Atuagagdliutit - 17.05.1989, Blaðsíða 15
NR. 53 1989
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15
OQALLINNEQ - 1 D EB Al r
ISUMMAT SAQQUMMIUGUK- SKRIV DIN MENING TILAG
Misissueqqissaarnerit ammal ffit jisariaqi arput
Peter Grønvold Samuelsenip, partiip Siumup allattuunerata Alibak Augustusenimut Søren Møllerimullu akissutaa
Niviarsiaq nr. 10-mi martsi-
mi 1989-imi »Misissueq-
qaaraerit ammaffigisaria-
qarput«-mik qulequtserlu-
gu allaaserisimasara hr. Ali-
bak Augustusenimit aamma
hr. Søren Møllerimit AG nr.
51 aqqutigalugu uparuame-
qarpoq.
Niviarsiami akisussaasu-
tut aaqqissuisuuffigisanni
erseqqilluinnartumik paat-
soorneqarsinnnaanngitsu-
millu allaaserisara siuller-
mik innersuussutigissava-
ra; taamaattumik hr. Alibak
Augustusenip aamma hr.
Søren Møllerip uparuaane-
rat ataatsimut isigalugu nu-
taartaqanngimmat oqaase-
qarfigisariaqanngikkaluar-
lugu. Matumuuna akissute-
qarnissannut aalajanger-
ninnut makku pissutigaak-
ka: Tusagassiuutit allat aq-
qutigalugit Niviarsiami al-
laaserisa akineqarmat, al-
laaserisanni isummannik
allaanerusumik isumaqar-
nerarneqarama, eqqunngit-
sumillu partii Siumut pi-
suutinniarneqarmat, allase-
ri sarlu eqqoriaanemik
tunngaveqarmat.
Pingaartorsiorpaloqaluni
pingaartorsiorpalunngikka-
luarluniluunniit naalakker-
suinikkut Siumumit angu-
niakkagut angutserlugit su-
liniutigisarpagut.
Uparuaasunut eqqoriaa-
neraagama pissutigaara,
angutit ikku marluk allassi-
mammata »nalunnginnatsi-
gu nunarsuarmi aatsitassa-
qarfinnik misissueqqissaar-
nerup kingunerigqjuttar-
magu piiaanissaq, misissor-
neqartoq imminut akiler-
sinnaasoq paasineqaraa-
ngat«. Tassani eqqoriaavusi
uppemarsarsinnaanagu ilu-
mut nunatsinni Inatsisartu-
ni ilaasortat akueriumaar-
neraat nunatsinni sumi-
luunniit aatsitassarsiorlim-
mik aallartitsisinnaasut,
akilersinnaanera piinnarlu-
gu. Siumumi taamatut isu-
maqanngilagut, Siumumi
isumaqarpugut aatsitassar-
siomeq sunaluunniit inger-
lanneqalertariaqanngitsoq
avatangiisimut innarliisin-
naanerata, inunnut sulisu-
nut qanittumilu najugaqar-
tunut navianarsinnaanera-
ta isumannaatsumik pitsaa-
liorneqarsinnaanerat aqqu-
tissiuunneqarsinnaanngip-
pat, kiisalu aatsitassarsior-
fiup matunerani aamma
isumannaatsumik qimatsi-
nissaq isumaqatigiissuti-
geqqaartinnagu.
Uparuaallusi allakkias-
sinni Siumup partiip isu-
maanik arlaleriarlusi eq-
qunngitsumik ersersitsini-
arsimavusi.
Siullermik, allappusi
»inuit ataasiakkaat ima-
luunniit suleqatigiit partiip
Siumup anguniagaanik su-
lissutigisaanilluunniit allaa-
nerusumik suliniutillit an-
guniagallilluunniit akisus-
saassuseqanngitsutut taak-
kartorneqartarneri«. Ta-
manna ilumuunngilluin-
naqqissaarpoq sallulliorne-
rullunilu. Akisussaassuse-
qanngitsumik iliorsorisagut
soorunami akisussaassuse-
qanngitsutut iliornerartar-
pagut, kisiannili allarpar-
passuartigut naalakkersui-
nikkut Siumup allalluunniit
akornanni isumaqatigiin-
ngittoqartillugu isumaqati-
ginniriniamerit, oqaloqati-
giinnerit suliumatussuser-
pullu aqqutigalugit anigor-
niartarpagut. Naalakkersui-
nermi suleqatigiiffittut aki-
sussaassuseqarluartumik
mmatsinni ineriartomer-
mik suleqataanitsinni pisin-
naatitaaffigaarput akisus-
saaqataajumanngittoqartil-
lugu akisussaassuseqan-
nginneraassalluta.
Aappassaanik, allappusi
»Partiip Siumup ileqqoriin-
nalersimannginnerpaa inui-
aqatigiit kalaallit ilunger-
sorlutik inuutissarsiortut
oqaatsinik nikan ar saataa-
sunik avammut tusarliut-
tassallugit«. Pasilliut taan-
na eqqunngingaarmat Siu-
mullu ajortitsiniutaannaar-
palungaarmat akisaria-
qanngikkaluarporluunniit;
maanili nunatsinni nunat-
talu avataani ilisimaneqar-
luarpoq partiip Siumup
suut pingaartillugit sulisoq.
