Atuagagdliutit - 29.05.1989, Blaðsíða 8

Danmarkiliar-
titsisarneq
Grønlandsflyp 1988-imut naatsorsuutai ilimagineqarsi-
masutut pitsaatiginngillat. Aqqutitigut aalajangersima-
sutigut timmisartuussisarneq Uimagisamit 12 millioner
kronit missiliorlugit ikinnerusunik isertitsiviusimavoq,
maannalu Grønlandsfly naalakkersuisuniit akuerine-
qarsimavoq ilaanermut akit 5 procentinik assartuiner-
mullu akit 7 procentinik qafTannissaannut.
Ukiumoortumik naatsorsuutit qjorluinnartumik kin-
guneqassangillat. Tamatumali ersippaa Grønlandsflyp
ingerlatsinera qanoq mianernarluinnartigisoq. Silap pis-
susii eqqarsaatigalugit - inuiaqatigiillu aningaasaqarni-
arnerata allanngorarneri eqqarsaatigalugit.
Pingaartumik ukiuni kingullerpaani timmisartortit-
seqatigiit allatut ajornarluinnartumik nutaanik arlalin-
nik timmisartunut mittarfiliortariaqartarsimapput.
Timmisartut suluusallit helikopterininngamit silarlut-
tumiluunniit atukkuminarnerujussuupput, ingerlanne-
rilu akikinneroqalutik. Taamaattumik taakku Grøn-
landsflymut akilersinnaanerupput - taamalu aamma
ilaasartunut akikinnerullutik.
Sisimiut timmisartunut mittarfittaartussani tullinn-
guupput, Inatsisartullu siorna ataatsimiinnerminni
taassumap piareersarneqalernissaanut aningaasaliissu-
tissat akuersissutigaat. Qularutissaanngilluinnarpoq
timmisartunut mittarfiliortitemeq Grønlandsflymut
iluaqutagjumaartoq. Tamannali suliassat siullersaralu-
gulu pingaarnersarissavaat? Aningaasatigut - timmisar-
tortitseqatigiiffimmut inuiaqatigiinnullu - iluaqutaane-
russagunaraluarpoq SAS.ip Kangerlussuup København-
illu akornanni timmissartuussisarfia Grønlandsflyp ti-
guniaannartuugaluarpagu. Timmisartuussisarfik taan-
na sinneqartooruteqarfiusarpoq, timmisartorsuarmillu
pisaartuugaluaraanni kalaallit nunanut allanut niuer-
neranni periarfissanik nutaarluinnamik ammaassiso-
qassagaluarpoq - minnerunngitsumik aalisannik aali-
sannillu nutaanik Amerikami Europamilu niuerfinnut
assartuinerup tungaatigut. Islandimiut timmisartortit-
seqatigiifliat Icelandair nunap taassumap aningaasati-
gut ingerlaasianut mikinngitsumik iluaqutaasimavoq -
Islandiluavinngarusimavallaarunnaarsissimallugu.
SAS Grønlandsflyp affaani piginnittuuvoq. Inatsisilli
malillugit timmisartuussisinnaanermut akuersissut ka-
laallit timmisartortitseqatigiiffiata tigusinnaavaa, nam-
minersornerullutillu oqartussat - piginnittut aappaata -
piumasarisinnaasariaqarpaa timmisartuussisarfiup sin-
neqartooruteqarfiusartup Grønlandsflymit tiguneqar-
nissaa. Taamaattoqassapput akisuunik timmisartunut
mittarfiliortoqartariaqassaaq. Grønlandsflylli arlaatigut
amigartoorutini arlaatigut sinneqartoorutiminit matus-
sutissittarpai. Taamaattumik sinneqartoorfiusartut
amerlisartariaqarput.
Danmarks-ruten
Grønlandsflys årsregnskab 1988 var langt fra så godt,
som flyselskabet havde regnet med. Ruteflyvningen tjen-
te omkring 12 millioner kroner mindre, end man havde
forventet, og nu har Grønlandsfly fået lov af landsstyret
til at hæve passagerpriserne med fem procent og fragt-
priserne med syv procent.
Årsregnskabet er ingen katastrofe. Men det siger no-
get om, hvor sårbar Grønlandsfly er. Sårbar over for
dårligt vejr - og sårbar over for svingninger i samfundets
økonomi.
Gennem specielt det sidste år har flyselskabet presset
hårdt på for at få bygget flere landingsbaner. Fastvinge-
de fly er betydelig mindre vejrfølsomme end helikoptere,
og de er betydelig billigere at drive. Der er altså penge at
tjene for Grønlandsfly - passagererne får ikke billigere
priser.
