-
neqamerannut pissutaaqa-
taasimalluni«.
Kingusiinnakkut
Naalakkersuisut siulittaa-
suata Jonathan Motzfeldtip
A-kassehusinik taaneqar-
tartut pillugit sivisuumik
nassuiaateqamermini oqaa-
tigaa, Jens Lyberth SIK-
mut siulittaasuutilluni kat-
tufliup soqutigisai tunnga-
vigilluinnarlugit ingerlatsi-
simasoq.
- Siunissaq ilisimasima-
suugaanni aalajangiunne-
qarsimasinnaagaluartut pil-
lugit kingusinnaakkut sila-
tusaamiameq ajomanngit-
suararsuuvoq, naalakkersu-
isut siulittaasuat oqarpoq.
Aningaasaqamikkut pissut-
sit 1986-97-imi allannguute-
qarsimanngitsuuppata A-
kassit pilersinneqareersi-
massagaluarput, taamalu A-
kassit illutaa ullumikkut
akikitsuusimassagaluarput.
Taamaassimagaluarpallu
Jens Lyberth taqamut ise-
qarluni sulisimasutut oqaa-
tigisinnaassagaluarparput.
Pissutsilli SIK-mik Jens Ly-
berthimilluunniit pisuutit-
siniu tigisinnaanngisavut
pissutaallutik inuiaqatigiit
aningaasaqamiamerat ajor-
siartulersimavoq, tamanna-
lu pissutaalluni SIK Jens
Lyberthilu ajomartorsiute-
qalesimapput allaat piner-
luuteqarsimasutulluunniit
taaniarneqar talers imallu-
tik.
Jonathan Motzfeldtip
Inatsisartut A-kassit illu-
taannut akisussaaqataallu-
innarnerat erseqqissaati-
gaa, ilanngullugulu erseq-
qissaatigaa, Jens Lyberthip
siunissinnerusukkulli ta-
manut ammasunik nassue-
rutigisareersimagaa SIK-ip
1985-imiit 87-imut naatsor-
suutaasa amigaateqarnerat.
Naggataatigullu inner-
suussutigaa Atassutip Siu-
mullu ataatsimoorlutik
ukiormanna martsip 14-ian-
ni oqaaseqaatigisaat, tassa-
ni partiit marluullutik oqar-
simallutik, »Jens Lyberthip
manna tikillugu naalakker-
suisuni ilaasortatut inatsi-
sartunilu ilaasortatut sulisi-
manera minnerpaannguak-
kulluunniit isornaateqann-
gilaq«.
Eqqartuussinani
Lars Emil Johansenip Siu-
mut sinnerlugu oqaaseqar-
nermini erseqqissaatigaa
suliassat A-kassinut tun-
ngasoq 1981-imili aallartin-
neqarsimasoq, aammalu
Inatsisartuni ilaasortat ar-
laannaataluunniit qularuti-
ginngikkaa, SIK-ip A-kasse-
husinik sanaartortitsilersi-
manera inatsisartut tunn-
gaviusumik aallajangersi-
manerannik tunngaveqar-
toq.
Jens Geislerip »siunner-
suutaanik eqqumiitsumik«
taasani innersuussutigalu-
gu Lars Emil Johansen
oqarpoq, SIK-mi avissaar-
tuunneq aatsaat pilersima-
soq Jens Lyberthip kattuf-
fimmi siulittaasuujunnaar-
nerata kingomatigut, A-
kassillu illutassaasa sanaar-
tomeqalernissaat SIK-mi
ataatsimeersuartut aalajan-
giussimagaat. 1985-86-imut
naatsorsuutit Aningaasa-
qamermut Pisortaqarfimmi
pigineqamerarpai, 1987-
imullugooq naatsorsuutit
SIK-mi ataatsimeersuartu-
nit akuersissutigineqarsin-
naasimanngillat ataatsi-
meersuartoqalersinnaagu
naammassineqarsinnaasi-
mannginnamik.
Ilanngullugu erseqqissaa-
tigaa Inatsisartut eqqar-
tuussisuussanngitsut. Ilaa-
sortaaginnamissaq pillugu
apeqqut pinerluuteqarsima-
neq pillugu eqqartuussaasi-
m anermut attuumassute-
qartarpoq, matumanilu taa-
matut pisoqarsimanngilaq.
Taasineq
Otto Steenholdtip ajuusaa-
rutigaa, naatsorsuutit saq-
qummiunneqartamissaan-
nik malittarisassat SIK-ip
malittuaannarsimanngim-
magit, aammalu IA-kkut Si-
umukkullu naalakkersui-
sooqatigiikkallaramik
akuersisarsimammata SIK-
ip pisortatigoortumik tapiif-
figineqartarnissaanut. Nas-
suerutigaali A-kassit inatsi-
sartuni aalajangiunneqar-
nerannut Atassuttaaq aki-
sussaaqataasoq, Jens Geis-
lerillu siunnersuutaa pillu-
gu oqarpoq, »tamanna Atas-
summi pimoorullugu oqa-
luuserisimavarput, imatul-
lu isumaqatigiissimavugut:
Jens Lyberthip naalakker-
suisuni ilaasortatut suline-
ra minnerpaamilluunniit
isornaateqanngilaq«. IA-p
oqaaseqartuata oqaasii ta-
makkerlugit ullumikkut
AG-ip quppemerisa ilaanni
allami takuneqarsinnaapH
put, oqallinnerlu naggaser-
lugu Jens Geislerip piuma-
saraa inatsisartuni ilaasor-
tat taasitinneqassasut.
Jens Lyberthip ilaasor-
taajunnaarsitaanissaa pillu-
gu siunnersuummut akuer-
silluni IA kisimi taasivoq.
Ilaasortat sinnerisa taasis-
sutigaat Jens Lyberth ilaa-
sortaaginnassasoq.
Taasisoqarnissaa sioqqul-
lugu Jens Geisler oqarpoq,
amerlanerussuteqartut aa-
lajangigaat IA-p ataqqiu-
maaraa, Aqqaluk Lyngelu
oqarpoqm IA isumaqartuar-
toq A-kassinut tunngasut
arlaannaannulluunniit at-
tuumassuteqanngitsumit
misissuifligineqartariaqara-
luartut.