Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 29.05.1989, Blaðsíða 8

Atuagagdliutit - 29.05.1989, Blaðsíða 8
Danmarkiliar- titsisarneq Grønlandsflyp 1988-imut naatsorsuutai ilimagineqarsi- masutut pitsaatiginngillat. Aqqutitigut aalajangersima- sutigut timmisartuussisarneq Uimagisamit 12 millioner kronit missiliorlugit ikinnerusunik isertitsiviusimavoq, maannalu Grønlandsfly naalakkersuisuniit akuerine- qarsimavoq ilaanermut akit 5 procentinik assartuiner- mullu akit 7 procentinik qafTannissaannut. Ukiumoortumik naatsorsuutit qjorluinnartumik kin- guneqassangillat. Tamatumali ersippaa Grønlandsflyp ingerlatsinera qanoq mianernarluinnartigisoq. Silap pis- susii eqqarsaatigalugit - inuiaqatigiillu aningaasaqarni- arnerata allanngorarneri eqqarsaatigalugit. Pingaartumik ukiuni kingullerpaani timmisartortit- seqatigiit allatut ajornarluinnartumik nutaanik arlalin- nik timmisartunut mittarfiliortariaqartarsimapput. Timmisartut suluusallit helikopterininngamit silarlut- tumiluunniit atukkuminarnerujussuupput, ingerlanne- rilu akikinneroqalutik. Taamaattumik taakku Grøn- landsflymut akilersinnaanerupput - taamalu aamma ilaasartunut akikinnerullutik. Sisimiut timmisartunut mittarfittaartussani tullinn- guupput, Inatsisartullu siorna ataatsimiinnerminni taassumap piareersarneqalernissaanut aningaasaliissu- tissat akuersissutigaat. Qularutissaanngilluinnarpoq timmisartunut mittarfiliortitemeq Grønlandsflymut iluaqutagjumaartoq. Tamannali suliassat siullersaralu- gulu pingaarnersarissavaat? Aningaasatigut - timmisar- tortitseqatigiiffimmut inuiaqatigiinnullu - iluaqutaane- russagunaraluarpoq SAS.ip Kangerlussuup København- illu akornanni timmissartuussisarfia Grønlandsflyp ti- guniaannartuugaluarpagu. Timmisartuussisarfik taan- na sinneqartooruteqarfiusarpoq, timmisartorsuarmillu pisaartuugaluaraanni kalaallit nunanut allanut niuer- neranni periarfissanik nutaarluinnamik ammaassiso- qassagaluarpoq - minnerunngitsumik aalisannik aali- sannillu nutaanik Amerikami Europamilu niuerfinnut assartuinerup tungaatigut. Islandimiut timmisartortit- seqatigiifliat Icelandair nunap taassumap aningaasati- gut ingerlaasianut mikinngitsumik iluaqutaasimavoq - Islandiluavinngarusimavallaarunnaarsissimallugu. SAS Grønlandsflyp affaani piginnittuuvoq. Inatsisilli malillugit timmisartuussisinnaanermut akuersissut ka- laallit timmisartortitseqatigiiffiata tigusinnaavaa, nam- minersornerullutillu oqartussat - piginnittut aappaata - piumasarisinnaasariaqarpaa timmisartuussisarfiup sin- neqartooruteqarfiusartup Grønlandsflymit tiguneqar- nissaa. Taamaattoqassapput akisuunik timmisartunut mittarfiliortoqartariaqassaaq. Grønlandsflylli arlaatigut amigartoorutini arlaatigut sinneqartoorutiminit matus- sutissittarpai. Taamaattumik sinneqartoorfiusartut amerlisartariaqarput. Danmarks-ruten Grønlandsflys årsregnskab 1988 var langt fra så godt, som flyselskabet havde regnet med. Ruteflyvningen tjen- te omkring 12 millioner kroner mindre, end man havde forventet, og nu har Grønlandsfly fået lov af landsstyret til at hæve passagerpriserne med fem procent og fragt- priserne med syv procent. Årsregnskabet er ingen katastrofe. Men det siger no- get om, hvor sårbar Grønlandsfly er. Sårbar over for dårligt vejr - og sårbar over for svingninger i samfundets økonomi. Gennem specielt det sidste år har flyselskabet presset hårdt på for at få bygget flere landingsbaner. Fastvinge- de