Sisimiut står øverst på ønskesedlen, og Landstinget
har på sidste samling sat penge af til forberedende arbej-
de. Der er ikke tvivl om, at landingsbaner er en fordel for
Grønlandsfly. Men er det første og mest nærliggende nye
opgave? Økonomisk - både for selskabet og for samfun-
det - vil det nok være vigtigere, hvis Grønlandsfly satsede
på at overtage SAS’s rute mellem Kangerlussuaq og
København. Ruten giver overskud, og anskaffelsen af
Atlant-gående jetfly vil åbne helt nye muligheder for
grønlandsk eksport - ikke mindst af fisk, friske fisk til
både det amerikanske og det europæiske marked. I Is-
land har det nationale flyselskab Icelandair været den
måske vigtigste årsag til økonomisk vækst - det har bragt
Island ud af isolationen.
SAS ejer halvdelen af Grønlandsfly. Men ifølge loven
kan et grønlandsk flyselskab overtage koncessionen, og
hjemmestyret - den anden ejer - må kunne kræve, at
Grønlandsfly overtager en overskudsgivende rute. Det
har større perspektiver end kostbare landingsbaner.
Grønlandsfly vinder på gyngerne, hvad selskabet sætter
til på karrusellerne. Så det gælder om at få flere gynger.
Nuummi ataqqinaammik
innuttaasoq 70-iliivoq
Ukiorpassuarni Nuummi borgmesteriusimasoq Peter Thaarup Høegh ullumi
70-inik ukioqalerluni inuuissiorpoq
(SS) Peter Thaarup
Høegh 19-inik ukioqale-
reerluni aatsaat Nuum-
mut pivoq. Taamaakka-
luartoq illoqarfimmi tas-
sani ukiuni 15-ini borg-
mesteriusimavoq. Ullu-
mi, ataasiimgornermi,
70-inik ukioqalernera
ilaqutaanit, ikinngutaa-
nit, ilisarisimasaanit, in-
nuttaaqataanit kikkun-
nillu tamanit nalliussi-
neqarpoq.
- Ata tannaarpallaartinni-
aqinatigu. Misigisarsima-
sakka tamaviisa oqaluttua-
rissagukkit sivisoorujussu-
armik issiaqatigiissagaluar-
pugut.
Tallim anngormat ualik-
kut AG-mut apersussallugu
Peter Thaarup Høegh taa-
ma aallamiivoq. Ilumoor-
porlimi. Akunnerit marlus-
suit ingerlanerini borgme-
steriusimasup inuunerani
pisimasut tulleriiaarlugit
sammis ariaqarsimavagut,
taamaaliunngikkutta im-
maqa ulloq manna tikillugu
suli issiaqatigiissimassaga-
luaratta. Inuuissiortummi
misigisimasai amerlaqalu-
tillu pissanganartuupput.
Peter Thaarup Høegh
1919-imi majip 29-anni Ma-
niitsumi inunngorpoq. Ar-
naa, Magdalene, maniitsor-
miuusimavoq, angutaa,
Henrik, qaqortormiuusi-
malluni. Peter Thaarup
Høegh ikittuinnamik qaam-
mateqartoq angajoqqaavi
Tunumi Amassalimmut
nuussimapput. Angutaa ta
Jørgen Chemnitz, Brugse-
nit siulittaasuata angutaa,
niuertussatut paarlakkiar-
torsimagamiuk.
Suli avannamut
Ukiuni 6-ni ilaqutariit Am-
massalimmiipput. Taava
Tunup a vann arpas inneru -
suanut, Scoresbysundimut,
1925-mi nunaqarfinngor-
mat, nuussimapput. Peter
Thaarup Høeghillu angutaa
aappaaguani Scoresbysun-
dimi niuertunngorpoq.
- 1932-mi, 13-inik ukio-
qarlunga, qatanngutigalu
Steffen, Qaqortumut atua-
riartortinneqarpugut,
»Gertrud Rask« angallatiga-
lugu. Taamanikkut umiar-
suami uiartartut ikittua-
rarsuummata Qaqortumut
apuutsinnata Danmarki aq-
qusaaqqaartariaqarsima-
varput, Peter Thaarup
Høegh oqaluttuarpoq.
Usuup
puujutilik
MELBOURNE: Thailandi-
mioq »Lord Kondom«, Mr.
Mechai, thailandiut usuup
puinik atuinerulersinniar-
lugit ima ilungersorsimati-
gaaq allaat oqaaseq »me-
chais« qinngasaarutitut
atorneqartalersimalluni.
Mr. Mechais Center for
Befolkning og Udvikling
usuup puui atorneqameru-
lersinniarlugit suliniuteqar-
nermini allaat usuup puui-
- Ukiuni 2-ni aataakkut-
sinni najugaqarpugut. Aata-
ga, Peter Høegh, taamani
saffiuutut aallaasilerisartu-
tullu soraaminngoreersi-
mavoq. Aa taga, kalaallit al-
lat marluk peqatigalugit,
qanga Danmarkiliartinne-
qarsimavoq, sorsunnersuup
siulliup nalaani atomeqarsi-
masut, qoorortuut paavati-
goortakkat, nunatsinnut ti-
kiussimasut, iluarsarneqar-
nissaat ilinniariartorlugu.
