Atuagagdliutit - 29.06.1989, Blaðsíða 8

Ulloq pingaartoq
Siulivut oqartarput inuit iluatsitsilluaqqugaanni
inussat paarlatsillugit ilassisariaqartut. Tamanna-
lumi qanorluunniit eqqutillaqqullugu kalaallit ta-
marmik maanna neriukkunarput akunnerni mak-
kunanerpiaq ukiuni tulliuttuni tallimani EF-ip aa-
lisagartassaanik isumaqatiginninniariartortitavut
Europamut ingerlaarmata.
Qulamanngilluinnarpoq isumaqatigiinniarnerit
inerneriumaagassaat sunniutilerujussuujumaar-
toq inatsisartut aningaasaqarnermut inatsisilior-
nissaannut, ukiamut aalajangerneqartussamut,
tamanna soorunalumi aamma allarpassuit pissuti-
galugit pingaartinneqarsimavoq isumaqatigiinni-
arnerit sapinngisamik piaartumik naammassiniar-
neqarnissaat. Tamatumunngattaaq pissutaasut
ilagaat julip aallaqqaataaniit EF-imi Frankrig siu-
littaasuutitaqalertussammat; maannamullu isu-
maqatigiinniartarnerni Frankrig saamanerulaar-
tumik oqaatigissagutsigu Kalaallit Nunaata kis-
saatigisaanut piumasaqaataanullu akuersaartor-
suunngimmat.
Isumaqatigiinniamerup inemissaanik pissanga-
leruttorfitsinni, annilaartakujuutigalugu, puigor-
tariaqanngilluinnakkatsinnik aamma eqqaamani-
agassaqarpugut, tassalu politikeritta aalisarner-
mullu kattuffeqarfitta EF-imik isumaqatiginnin-
niarnissamut tamarmiullutik tamaviaaqatigiikku-
manerannikisumaqatigiissutaasimasoq.
Politikerit kattuffiillu EF-imik nutaasumik isu-
maqatigiinniarnissani ataatsimoorlutik illuatungi-
liunniarnerat nutaasumik iliomeruvoq kaammat-
tortariaqarluinnartoq. Iliuuseq politikerit, atorfil-
lit kattuffiillu matuma kingomattaaq attattuarta-
riaqagaat - EF-imik isumaqatigiinniartarnerinnar-
nut atatinnagu.
Pissutsinilu maanna nalaatatsinni isumaqati-
giinniariartortut qularissanngilluinnarpaat ka-
laallit tamarmik kissarluarlutik tusarsiiginnavim-
mata qanoq pisoqarumaameranik, ulloq aalajan-
giiffissaq nallerpat nipaanniannginnamittaaq.
Afgørende dage
Et gammelt ord siger, at man skal krydse fingre for
folk, som man ønsker held og lykke med deres
forehavende. Hvis der er blot en gran af sandhed i
denne overtro, burde hele den grønlandske befolk-
ning sidde med alle fingre krydsede for den for-
handlingsdelegation, der i disse timer er på vej til
Europa for at få den nye såkaldte fiskeriprotokol i
forbindelse med de næste fem års EF-aftale for-
handlet på plads.
Det er ingen tvivl om, at forhandlingernes udfald
er meget væsentligt for blandt andet vigtige dele af
den landstingsfinanslov, som skal vedtages til ef-
teråret, og der er også mange andre grunde til, at
det nu er af afgørende betydning hurtigt at få
forhandlingerne ført frem til et resultat. Blandt
andet også fordi EF-formandsskabet den 1. juli
skifter til Frankrig, der i de hidtidige forhandlinger
mildt sagt ikke har vist megen venlighed over for
Grønlands ønsker og krav.
Midt i hele spændingen og alle bekymringerne
om udfaldet af disse vigtige forhandlinger må man
imidlertid ikke overse en meget positiv faktor. Den-
ne faktor består i det 100 procents »fælles fodslag«,
der har været mellem vore politikere og fiskeriets
organisationer i hele den aktuelle EF-runde.
Der er 100 procents enighed om, at Vestgrønland
bør friholdes for fremmede rejefiskere, og de grøn-
landske fiskeriorganisationer har gjort et stort
stykke lobby-arbejde for at vinde sympati for denne
tankegang i EF’s medlemslande.
Det er en ny og meget opmuntrende situation på
denne måde at opleve politikere og organisations-
folk trække i samme ende af det reb, der skal hale
en ny EF-aftale i land. En situation, som det er op
til både politikere, embedsmænd og organisations-
folk at få til at vare ved - også ud over EF-forhand-
lingerne.