fly er betydelig mindre vejrfølsomme end helikoptere, og de er betydelig billigere at drive. Der er altså penge at tjene for Grønlandsfly - passagererne får ikke billigere priser. Sisimiut står øverst på ønskesedlen, og Landstinget har på sidste samling sat penge af til forberedende arbej- de. Der er ikke tvivl om, at landingsbaner er en fordel for Grønlandsfly. Men er det første og mest nærliggende nye opgave? Økonomisk - både for selskabet og for samfun- det - vil det nok være vigtigere, hvis Grønlandsfly satsede på at overtage SAS’s rute mellem Kangerlussuaq og København. Ruten giver overskud, og anskaffelsen af Atlant-gående jetfly vil åbne helt nye muligheder for grønlandsk eksport - ikke mindst af fisk, friske fisk til både det amerikanske og det europæiske marked. I Is- land har det nationale flyselskab Icelandair været den måske vigtigste årsag til økonomisk vækst - det har bragt Island ud af isolationen. SAS ejer halvdelen af Grønlandsfly. Men ifølge loven kan et grønlandsk flyselskab overtage koncessionen, og hjemmestyret - den anden ejer - må kunne kræve, at Grønlandsfly overtager en overskudsgivende rute. Det har større perspektiver end kostbare landingsbaner. Grønlandsfly vinder på gyngerne, hvad selskabet sætter til på karrusellerne. Så det gælder om at få flere gynger. Nuummi ataqqinaammik innuttaasoq 70-iliivoq Ukiorpassuarni Nuummi borgmesteriusimasoq Peter Thaarup Høegh ullumi 70-inik ukioqalerluni inuuissiorpoq (SS) Peter Thaarup Høegh 19-inik ukioqale- reerluni aatsaat Nuum- mut pivoq. Taamaakka- luartoq illoqarfimmi tas- sani ukiuni 15-ini borg- mesteriusimavoq. Ullu- mi, ataasiimgornermi, 70-inik ukioqalernera ilaqutaanit, ikinngutaa- nit, ilisarisimasaanit, in- nuttaaqataanit kikkun- nillu tamanit nalliussi- neqarpoq. - Ata tannaarpallaartinni- aqinatigu. Misigisarsima- sakka tamaviisa oqaluttua- rissagukkit sivisoorujussu- armik issiaqatigiissagaluar- pugut. Tallim anngormat ualik- kut AG-mut apersussallugu Peter Thaarup Høegh taa- ma aallamiivoq. Ilumoor- porlimi. Akunnerit marlus- suit ingerlanerini borgme- steriusimasup inuunerani pisimasut tulleriiaarlugit sammis ariaqarsimavagut, taamaaliunngikkutta im- maqa ulloq manna tikillugu suli issiaqatigiissimassaga- luaratta. Inuuissiortummi misigisimasai amerlaqalu- tillu pissanganartuupput. Peter Thaarup Høegh 1919-imi majip 29-anni Ma- niitsumi inunngorpoq. Ar- naa, Magdalene, maniitsor- miuusimavoq, angutaa, Henrik, qaqortormiuusi- malluni. Peter Thaarup Høegh ikittuinnamik qaam- mateqartoq angajoqqaavi Tunumi Amassalimmut nuussimapput. Angutaa ta Jørgen Chemnitz, Brugse- nit siulittaasuata angutaa, niuertussatut paarlakkiar- torsimagamiuk. Suli avannamut Ukiuni 6-ni ilaqutariit Am- massalimmiipput. Taava Tunup a vann arpas inneru - suanut, Scoresbysundimut, 1925-mi nunaqarfinngor- mat, nuussimapput. Peter Thaarup Høeghillu angutaa aappaaguani Scoresbysun- dimi niuertunngorpoq. - 1932-mi, 13-inik ukio- qarlunga, qatanngutigalu Steffen, Qaqortumut atua- riartortinneqarpugut, »Gertrud Rask« angallatiga- lugu. Taamanikkut umiar- suami uiartartut ikittua- rarsuummata Qaqortumut apuutsinnata Danmarki aq- qusaaqqaartariaqarsima- varput, Peter Thaarup Høegh oqaluttuarpoq. Usuup puujutilik MELBOURNE: Thailandi- mioq »Lord Kondom«, Mr. Mechai, thailandiut usuup puinik atuinerulersinniar- lugit ima ilungersorsimati- gaaq allaat oqaaseq »me- chais« qinngasaarutitut