- Stefli ukiumik ataatsi-
mik nukarliugaluartoq
apersorteqatigiippugut. An-
gajoqqaagut Scoresbysundi-
miit Qaqortumukarput
apersortinnitsinni ilagiar-
torluta. »Inersimasut«
akomanniileratta Steflilu
Qaqortumi efterskolimut
nuuppugut. Aatakkutsin-
niit nuukkatta, tamanna
ajorinngilarput, Peter
Thaarup Høegh qungujoru-
jussuarluni oqarpoq.
Radlulerlsoq
Ukiuni marlussunni efters-
kolimi atuareersimalluni
Peter Thaarup Høegh, 19-
inik ukioqalersimasoq, siul-
lerpaamik Nuummut tikip-
poq realskolimi ilinniariar-
torluni.
- Eqqaamavara taamani
atuaqatigiit qulingiluaan-
naalluta. Ilaatigut Claus
Møller, Henrik Christoffer-
sen, Nikolaj Dalager, nin-
gaanngoqatiga Albrecht
Cortsen, Pilutaq Lund allal-
lu atuaqatigaakka.
AG: - Amartaqanngin-
nassi?
Peter Th. Høegh: - Naa-
mik, arnat sussagatsigit,
apersorneqartoq illalaarluni
akivoq.
- Naamik, taamani ama-
nik realisteqanngilaq. Aat-
saat kingusinnerusukkut
ilanngupput.
Peter Thaarup Høegh re-
aleksamenereerluni Scores-
bysundimut angajoqqaani
tikeraarpai.
- Pisameq malillugu Dan-
mark aqqusaaqqaarlugu
Scoresbysundimut apuup-
punga, ukiillungalu. Anga-
joqqaakkali tikeraanngik-
kallarakkit Nuummi radiu-
lerisutut ilinnialereersima-
vunga. Nuummut uterama
ilinniamera nangippara,
naammassillugulu. Kingor-
na radiulerisutut maskina-
lerisutullu sulivunga, ki-
ngornalu stationsmesteri-
tut atorfinillunga. Radio-
nik pullaanermik unammi-
sitsisarsimagami, matuer-
saatit ikkufliinik usuup
puuisut ilusilinnik sanatit-
sisarsimalluni kiateeralior-
titsisarsimalluni imatut al-
lagartalinnik »ullormut
usuup pooqartaraanni na-
korsaq pisariaaruttarpoq«.
Paasisitsiniaanerup kin-
gunerisa ilagisimavaat thai-
landimiut 1970-imi ukiu-
mut 3,2 procentinik amerle-
riarsimagaluartut uUumik-
kut 1,4 procentiixmarnik
amerleriar talers im anerat.
(RB-AFP)
qarfik piorsarniarneqaler-
mat suleqataavunga, Nuul-
lu eqqaani nunaqarfinni ra-
diuaqqat pilersinneqarmata
suleqataallunga.
Reginald, Regine...
AG: - Taava aamma katip-
putit?
Peter Th. Høegh: - Aap,
’40-kkut aallartilaameran-
ni Birgitte Josefsenimut ka-
tippunga.
AG: - Nuliallu 11-nik mee-
rartaarpusi, 11-llu taakku
tamarmik aqqat »R«-mik
aallartipput: Reginald, Regi-
ne, René, Rita, Rimdahl,
Rigmor, Repse, Riis, Reklev,
Ria Riel-ilu. Naqinneq »R«
immikkut nuannarisarisi-
magassiuk?
Peter Th. Høegh: - Naag-
ga, immikkut nuannarisi-
manngikkaluarparput. Siul-
lerpaaminguna meerartaar-
tussanngoratta nuliama ar-
naa toqugami. Taava Birgit-
tep paninnguartaarnissani
kissaatigilerpaa, ami toqu-
soq, Regine, atsiunniassaga-
miuk. Nukappiaraatitaar-
pugulli. Taava nuliara oqar-
figaara tamanna annaanne-
qarsinnaasoq nukiappia-
rannguaq Reginald-imik at-
serutsigu. Taamatullumi at-
serparput. Tulliani meerar-
taaratta panissaarpugut Re-
gine-mik atsikkatsinnik.
Tassa sakigigaluara atsiul-
lugu. Tamatuma kingoma
isumaqatigiippugut meerar-
taassagut tamarmik »R«-
mik aallaqqaatilimmik at-
serneqassasut.
AG: - Meeqqat atissaan-
nik nassaarniarnissinni
ajomartorsiuteqartarsi-
manngilasi?
