Atuagagdliutit - 07.06.1989, Side 5

Nunaqarfimmi Qoorngumi
inunngorpunga ukiuugaa
1962, nunaqarfillu taanna
1969-imi inueruppoq. Nuna-
qarfimmi tassani malugisi-
masama ilagaat, nappaat
kræfti inunnit arlalinnit
atugaaqisoq.
1986-imi ataataga toqqu-
saarluttaannarmat nakor-
samut Danmarkimut misis-
sugassaminnik avalatsitsisi-
mapput. Sivitsunngitsorlu
nakorsiartarfimmit ataata-
ga sianerfigineqarpoq piaar-
tumik nakorsamit oqaloqa-
tigineqarusummat. Qoor-
ngumi aasinerisa naligim-
massuk, akkaga Gustaat
Qoorngulialersoq oqalut-
tuuteriarlugu allakkisartip-
para nakorsamit oqaloqati-
giniameqarmat, tusarleme-
qarporli nappaammik kræf-
timik nappaateqartoq.
Danmarkimut avalappoq
katsorsariartorluni, qaam-
matit arlallit peqqissareera-
mi uterpoq, assut sanigorsi-
malluni, nerisinnaananilu.
Peqqissigasuaqqunermik
qinngortartarsimagamikku
toqqusaavi miliusarlugit,
alianaraluaqaaq ataatarput
asas arput taamak sanngiil-
litigisimammat. Taamak pe-
rulutsigimmat nappaa taa-
nik aniguissangatinngikka-
luarparput. Peqqissartinne-
qarporli. Ukiup ingerlanera-
ni malunnartumik peqqissi-
artorpoq, assut nuannaaru-
tigisatsinnik.
Ukioq tulleq ajorseqqip-
poq, tamatumuuna ajome-
rulluni, aamma qaangis sa-
nga tinngikkalu£irparput,
tupinnartumilli qaanger-
paa. Atugarisimasavut oqit-
suinnaaxmgitsut, ingammik
anaanamut, qaangiutilersu-
tut ipput.
Ukioq qaangikkiartortoq.
Septembari qaammat anaa-
naga toqqusaamini tinusu-
mik malugisaqarami nakor-
siarpoq, nakorsallu misissu-
gassaminnik Danmarkimut
avalatsitsipput, sivitsun-
ngitsorli aamma anaanaga
tusarlemeqarpoq kræftimik
nappaateqartoq, artornari-
aannarpoq juulleriartuler-
sorsuaq, immaqa siullerpaa-
mik anaanarput juullisioqa-
tigissanngilarput. Qujanar-
tumik paasiaarallartillugu
katso rsarpaat, peqqissinis-
saalu neriunartoqaqaaq.
Anaan ama Danmarkimiin-
nerata nalaani nakorsiar-
punga siutima ataata tu-
ngaani tinusoq alliartuin-
narmat, inuillu ilisarisima-
sama uparuartaannaler-
mannga savar so ralunga na-
korsiarama nakorsaq Vadsø
oqaluttuuppara. Siullermik
ukiut marluk siomagut na-
korsiaraluarama, nakorsa-
millu oqarfigineqaannar-
punga »immaqagooq mee-
raagallaramali taanna tinu-
soq tassaniissimasoq, assin-
nillu misissueqqillunga sior-
natigut taamatut tinutigisi-
manersoq«. Taassuma na-
korsap siulliup
soqu tigeqqunngilaa anni-
laangassutissaanngimmat.
Nakorsap Vadsøp aaviisar-
fimmukaqquvaanga aaver-
sissagama, Danmarkimullu
misissugassanngorlugu tua-
viortumik nassiukkumavaa,
annilaangaqqunngilaanga
ilimagigamiuk ulorianann-
gitsoq, oqarfigalungalu na-
korsat pilaasartut aamma
misissussagaannga. Pilaa-
sartut takugaminnga, mi-
sissorpianngilaanngaluun-
niit paasitillungalu nappar-
simavissuarmut Rigshospi-
talimut
pilatsikkiartortariaqarlun-
ga, nakorsat immikkut ilin-
niagaqarsimasut (speciali-
stet) kisimik suliarisinnaa-
gaminnga.