Og i denne situation skal ingen i forhandlingsde-
legationen være i tvivl om, at alle i Grønland øn-
sker, at de må holde ørerne stive og tungen lige i
munden i de kommende afgørende dage.
Inuiattut naUiuttorsiornitsinni unnukkut Nuummi timersortarfissuarmi Jonathan Motzfeldt oqalugiareerami »Kalaallit
Nunaat Atlas« Dronningimut tunissutigivaa.
Da Jonathan Motzfeldt havde holdt sin tale om aftenen på nationaldagen overrakte han »Kalaallit Nunaat Atlas« som gave
til Dronningen.
Nalliuttorsiutissaqarpugut
Jonathan Motzfeldtip inuiattut nalliuttorsiomermi oqaasii junip 21-anni 1989
Ataqqinartorsuaq,
Kunngikkormiutut
Ataqqinassusilik, hr.
statsminister, arnat
angutillu ataqqinartusi!
Ukiut qulit matuma
siorna inuiaat kalaallit
piumassuseqarlutik siu-
nissamullu isumalluar-
lutik namminersomeru-
lemertik aallamerpaat.
Taamani Nunatsinni
asasatsinni politikikkut
namminersorluni inger-
laaseq nutaaq aallarner-
neqarpoq, taamaalillu-
talu immitsinnut ineri-
artomissatsinnullu aki-
sussaaffiginikkum aner-
put ilumoorullugu taku-
tittussanngorsimavar-
put.
Ullumikkullu namminer-
someruneq piviusunngo-
reersimalerpoq - ulluinnar-
nilu inuunitta ilagilluinna-
lersimavaa. Ukiut siulliit
qulit ingerlanerini pisima-
soqarsimaqaaq, aperisaria-
qarpugulli nalliuttorsiomis-
satsinnut ilumut pissutissa-
qamersugut? Erseqqissu-
millu oqartariaqarpunga
isumaga naapertorlugu ilu-
mut pissutissaqartugut.
Maanna takusinnaale-
reersimavarput inuiaqati-
giit kalaallit namminersor-
nerullutik inuunis sartik
sungiusimalereersimagaat.
Inuinnaat naalakkersueqa-
taaneranni toqqammavissat
avaqqunneqarsinnaanngit-
sut Inatsisartoqarnitsinni
ingerlatilersimavagut, ullu-
mikkullu politikikkut inger-
laaserput nunani avannaa-
mioqatitsinni ingerlaatsimit
allaanerunngilaq.
Inuttut atugarissaamis-
saput anguniarlugu suliar--
nitsinni inuttut, minne-
runngitsumillu aningaasar-
siornikkut, annertuunik pil-
liuteqartariaqartarsimavu-
gut; taamaakkaluartoq inui-
aqatigiit patajaallisarniarlu-
git suliniutivut ingerlateq-
qinniarpavut; pilersikku-
mavagut inuiaqatigiit nam-
minersornerusut inuttut
imminnut ataqqisut aam-
malu kulturikkut, inuttut
kristumiussutsikkullu siu-
litsinnit kingomussatsinnik
ataqqinnittut.
Inuusuttavut siunissami
suliassanik annertuunik
naammassiniagassaqarput.
Ineriartupiloorsimanerup
uagut illunit qarmagaan-
nannguaniit inissiarsuar-
nut, qajaannannguaniit kili-
saassuamut aammalu tara-
jorteriviinnannguaniit sulif-
fissuarnut ikaarsaariamer-
mut akuusimasugut sun-
nersimavaatigut.
Sulili naammassiniagas-
saqaqaagut, taamaaliornit-
sinnilu immitsinnut, min-
nerunngitsumillu tullitsin-
nut nuannaarutissaasumik
eqqortumillu suliumassuse-
qamerput s akku gisar iaqar-
parput. Qulameq aqqutis-
saanngilaq; aatsaat siunis-
saq isumalluarfigigutsigu
saperatalu misigisimagutta
inuunerput imassaqarluar-
tilissavarput.
Inuusuttavut piumassu-
seqarput saperatillu misigi-
simallutik Ilami aatsaat
taama amerlatigisut ilinnia-
gaqarsimalerput. UUuni
makkunanerpiaq ilinniar-
nertuunngorniat atuarfiinit
pingasuusunit ilinniamer-
tuunngortut siulliit naam-
massiortorput. Inuusuttut
taakku untritillit maanna
maani Ilisimatusarfimmi
nunanilu allani ilinniarfinni
ilinniamertik nangeqqittus-
sanngorpaat.