Kikkummi namminersorne-
rulernissarput sorsuutigisi-
mavaa, piviusunngortereer-
nerani iluatsinnissaa kikkut
akisussaalliginiartuarsima-
vaat, kikku t piniartoqarfin-
nik piorsaappat, kikkut aali-
samerup ineriartortinne-
qarnissaa naalakkersuinik-
kut tapersersorsimavaat,
nunami suliffiutillit naam-
magin ar tunik atugassaqar-
nissaat kikkut qulakkeerni-
arsimavaat il.il. Nammi-
neerlusi eqqarsaatigilaarsi-
uk qanoq ikkatsigisumik
tunngaveqarlusi ilissi Siu-
mumik saassussisusi!
Niviarsiami allaaserisan-
ni isummat saqqummius-
sakka allanngortillugit AG
nr. 51-imi saqqummiussi-
mavasi, makkuusut:
Siullermik, allappusi:
»..qujanaq, erseqqissumik
kalaaleqatigut oqarfigigak-
kit ilisimatuut missugaat
tunngavigalugit pissutissa-
qartugut ersissalluta«. Ta-
manna eqqunngiUuinnar-
poq. Allaaserisanni, maan-
na AG-ikkut ilanngunne-
qartissimasanni, atuame-
qarsinnaavoq ilumut taa-
matut allagaqarsimanngit-
sunga. Allassimavunga Siu-
mup tungaanit isigalugu pi-
umasaqaatit sisamagiit
aammalu Inatsisartut Fol-
ketingilu peqatigiillutik
akuersippata aatsaat aatsi-
tassamik sumilluunniit in-
gerlatsisoqalersinnaasoq.
Aappassaanik, allappusi:
»Inuiaqatigiit inuutissar-
siomikkut ilungersorlutik
immami nunamilu pissar-
siortut, ilaquttaminnillu ta-
maviaarlutik napatitsiniar-
tut sinerusaartunik kaasi-
maarusaartunillu taavatit«.
Kingumut eqqunngitsumik
oqarnerarpassinga, ima al-
lakkama:
»Nunarsuarmi avatit-
sinni inuuniameq ilun-
gersun arsi art uinnartil-
lugu aningaasarsiomik-
kullu suleqatigiiffissuit
nukittuneruj artuinnar-
tillugit maani nunatsin-
ni inukulunnguusugut
isumaqalersinniarne-
qarnerput, sinerusaarlu-
ta, kaasimaarusaarluta
allanillu kingulliujuar-
luta ikiomeqartuarluta-
lu annaffissaqarumaar-
nerput unitsittariaqar-
poq«. Ilumut tassani uanga
allakkianni takusinnaan-
ngilara isumagisimanagu-
luunniit angutit am allu
maani nunatsinni siomati-
gut maannalu tamaviaarlu-
tik napatitsiniartut sineru-
saartunik kaasimaarusaar-
tunilluunniit taassallugit.
Nammineq ilissi taamatut
isumaqalerseriaraluarpas-
singa.
Pingajussaanik, allappu-
si: »Ilanngullugu oqaatigaat
nunarput pisuussutinik
ulikkaartoq...« Kingumut
eqqunngilaq! Ima allakka-
ma: »Akisussaassuse-
qannginneruvoq isiuna-
qartuassalluni nilliaati-
giuassallugulu nunarput
pisuussutinik ulikkaar-
toq, illuatungaatigullu
tam akku ilumut iluaqu-
tigineqarsinnaaneri-
luunniit paasiumanngit-
tuartillugu«. Neriuppu-
nga oqaaseqatigiinnik isu-
masiuisinnaanersi matuma
kingoma annertusilaaru-
maartoq.
Naggataatigut oqaatige-
rusuppara nuannarigakku
Niviarsiami allaaserisartak-
kagut maluginiarluameqar-
tamerat.
Allaaserisarsi tam armi
kukkusuunngilaq, ilumoor-
mat Kangerlussuup eqqaani
Eqalummiut nuna qanoq
annertutigisumik eriagisas-
sartaqartoq, kiisalu kuup-
passuaqarnini pissutigalu-
gu inuit pinialuttarfiinut
aalisakkanullu navianartor-
siortitsisinnaanera qanoq
mianersorfigisariaqartigi-
soq.
Taamaattumik-una pisa-
riaqarluinnartoq Siumumi-
lu partiittut akisussaassut-
simik tigusisinnaasutut si-
unniussimagipput, aatsitas-
saqarfiit taamaattut - Ka-
ngerlussuup eqqaaniin-
naanngitsoq allanili aamma
misissuifligeqqissaame-
qartariaqartut paasiumallu-
gu arlaatigut inunnut pin-
ngortitamulluunniit akor-
nusiivallaanngikkalaurluni
aningaasarsiutaasinnaane-
rat paasisariaqaleratsigu.