atorneqartalersimalluni. Mr. Mechais Center for Befolkning og Udvikling usuup puui atorneqameru- lersinniarlugit suliniuteqar- nermini allaat usuup puui- - Ukiuni 2-ni aataakkut- sinni najugaqarpugut. Aata- ga, Peter Høegh, taamani saffiuutut aallaasilerisartu- tullu soraaminngoreersi- mavoq. Aa taga, kalaallit al- lat marluk peqatigalugit, qanga Danmarkiliartinne- qarsimavoq, sorsunnersuup siulliup nalaani atomeqarsi- masut, qoorortuut paavati- goortakkat, nunatsinnut ti- kiussimasut, iluarsarneqar- nissaat ilinniariartorlugu. - Stefli ukiumik ataatsi- mik nukarliugaluartoq apersorteqatigiippugut. An- gajoqqaagut Scoresbysundi- miit Qaqortumukarput apersortinnitsinni ilagiar- torluta. »Inersimasut« akomanniileratta Steflilu Qaqortumi efterskolimut nuuppugut. Aatakkutsin- niit nuukkatta, tamanna ajorinngilarput, Peter Thaarup Høegh qungujoru- jussuarluni oqarpoq. Radlulerlsoq Ukiuni marlussunni efters- kolimi atuareersimalluni Peter Thaarup Høegh, 19- inik ukioqalersimasoq, siul- lerpaamik Nuummut tikip- poq realskolimi ilinniariar- torluni. - Eqqaamavara taamani atuaqatigiit qulingiluaan- naalluta. Ilaatigut Claus Møller, Henrik Christoffer- sen, Nikolaj Dalager, nin- gaanngoqatiga Albrecht Cortsen, Pilutaq Lund allal- lu atuaqatigaakka. AG: - Amartaqanngin- nassi? Peter Th. Høegh: - Naa- mik, arnat sussagatsigit, apersorneqartoq illalaarluni akivoq. - Naamik, taamani ama- nik realisteqanngilaq. Aat- saat kingusinnerusukkut ilanngupput. Peter Thaarup Høegh re- aleksamenereerluni Scores- bysundimut angajoqqaani tikeraarpai. - Pisameq malillugu Dan- mark aqqusaaqqaarlugu Scoresbysundimut apuup- punga, ukiillungalu. Anga- joqqaakkali tikeraanngik- kallarakkit Nuummi radiu- lerisutut ilinnialereersima- vunga. Nuummut uterama ilinniamera nangippara, naammassillugulu. Kingor- na radiulerisutut maskina- lerisutullu sulivunga, ki- ngornalu stationsmesteri- tut atorfinillunga. Radio- nik pullaanermik unammi- sitsisarsimagami, matuer- saatit ikkufliinik usuup puuisut ilusilinnik sanatit- sisarsimalluni kiateeralior- titsisarsimalluni imatut al- lagartalinnik »ullormut usuup pooqartaraanni na- korsaq pisariaaruttarpoq«. Paasisitsiniaanerup kin- gunerisa ilagisimavaat thai- landimiut 1970-imi ukiu- mut 3,2 procentinik amerle- riarsimagaluartut uUumik- kut 1,4 procentiixmarnik amerleriar talers im anerat. (RB-AFP) qarfik piorsarniarneqaler- mat suleqataavunga, Nuul- lu eqqaani nunaqarfinni ra- diuaqqat pilersinneqarmata suleqataallunga. Reginald, Regine... AG: - Taava aamma katip- putit? Peter Th. Høegh: - Aap, ’40-kkut aallartilaameran- ni Birgitte Josefsenimut ka- tippunga. AG: - Nuliallu 11-nik mee- rartaarpusi, 11-llu taakku tamarmik aqqat »R«-mik aallartipput: Reginald, Regi- ne, René, Rita, Rimdahl, Rigmor, Repse, Riis, Reklev, Ria Riel-ilu. Naqinneq »R« immikkut nuannarisarisi- magassiuk? Peter Th. Høegh: - Naag- ga, immikkut nuannarisi- manngikkaluarparput. Siul- lerpaaminguna meerartaar- tussanngoratta nuliama ar- naa toqugami. Taava Birgit- tep paninnguartaarnissani kissaatigilerpaa, ami toqu- soq, Regine, atsiunniassaga- miuk. Nukappiaraatitaar- pugulli. Taava nuliara oqar- figaara tamanna annaanne- qarsinnaasoq nukiappia- rannguaq Reginald-imik at- serutsigu. Taamatullumi at- serparput. Tulliani meerar- taaratta panissaarpugut Re- gine-mik atsikkatsinnik. Tassa sakigigaluara atsiul- lugu. Tamatuma kingoma isumaqatigiippugut meerar- taassagut