Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 29.05.1989, Blaðsíða 15

Atuagagdliutit - 29.05.1989, Blaðsíða 15
NR. 58 1989 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 15 OQALLINNEQ - I DEBAT ISUMMATSAQQUMMIUGUK- SKRIV DIN MENING TILAG Puisip amiinik kavaajaliat akisoqaat Allattoq kalaaleq niviarsiaq (Aqqa aaqq. ilisimaneqarpoq) Nunarput ukiukkut issitta- qaaq, atisallu pisiniarfinni pisiassaasartut annoraami- nemik sanaat nunatsinni ukiukkut atussallugit ilua- qutaapajuttaraluarlutik is- simut akiuussinnaajuar- tanngillat puisip amiinik sa- naanut naleqqiullugit. Ammerivinni sanaat qaa- tiguut annoraallu puisit amiinik sanaat ila pilerinar- taraluassusii, kusanaqiga- mik issimullu akiuussin- naallutik. Ilaanni piseru- sunnartaraluarpoq, ilinni- artuinnaallunilu akissaale- qinartaqimmat ajomartar- luni pisiarinissaaat, ilami atorfilinnut allaat akisual- laarlutik. Piniartortatta puisittaasa amiinik mersukkat oqorlu- artut kusanartullu pileri- nartuupput uagutsinnut kalaallinut arnanut isse- qisiuni inuusunut. Pini- artuniUu tapersersueru- sunneq annertugalua- qaaq. Nuannissagaluaqaar- mi nunatsinni sanaat ta- makku atornerulertuu- gutsigit, taamaalilluta tapersersuinerput pini- artunut ammerivinnullu takutissinnaasagalua- ratsigu. Uangami amer- laqisullu isumarput ma- lillugu allamiuinnaat atisaat atortarlugit naammaginanngilaq. Tassami suulluunniit nammineq sanaat ima- luunniit inuiaqatit sa- naavi atussallugit nuan- nerluinnartarmat tul- luusimaarnartuullunilu. Qanoq nuannertigissa- galuarpa nunatsinni ka- laallit arnat amernik qaatiguunik atortut amerlanerulertuuppata, oqorluartunik kusanaqi- sunillu, nunatsinneersu- nik, issimut akiuussin- naalluartunik. Kialluunniit nalunngi- laa atisaq tuusintit arla- linnik akilik imaalial- laannaq pisiarineqarsin- naanngitsoq immikkut katersisimanngikkaan- ni. Akissaqarnerilli pisi- sarput. Isumaqarpunga ammerivimmi sulisuu- sut tuniniaasartuusullu tamanna akisutitsiner- suaq aaqqinniartariaqa- leraat, qaatiguuliaasami amerlanersaat pisiniar- finni sivisoqisiunik ni- vingaannartarmata ka- jortilemissartillusooq utaqqillugu. Nalunngilara mersor- tartusi akilertariaqarta- risi aamma inuussutis- sarsiutigimmassummi, kisiannili paasisariaqar- parsi aamma uagut ka- laallit arnat mersukkasi pilerigeqaagut akissa- qanngilagulli akisun- gaarmata. Arlaatigut ili- uuseqarsinnaassaagalu- arpusi. Nalunngilara mersukkasi amerlaqisut Europamut tunisarisi, tamanna kusanarluin- narpoq. Taamaalillusimi kalaallit nunatsinni sa- naat avammut aamma nittarsaakkassigik, ilua- naarutigisaqalugulu. Qularutiginngilluinnar- parali akimarnit kisimik TV-imi meerartatsinnuliortarneq pillugu Allattup aqqa aaqq. ilisimaneqarpoq Ungasinngitsukkut radiomi aallakaatitsinermi eqqar- tomeqarpoq TV-imi mee- rartatsinniliortameq inun- nik arlalinnik. Tassanilu Erna Lynge oqarpoq isuma- qarluni aalajangersimasu- mik meerartatsinnut TV-ik- kut aallakaatitassaliortarto- qartariaqamersoq nunat- sinni. Pingaartorujussuu- vormi meerartatsinnut oqaatvivut atorlugit aalla- kaatitassiortalemissaq taakkuummaatami nunatta siunissai. Meerarpaaluit annerit minnerillu ippassaanikkun- ni tusarnaarpakka taman- narpiaq pillugu oqaloqati- giittu assut iluarisaqaratik. Tusarnaartillugit nalli- giumminngitsuunngilakka, tassagooq