Sapaatit akunneri pinga-
sut qaangiummata akissuti-
sivunga, aaversinnera ulori-
anarsinnaasumik takussu-
tissaqanngitsoq. Siomagut
nakorsiartaraluarpunga,
suliffinni assut niaqorlutta-
rama. Patsisigisoritittari-
gaana sulifiitta allilemerani
iigaq putuUugu matulior-
mata, pujuralaanik niaqor-
luttarsoralunga.
Nappaatit assigiinngit-
sut malunniuttalerput, tul-
lianik uissanngu-
salerpunga, nakorsallu pa-
siinnarpaannga sianiutin-
nik qasoqqasoralunga. Uis-
sanngusarnera ingasatsik-
kaluttuinnarmat sulinngit-
soortarnikka amerliartuin-
narput, upperineqanngitsu-
tullu misigisimalerlunga, it-
torisamalu kiisa perqjutta-
lerpaanga utoqqalisimane-
rarlunga, imaluunniit ar-
laannik sapigaqarsoralu-
nga. Naggataatigut suliflm-
nit soraaginnamissara eq-
qarsaatigilersimavara, ul-
lullu ilaanni ittorisama tul-
liata aperaanga, sooq su-
linngitsoorsimanersunga,
akivara uissannguallaaqiga-
ma nakorsiaqikkama, oqar-
figalungalu nakorsamut
napparsim anermut upper-
narsaammik qinoqqullu-
nga, nakorsalli tuniumann-
gilaanga napparsimasutut
naatsorsuussinnaannginna-
minga.
Sulinngitsooqattaaginna-
rama aningaasarsiannik
ilanngaavigitippunga, akis-
sarsiarisama affangajaanik,
taakkua aningaasat annaa-
simasakka utertinniarsari-
simagaluarpakka sulifiin-
nik nakku tilliisoqarfik an-
gullugu, kisiannili napparsi-
m anermut uppemarsaam-
mik peqannginnama uter-
tissinnaanagit. Naggataati-
gut sulifiinnit soraaginnar-
punga, ulloq naallugu suli-
neq sapilerama. Ilisimatin-
neqarpunga napparsimavis-
suarmi inissaqaleriaruma
aatsaat aallassasunga, taan-
na tinusoq anniarinngin-
nakku.
Eqqarsaatigineq ajorpara
niaqorluttarsimaxiikka
aammalu uissanngusarsi-
manikka, nakorsammi oqar-
figiinnartaraminnga sianiu-
tikkut qasoqqanerarlunga,
soonmami naggataatigut
annilaangasalerpunga. Qa-
soqqasutullu misigisimaler-
lunga
Ullut 14-it sioqqullugit
paniga sisam anik ukiulik
ilagsdugu Danmarkiliarpu-
gut, anaanaga katsorsartit-
toq aallartinnagu nqjulaar-
niassagatsigu. Anaanaga si-
umut isigaluni Kalaallit Ulu-
aniittut niviarsianut oqarsi-
mavoq, paniga paarsisussa-
qanngimmat piaartumik su-
liaritikkasuaqqullunga Na-
korsanit oqarfigineqarama
pilatsiinnarlunga angerla-
ssasunga, anaanannut pani-
ga nassartippara, pilatsik-
kuma eqqissisimaaluarlu-
nga qaangiaamerussagak-
ku.
Nappars imavissuarmut
unikkiartorama sapaatip
akunnera ataaseq utaqqeq-
qaarpunga, aaversillungalu
tarrarsorteqqeqqaarama,
nakorsat tallimat misissu-
garivaannga, oqarfigisar-
lungalu ilimagalugu uloria-
nanngitsoq, paasiteqqis-
saarpaanngalu taanna tinu-
soq peertariaqarmat, alliar-
tuinnarnissaa pinngitsoor-
niarlugu.
Ulloq pilatsiffissaq naller-
poq, ullaakkut niviarsiaq
initsinnut iserpoq kapuum-
mik nassarluni, paasitillu-
ngalu akunneq sioqqullugu
eqqissisaammik kapissaga-
minga. Tassani ikiaruulaali-
villunga pilaassisarfimmut
aqquppaannga, ullaakkut
ariineq pingasunngulersoq,
pilaasartut takkummata an-
nilaangasunnguamik ape-
raakka »pilatsinnera qaa-
ngissaneriga«.