Inuusuttut Peqatigiiffii
kattuffittaarnialersut
All: John Olsen, Aasiaat
Sorlaap inuusuttunik
1987-mi ukiakkut ipuma-
sioqatigiissitsinerafii pe-
qataasunit isumaqktigiis-
sutigineqarpoq InUusut-
tut peqatigiiffii 1989-mi
kattufTeqalissasut. Isuma
tamanna piviusunngor-
tinniarlugu suliniameq
ingerlanneqarpoq, naat-
sorsuutigineqalersinnaa-
lerlunilu septemberip aal-
lartinnerani piviusunn-
gortinneqarsinnaassasoq.
Naluneqanngitsutuut
Inuusuttut Peqatigiiffii
amerlanerpaat nunaqar-
finni ingerlanneqartut,
ataasiakkaalli illoqarfinni
ingerlanneqarlutik.
Ataatsimeersuamissamik
aaqqissuussisut naatsor-
suutigaat ataatsimeersu-
arnermi Inuusuttut Peqa-
tigiiffii amerlanerpaat
kattuffiliorniamermut
peqataassasut.
KafTuffeqalernissaq as-
sigiingitsutigut peqatigiif-
finnut iluaqutaassasoq
qulamanngereerpoq, pe-
qatigiiffiinnarnulh ilua-
qutaanissaa anguniarne-
qanngilaq. Inuusuttunulli
Nunatsinniittunut kaf-
fuffik iluaqutaaniartus-
saavoq, isummanilu ataa-
siakkaani minnerungitsu-
mik politikkikkut isum-
memermi inuusuttut tu-
samiaavigineqartamis-
saat qulamanngereerpoq.
Manna iluatsillugu si-
nerissami inuusuttut pe-
qatigiiffeqanngitsut kqju-
missaarneqassapput
inuusuttut peqatigiiffii-
nik aallartitsiortoqqullu-
git, minnerunngitsumik
Uloqarfiit aallartitsiortor-
figineqarnissaat pisaria-
qiersimavoq qular-
nannngitsumimmi sineri-'
assuarmi inuusuttorpas-
suit qaangiataaginname-
qarnerat qaangiuttariaqa-
lermat.
Kattuffik pilersinniar-
lugu ataatsimeersuarneq
Aasiaat pigisaanni Akun-
naani ingerlanniameqar-
poq, Inuusuttullu peqati-
giiffii ullumikkut inger-
lanneqartut allakkatigut
nalunaarfigiortomeqa-
reersimapput.
Kattuffeqalernissaq pillugu
AIL: Enok Sandgreen, Akunnaaq, John Olsen, Mikkel
Jeremiassen, Aasiaat
Kalaallit Nunaanni inuusut
afTaat sinnerlugit 25-it inor-
lugit ukioqarput, taamaat-
tumillu inuusuttut nunatta
siunissaannik taaneqartar-
put. Taamatulli oqartarneq
as uli oqarluartaamerin-
naassanngilaq.
Inuusuttulli nammin-
neerlutik sulissutiginnissin-
naanertik takutikkumavaat
ullumikkut aammalu piffis-
sami aggersumi. Taamatulli
iliussagutta ataatsimut ka-
tergtatifreqartariaqarpugut.
Kalaallit Nunaanni Inuu-
suttut Peqatigiiffii arlalis-
suit ingerlanneqarput, taak-
kulu kattufTeqartariaqaler-
put.
Sorlaap Akunnaami 1987-
ip ukiaani isumasioqatigiis-
sitsinera ingerlanneqarpoq,
tassanilu peqataapput inuu-
suttut peqatigiiffiisa aallar-
titaat, taamanikkullu isu-
maqatigiissutigineqarpoq
1989-mi Inuusuttut Peqati-
giiffiisa Kattuffiat pilersin-
niarneqassasoq. Tamanna
isuma aalajangiunneqarsi-
mavoq, asuU oqarluartaar-
nertut oqaatigiinnarneqar-
nianngilaq, piviusunngor-
tinniarluguli naammassiu-
maneqarpoq.
Inuusuttut suleqatigiit
Akunnaameersut Aasian-
neersullu pimoorullugu pi-
lersinnialerpaat Kalaallit
Nunaanni Inuusuttut Peqa-
tigiiffiisa Kattuffiat, ataatsi-
meersuamerlu ingerlanne-
qassasoq isumaqatigiissuti-
gineqarpoq ukiamut sep-
temberimi Akunnaani.
Inuusuttut Peqatigiiffiisa
Kattuffeqalerneratigut
inuusuttut ataatsimdbftu^
mik kiinnersinnaanerat pi-
lersinneqassaaq, kattuffillu
assigiinngitsorpassuartigut
iluaqutaassasoq qulamann-
gereerpoq.
Suleqatigiillu attavigine-
qarsinnaapput oqarasuaa-
tikkut Enok Sandgreen 4
1045-mut, imaluunniit John
Olsen 4 2433, Mikkel Jere-
miassen 4 2647.
GENERATORANLÆG
A
Pedershaab
Pedershaab Maskinfabrik A/S
Motorafdelingen
9700 Brønderslev
Telefon 08 82 02 55