tamarmik »R«- mik aallaqqaatilimmik at- serneqassasut. AG: - Meeqqat atissaan- nik nassaarniarnissinni ajomartorsiuteqartarsi- manngilasi? Peter Th. Høegh: - Naa- mik, sutigulluunniit ajor- nartorsiuteqarsimanngila- gut. Peter Thaarup Høegh ’60- kut naajartulemeranni nu- leerpoq. Kommunlml sulineq Radiulerisutut sulinermi sa- niatigut Peter Thaarup Høegh aamma peqatigiiffin- ni suleqataasarsimavoq. - Atorflllit minnerit peqa- tigiiffianni »PAM«-imi siu- lersuisunut ilaasortaasima- vunga Taamani atorflllit minnerit tamarmik, sunil- luunniit suliallit ilaasor- tanngorsinnaapput. Aam- ma timersoqatigiifflnni, inuusuttut peqatigiifliini al- lanilu suleqataanikuuvun- ga. Ilami allaat oqaluffitoq- qatta pattagiartaarnissaa- nut katersisunut peqataani- kuuvunga Aamma qatseri- sartutut sulinikuuvunga. AG: - Qatserisartutununa sulillutit qalluppit illua, ili- samaatigilikkattut oqaati- gineqarsinnaasoq, »pissarsi- arigit«. Sugavinuna? Peter Th. Høegh: - ’60- kut ingerlaneranni Nunatta Atuagaateqarfikua, Ilinni- arfissuup sanianiittoq, iku- allammat, pujoorfia kunior- simagakku. Qaliata qaava- niitsillunga pujoorflssuaq uunaannavissoq qaannik at- tortoorakku. Tassa qallum- ma illuata taama isikkoqa- lemeranut pissutaasoq. AG: - Qanga Nuup kom- munalbestyrelsianut siul- lermik ilaasortanngorpit? Peter Th. Høegh: - Siul- lerpaamik qinigaavunga 1959-imi. Ukiut sisamat qaangiummata, 1963-imi, qinigaaqqinngitsoorpunga. Kisianni 1967-imi qinersine- qarmat iseqqippunga, tama- tumalu kingorna kommu- nalbestyrelsimut ilaasortaa- juarsimavunga, ukioq man- na aprilip 4-aanni qinersine- rup tungaanut. - 1971-imi borgmesteritut toqqameqarpunga, taama- tullu atorfeqarsimallunga 1986-ip tungaanut. Taama- ni peqqiilliomera pissutiga- lugu borgmesteritut atorfik Bjarne Kreutzmann-imut tunniuppara. Peter Thaarup Høegh-ip Atassut partiissamisut qi- nerpaa, 1979-imi partiiler- munalbestyrelsinut eqqun- neqarmat. Namminersorneruneq akerleraa Peter Thaarup Høeghip, Nuummi ataqqinaammik innuttaasup, isertuutinngi- laa ukiut qulit matuma sior- natigut namminersomeru- lemissaq eqqunniarneqaler- mat akerliusimagami. - Isumaqarpunga nammi- nersornerulerneq piaarpal- laamik eqqunneqartoq, pia- reersamerlu naammassi- manngitsoq. Taava aamma nunatsinni inuit 55.000-iin- naavugut. Taakku nannga namminersornerulluni aqutsiniarnermi sulisussa- tut pisariaqartitat nassaari- niassavagut. Tamaasalu pi- ginngilagut. Tamanna ullu- mikkut takusinnaasoraara. Namminersornerulluni oqartussaanerup eqqunne- qarnissaanik kissaateqartut ulloq manna tikillugu taku- tissimanngilaat aqqut sor- leq malissaneripput, nunat- ta nammineerluni napani- amissaanut. Aatsitassat eq- qarsaatigeriartigit. Inuit mingutsitseriataarsinnaa- neq ersigaat. Aammami qa- noq iliussagatta mingutsit- sinermik ajutoomersuaqas- sagaluarpat? Peter Thaarup Høegh, 70- inik ukioqaraluarluni peq- qippasissutut isikkoqartoq, aperaaq. - Imatut malunnaatilim- mik ajoquteqanngilanga. Seeqqulukkaluarpungci, qi- tiluttarlungalu. Aamma utoqqarmut puigortalersi- mavunga, Peter Thaarup Høgh oqarpoq. Ullumi ataasinngomermi meeraasa aaqqissugaanik Peter Thaarup Høeghip il- lua piumasunut tamanut ammatinneqarpoq. - Naggataatigut Nuummi- ut qutsavigerusuppakka tatigiuartuartarsimam- mannga. Nuummiummi ajunngitsorsuarmik pisarsi- mavaannga, illoqarflup borgmesterens im as aa nag- gasiivoq.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.