Pilaasartut piareersartil-
lugit eqqarsaatit amerla-
qaat, iteqqissanerlunga, pa-
ninnguara taqoqqissanerlu-
gu, alligunimitaava qanoq
isikkoqassava, qulliikka
kuutsillugit asasama naa-
pittarunnaarsimasama pak-
kukaanganga assut pimier-
luni qungujuttamera ma-
qaasiuarsimasama, immaqa
ullut taakku uteqqinnavi-
anngillat, iterumamitaava
qanoq isikkoqassaanga, na-
korsammi oqarfigereer-
paannga taanna tinusoq sia-
niutinnut atalereersimas-
s ammat, piareersimaqqul-
lunga immaqa kiinnama il-
lua-tungaa nukillaarsin-
naammat, immaqalu aap-
passaanik pilariarlunga ti-
mima ilaanniittunik sianiu-
t in nik peers illutik, kiinnan-
nut ikkussissagamik. Taa-
mak eqqarsartillunga sini-
lersimavunga. Itillatsiaralu-
arpunga, sunaafla itersaa-
sarfimmi. Unukkut qulingi-
luat eqqaanni iterpunga pi-
latsinnera qaangerluarsi-
mallugu, siutinniit qungat-
sinnut pilassimavaannga,
tarrarsuummilu ikersuara
taku gakku amiilaajumme-
qaanga, kiluimi ersiinnara-
mik. Sinileqqissimariarama
unnuakkut iterpunga, su-
naana inuuneq taamak ajor-
tigisoq. Assorsuaq niaqor-
luppunga meriarlungalu.
Oqaluttuuppaannga akun-
nerit sisamat taanna tinu-
soq peemiarsimallugu, sia-
niutit kiinnanniittut mia-
nersuussimanermit. Aam-
mik katersuuttoqaqqunagu
slangemik qungatsinnut ik-
kussisimapput, soorlumi
qungaseq putuinnarlugu ik-
kussaq.
Sapaatip akunnera qaa-
ngiummat Kalaallit illuanut
nuuppunga, taava tusamis-
saq kisiat utaqqilerpara,
erngiinnarmi utertussaaga-
ma sumik isumakuluute-
qannguamanga utaqqiler-
punga. Taanna tinusoq pii-
gartik misissorpaat sapaatit
akunneri pingusut missaan-
ni, paasitinnagulu nunat-
sinnut aallarsinnaanngit-
sunga paasitillunga.
Pingasunngomermi aasiit
nakorsiarlunga, suli paasi-
saqarsimanngitsut. Kiisa
aperisalerpakka sooq taa-
mak misissugaritigigaat.
Aqaguani Kalaallit illuanni
nalunaarfigineqarpunga na-
korsamit oqaloqatiginiame-
qartunga, assut qiaammer-
lunga, alla eqqaanngilara
taamani ukiut pingasut
qaangiuttut ataataga taa-
matorluinnaq tusarleme-
qarmat, aatsaallu sapaatip
akunnera qaangiuppat
nakorsiaqqittussaagaluar-
lunga. Apersortaraluarlun-
ga sooq aqagu? Ajortoqara-
mi? Akmeqaannartarlunga-
lu nammineq nalunerarlu-
gu. Aqagukkut nakorsiara-
ma anni laangaqaanga, oqa-
lutsilu aperigaluarakku,
aamma nalunerarpaa, oqar-
lunilu paasisaqarsimaga-
mik.
Isertungalu nakorsap patta-
laariarlunga nassuiaappaa-
nga kalaalerpassuit taanna
nappaatigigaj uttaraat kræf-
te, nappaatigigiga, qissaser-
punga paninnguammalu si-
unissaa kisiat eqqaallugu.
Sooq taamak inuusutsiga-
lunga aamma uanga kræfte-
mik nappaa teqarpunga?
Sooq angajoqqaakkalu taas-
suminnga nappaammik eq-
qomeqarpugut? Inuususse-
ruttorlunga inuunera er-
niinnaq naassava? Oqaatigi-
neqartartutut kræ fte tuni-
luunneq ajorpoq, kingor-
nuttagaanerlu ajorluni,
sooq nakorsat katsorsarsin-
naanagu taamak nassuiar-
sinnaavaat, klap nassuiar-
sinnaavaa?