ataasinngomik- kut meerartatsinnut aalla- kaatittagaq kalaallisooq ataasiarluni aallakaatinne- qanngitsoorsimammat ma- qaasisimagamikku, tassa- migooq taakku ataasinngor- nikkut aallakaatittagaat ki- siisa paasisinnaasaramikkik nuannarisamermit. Assut nikallungasut kalaallisut aallakaatitsisarneq taman- na unitsinneqarsimasoralu- gu. Uagut inersimasuusu- gut meeraanerput tamaat qallunaatuinnaq meerartat- sinnut TV-imi aallakaatitsi- soqartarsimavoq, eqqaamal- luinnarparalu qanoq naal- liunnartigisoq aallakaatitaq nuannerunartoq paaseru- sukkaluarlugu, paasisin- naanagulu. Isumaqarpunga nunatsinniittut pisinnaa- sorpassuit tunuarsimaagin- nartartut tamakkuninnga aallakaatitassiorsinnaaga- luit, pikkorissorpassuarta- qarattami akomatsinni. Ullutsinni Eme Lynge ta- makkuninnga aallakaatitas- siortalersimavoq meerartat- sinnut nuannaarutaaqisu- mik Isumaqarpungalu ta- manna tamatsinnut nuan- naarutissaasoq annertooq, siumut alloriameq siulleq. Immaqa taamatut aallakaa- titassiortartut amerlaneru- lerpata taamaalilluta mee- rartatta kalaallisut oqaatsi- nik atorluamerulersinnaa- garluarpaat. Eqqarsaati- gaakka illoqarfinni angine- rusuni meeqqat tamar- miunngikkaluartoq oqaatsi- m in nik atuilluarsinnnaann- gitsut amerlaqimmata. Na- lunngilarput meerarpassuit uagullu inersimasut ukiuni kingullemi TV-imi isigin- naartorujussuugatta, aalla- kaatitassianik videonillu. Taakkimanilu amerlaner- paat qallunaatut amerikar- miullu oqaasii atorneqartar- put. Immaqa kalaallisut me- erartatsinnuliat amerli- suuppata tamakku oqaatsi- minnik ajornartorsiutillit tapersersorneqarnerulissa- galuarput, aammalu paasil- luarsinnaat paasisinnaasa- m in nik isiginnaamerusaler- lutik Kalallit tamatta oqaatsi- gut iluaqutigaagut, eqqor- tuunnginnerpalu nunatta siunissaai aallaavigisariaqa- rigut, oqaatsitsinnik puigut- taaliussagutta tassalu me- eqqat. Immaqa taamatut aallakaatitassiortartumik pilersitsinermik? taakkuninnga pisinissa- minnut akissaqartarma- ta. Arlaatigut iliuuseqar- lusi qaatiguunik anno- raanillu imminnut aki- lersinnaalluartunik pisi- aanerusinnaasunillu sa- nasalerniaritsi, taamaa- lillusimi immaqa ilua- naaruteqamerulissagas- si maani nunatsinni. Kusanarsagaarsuun- ngikkaluartunik oqortu- nillu sananiaritsi, ka- laallit nunaamiuusugut isseqisumiittugut pillu- ta, amaannaanngitsunut, meeqqanut angutinullu qaatiguunik. Nalm ginnar- nik sulifleqartuusugut aam- ma taamaalilluta nunatsin- ni sanaanik pisisinnaalissa- galuarpugut issimut aki- uussutissatsinnik ilissi am- meriviit piniartortagullu ta- persersorlusittaaq. NUUK KOMMUNE Angerlarsimaffiit ikiorteqarfiani immikoortortami aqquttisoq Nuummi Nuup kommuniata angerlarsi- maffiini ikiorteqarfiani immikkoortortaqar- fimmi aqutsisoq piaaernerpaamik ima- luunniit immikkut isumaqatigiissuteqar- nikkut sulilersussamik pissarsiorput. Nuummi angerlarsimaffinni ikiorteqamer- mut ingerlatsivik immikkoortunut pingasu- nut aqquataarsimavoq. 