Peter Th. Høegh: - Naa-
mik, sutigulluunniit ajor-
nartorsiuteqarsimanngila-
gut.
Peter Thaarup Høegh ’60-
kut naajartulemeranni nu-
leerpoq.
Kommunlml sulineq
Radiulerisutut sulinermi sa-
niatigut Peter Thaarup
Høegh aamma peqatigiiffin-
ni suleqataasarsimavoq.
- Atorflllit minnerit peqa-
tigiiffianni »PAM«-imi siu-
lersuisunut ilaasortaasima-
vunga Taamani atorflllit
minnerit tamarmik, sunil-
luunniit suliallit ilaasor-
tanngorsinnaapput. Aam-
ma timersoqatigiifflnni,
inuusuttut peqatigiifliini al-
lanilu suleqataanikuuvun-
ga. Ilami allaat oqaluffitoq-
qatta pattagiartaarnissaa-
nut katersisunut peqataani-
kuuvunga Aamma qatseri-
sartutut sulinikuuvunga.
AG: - Qatserisartutununa
sulillutit qalluppit illua, ili-
samaatigilikkattut oqaati-
gineqarsinnaasoq, »pissarsi-
arigit«. Sugavinuna?
Peter Th. Høegh: - ’60-
kut ingerlaneranni Nunatta
Atuagaateqarfikua, Ilinni-
arfissuup sanianiittoq, iku-
allammat, pujoorfia kunior-
simagakku. Qaliata qaava-
niitsillunga pujoorflssuaq
uunaannavissoq qaannik at-
tortoorakku. Tassa qallum-
ma illuata taama isikkoqa-
lemeranut pissutaasoq.
AG: - Qanga Nuup kom-
munalbestyrelsianut siul-
lermik ilaasortanngorpit?
Peter Th. Høegh: - Siul-
lerpaamik qinigaavunga
1959-imi. Ukiut sisamat
qaangiummata, 1963-imi,
qinigaaqqinngitsoorpunga.
Kisianni 1967-imi qinersine-
qarmat iseqqippunga, tama-
tumalu kingorna kommu-
nalbestyrelsimut ilaasortaa-
juarsimavunga, ukioq man-
na aprilip 4-aanni qinersine-
rup tungaanut.
- 1971-imi borgmesteritut
toqqameqarpunga, taama-
tullu atorfeqarsimallunga
1986-ip tungaanut. Taama-
ni peqqiilliomera pissutiga-
lugu borgmesteritut atorfik
Bjarne Kreutzmann-imut
tunniuppara.
Peter Thaarup Høegh-ip
Atassut partiissamisut qi-
nerpaa, 1979-imi partiiler-
munalbestyrelsinut eqqun-
neqarmat.
Namminersorneruneq
akerleraa
Peter Thaarup Høeghip,
Nuummi ataqqinaammik
innuttaasup, isertuutinngi-
laa ukiut qulit matuma sior-
natigut namminersomeru-
lemissaq eqqunniarneqaler-
mat akerliusimagami.
- Isumaqarpunga nammi-
nersornerulerneq piaarpal-
laamik eqqunneqartoq, pia-
reersamerlu naammassi-
manngitsoq. Taava aamma
nunatsinni inuit 55.000-iin-
naavugut. Taakku nannga
namminersornerulluni
aqutsiniarnermi sulisussa-
tut pisariaqartitat nassaari-
niassavagut. Tamaasalu pi-
ginngilagut. Tamanna ullu-
mikkut takusinnaasoraara.
Namminersornerulluni
oqartussaanerup eqqunne-
qarnissaanik kissaateqartut
ulloq manna tikillugu taku-
tissimanngilaat aqqut sor-
leq malissaneripput, nunat-
ta nammineerluni napani-
amissaanut. Aatsitassat eq-
qarsaatigeriartigit. Inuit
mingutsitseriataarsinnaa-
neq ersigaat. Aammami qa-
noq iliussagatta mingutsit-
sinermik ajutoomersuaqas-
sagaluarpat?
Peter Thaarup Høegh, 70-
inik ukioqaraluarluni peq-
qippasissutut isikkoqartoq,
aperaaq.
- Imatut malunnaatilim-
mik ajoquteqanngilanga.
Seeqqulukkaluarpungci, qi-
tiluttarlungalu. Aamma
utoqqarmut puigortalersi-
mavunga, Peter Thaarup
Høgh oqarpoq.
Ullumi ataasinngomermi
meeraasa aaqqissugaanik
Peter Thaarup Høeghip il-
lua piumasunut tamanut
ammatinneqarpoq.
- Naggataatigut Nuummi-
ut qutsavigerusuppakka
tatigiuartuartarsimam-
mannga. Nuummiummi
ajunngitsorsuarmik pisarsi-
mavaannga, illoqarflup
borgmesterens im as aa nag-
gasiivoq.