Nakorsallu oqaluttuteq-
qissaarpaannga taanna nap-
paat tamaat peersimagunik-
ku, aammalu kræ fte katsor-
saruminarnerusoq nappaa-
tigigakku, piikkamillu ava-
taatigut misissugassamin-
nik misissuisimagaluarlu-
tik, malunnartoqaxmgitsor-
li. Nakorsaq akivara, ilima-
galugu siaruareersimassa-
soq, ukiummi pingasut siu-
tima ataaneereers imam-
mat, nakorsallu neriunar-
saarinera upperinngitsutut
ippara, annilaa ngaqqunn-
giinnarlunga taamak
oqarfigigaanga, paasitillun-
Karoline Jørgensen.
galu naaqqittoqannginnias-
s ammat qinngortartissa-
sunga. Eqqaavara angojoq-
qaakka aamma qinngortar-
tereerlutik naammassigaan-
gamik assut sanigortameri,
assullu qasoqqasarneri, taa-
mak salutsigalunga ingal-
lunga sanigu ssanerpunga,
qinngortartinnissara qaan-
gissanerpara?
Inuunerup ilungers un ar-
nerpaartaa maannakkut
qaangemiartaraqalersutut
misigaara, siomatigullu
atugarisimasakka artornar-
tut puigomiartariaqaler-
pakka, inuunermalu s inne-
ra nukittuniarlunga qiimal-
lunga naammagittarlunga-
lu atortariaqalerpara.
Tuaviortumik qinngortar-
tiffissannut nakorsiartip-
paannga, nunatsinnut
angerlarasuamissagama-
gooq, aammalu pilatsinner-
ma avataatigut naasoqan-
nginnissaa piniarlugu. Assi-
lisaqattaartarpaannga, aa-
verlunga, kigutit nakor-
saannut misissortillunga,
kiinakkullu qungasima tu-
ngaanut titartariarlunga
kakkiorlunga, qinngortar-
fissaata nalaatigut.
Qinngortartinnera aallar-
timmat soonmami malugi-
saqameq ajorpunga, sivitso-
riartortilluguU malunniuk-
kiartulerput niaqorluttar-
nerit, nerisallu kimittoriar-
torneri, aammalu toqqusaat
annemarsiartorneri. Ullut
ingerlapput sivitsoriartor-
tutut illutik, tassami 34-
riarlunga qinngortartittus-
saagama.
Nerisakka annikilliartor-
put iiniartamerilu naalliun-
narsigaluttuinnarlutik,
qinngortartittarpunga 2 mi-
nutsit, illuttut. Sivikkalua-
qisoq qinngortartittameq
assut sakkortuvoq, angerla-
raangamami i nn artar pu-
nga, assullu sinittarlunga,
nerilaaginnariarlungalu si-
nileqqittarlunga. Qinngor-
tartittamerma affaat qaa-
ngeraluarpakka, sapaatilli
akunneri pingasut suli ami-
gaatigaakka. Ikikkaluassu-
sii, ldisa meriartalerpunga
toqqusaakkalu annernarsi-
galuttuinnarlutik, assullu
nukillaariartorlunga, qin-
ngortartittamera qaangis-
sanerlugu?
(Karoline Jørgensenip kræf-
timik nappaateqamermini
misigisani allaaseqqissavai)
Poortalinnik
toqoraaneq
CANBERRA: Australiami
naalakkersuisut akuersis-
sutigisimavaat poortallit
1,46 milliuunit 1989-imi to-
qunneqassasut, tassa sior-
narnit tallim ararte ru tinga-
jammik amerlanerusut.
Poortallit amerliartorpal-
laarnaveersaartinniarlugit
aalajangersimasumik amer-
lassusillit ukiut tamaasa to-
qunneqartarput, Australia-
milu nunap immikkoortuisa
inuttussusiat tunngavigalu-
gu poortallit qanoq amerla-
tigisut toqunneqamissaat
aalajangerneqartarpoq.
1989-imi poortalinnik to-
qoraanissamut pilersaarut
Den Nationale Kænguru
Rådgivnings Komitemit
akuersissutigineqarsima-
voq, tassanUu ilaasortaap-
put pinngortitanik eqqissisi-
matitsisameq pillugu ataat-
simiititaliameersut, ilsima-
tuut poortallillu neqaannik
nioqqutissiortartut. (RB-
AFP(