50-it missaanni an- gerlarsimaffinni ikiortinik Nuummi anger- larsimaffinnut 130-it missaanniittunut orni- guttartunik sulisoqarpoq. Nuup illoqarfiata immikkoortortaani aqut- sisup anerlarsimaffinni ikiortit 20-it mis- saanniittut akisussaalluni aqutsiffigai. Aqutsisussattaaq sulassarai sulisussat nu- taat paasiniaavigisarnissai, angerlarsimaf- fimmi ikiortip suliassaanik pilersaarusior- tarneq allafeqarffimmilu suliassat anner- tunngitsut. Uttoqarnut innarluutilinnullu ammasumik sulinissamutsoqutiginnittuunissaq — tas- sunga ilanngullugu angerlarsimaffinnut pulaartarnissaq — piumasaqaataavoq pi- sariaqartoq. Qinnuteqartoq marloriinnik oqaaseqartoq ajornanngipallu perorsaanermut ilinniaga- qarsimasoq salliutinneqassaaq. Immikkoortortaqarfimmi aqutsisoq sapaa- tip akunneranut 40 tiimit sulisartussaavoq, sapaatillu akunnerisa naaneri marluk allor- tarlugit pigaartuusarnissaq natsorsuutigi- sariaqarpoq. Paasissutissat sukumiinerusut Ida Nye- gaard-imut oqarasuaat 23377 lokal 354 saafiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaap- put. Atorfinitsitaaneq akissarsiaqarnerlu pis- sapput Pisortat Isumaqatiginninniartartu- isa Sulisunik Siulersuisut Kattufiata akor- nanni isumaqatigiissutaasimasut naaper- torlugit. Atorfik inuttassarsiuusaq nr. 39/89. Atorfinitsitinermut ataatsimoorussat Qinnuteqartumut illoqarfimmi allaminngaaneersumut kommune inissamik ikiuusinnaa- voq. Kommunimiinissarsiniarneruptungaatigutpissutsittunngavigalugitinitaarnissamut utaqqinissaq naatsorsuutigisariaqassaaq. Qinnuteqartunut nunaqavissunut akiliussisoqarsinnaassaaq atorfininnermi angalaner- mut pigisallu nuunneqarnerannut piumasaqaatigalugu kommunimi silisimanissaq sivikin- nerpaamik ukiuni marlunni. Qinnuteqaatit nalunaaqqutserlugu atorfik inuttassarsiuussaq normua ilanngullugu paa- sissutissat makku ilanngullugit: siornatigut suliffeqarsimaganni oqaaseqaatit, ilinniaga- qarsimanermutsoraarummeeruteqarsimagaanninuutsinneriilanngullugit Nuupkommu- neani sulisunik sullissiviani tiguneqareersimassapput kingusinnerpaamik juunip qulaalu- aani 1989. NUUKKOMMUNE SULISUNIK SULLISSI VIK . BOX I OOS . 3900 NUUK Arbejds- markeds- konsulenti Nuup kommune-ata suliffissarsiuussisar- nermut allaffiani arbejdsmarkedskonsu- lentitut atorfik matumuuna inuttassarsior- neqarpoq, sapinngisamik piaartumik ima- luunniit isumaqatigiissuteqarneq malillugu sulilersussamik. Arbejdsmarkedskonsulenti suliff issarsi- uussisarfimmi suliassat suliarineqarne- ranni suleqataasassaq, suleqataasassallu- nilu inuussutissarsiutinik ilitsersuussinermi aammalu kommune-mut naalagaaffim- mullu tunngasutigut oqartussaasut sule- qatigulugit ikiuuttassalluni kommune-mi apeqqutit sulisinnaalersitseqqinniarner- mut aammalu allamik ilinniagaqalernissa- mut tunngasut pillugit. Arbejdsmarkedskonsulenti suliassaminik ingerlatsinini aqqutigalugu suleqataassaq sulisitsisut sulisartullu pisortallu suliassa- qartitsiuaannarnissaq aammalu sulisartu- nik maani najugaqavissunik ilinniartitsisar- nissaq pillugit sulissutiginninneranni. Arbejdsmarkedskonskulentip nakkutigi- sassarai suliffissaleqineq millisinniarlugu suliffissarsiuussissarfimmi piareersaasior- neq, aaqqissuusineq ineriartortitsinerlu. Ilitsersuineq siunnersuinerlu inatsisartut peqqussutaanut/ inatsisaanut kaajallaasi- taanullu suliffissarsiuusisarnermut at- tuummassuteqartunik. Atorfinittussaq tjenestemandit atorfinit- sinneqartarnerannut assingusumik atorfi- nitsinneqassaaq akissarsiaqartinneqassal- lunilu Kalaallit Nunaanni tjenestemandit pillugit inatsit malillugut lønramme 20-mut naapertuuttumik. Atorfik inuttassarsiuusaq nr. 40/89.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.