Ukiut qulit matuma sior-
na aallartikkatta misilitta-
gaareersunik ismnalluutis-
saqarsimanngilavut. Maan-
na misilittakkatsinnik kin-
gulitsinnut tunniussassaqa-
lersimavugut, qularinngil-
luinnarparpullu inuiaqati-
giinni sutigut tamatigut aal-
lartissimasavut inuusuttat-
sinnit inaarsameqarumaar-
tut.
Ataqqinartorsuaq Kunn-
gikkormiutullu Ataqqinas-
susilik kiisalu ikinngutivut
Danmarkimeersut allat!
Nunatsinnut - Kalaallit Nu-
naannut - soqutiginnittuar-
nissinnut qamannga pisu-
mik qutsavigiumavassi.
Oqaluttuarisaanikkut, inut-
tut atugarisatigut, kulturik-
kut, ilami allaat aningaasar-
siomikkut qilerutitta im-
mitsinnut ataqatigiissittu-
assavaatigut. Namminer-
somerulernissatta akuer-
sissutigineqameratigut Ka-
laallit Nunaat naalagaafTe-
qatigiinnerup iluani ineriar-
tortinniarlutigu immitsin-
nut neriorsoqatigiissimavu-
gut.
Danmarkimi naalakker-
suisuusartut assigiinngitsut
aammalu folketingimi ilaa-
sortat sorlemut atanertik
apeqqutaatinnagu Kalaallit
Nunaannut ammasumik
pissuseqarfiginnittuamerat
uatsinnut annertuumik nu-
kittorsaataasarsimavoq.
Nalunngilarput Nunarput
qaquguluunniit imminiigin-
narnavianngikkissi. Aamma
nalunngilarput immitsin-
nut immersoqatigiilluta
ataqqeqatigiillutalu suleqa-
tigiinnitsigut ajornartorsiu-
tit naapittarumaakkavut
aaqqittarumaarivut.
Taamatuttaaq nunani
avannarlerni allani ikinngu-
tivut, tassa Islandip, Nor-
gep, Sverigep Finlandillu
naalakkersuisui, minne-
runngitsumillu Savalimmi-
uni Ålandimilu namminer-
sornerusoqarfiit, sinniisaat
Nunatsinnut inussiamersu-
mik aammasumillu kiinner-
tuartamerinut qamannga
pisumik qutsavigiumavak-
ka. Naalakkersuisussinnik
katuffissinnillu suleqatigin-
ninnerit pilersiortuleruttor-
pavut, Nunatsinnillu sinnii-
soqarlisi iluarisimaaqisavut
aqqutigalugit ullut tamaasa
immitsinnut atassuteqaqa-
tigiinnitta ineriar tomera
malinnaafFigiuarlutigu. Ta-
makku uatsinnut nuannaa-
rutissaalluarput.
Naggueqatitsinnik Cana-
damiittunik, Alaskamiittu-
nik Sibiriamiittunillu sule-
qatiginninnerput annertu-
siartortuarpoq. Ajoraluar-
tumik taakku sinniisaat ul-
lumikkut nalliuttorsiornit-
sinni peqataasinnaasimann-
gilaq, oqaatigissavarali ICC-
p aasaq manna Sisimiuni
ataatsimeersuarnissaani
ikinngutitta taakku naapin-
nissaat assut qilanaarigip-
put.
Nunarput nunarsuarmi
inooqatigiinni inissaminut
inississimavoq, maannalu
inuusuttavut ikorfartuuti-
galugit Kalaallit Nunaat
asasarput toqqissisimanar-
luni angerlarsimaffinngor-
tinniarlugu ilungersuutivut
ingerlateqqissavavut. Ima
siunnerfeqarluta nukivut
katinniartigit: »Nunatsin-
nut ajunngitsussaq anguni-
arlugu sulissasugut!«
Nunaga pilluarit, inuu-
suttavut piUuaritsi, qanor-
torlu siunissarsi qaamasuu-
gili! Guutip tamatta pilluaq-
qulisigut!
Naggataatigut uatsinnik
maligassiuilluarsimasup
folketingimut ilaasortaasi-
masup ilinniarfissuarmilu
ilinniartitsisuusimasup Au-
go Lyngep taalliaani »Suna
inuusuttuusup anguanias-
savaa«-ni versit uku issuar-
lakka:
Sunami sapiuttup
angu saris savaa?
Angutip qunutuusup
suna pisassaraa?
Sapiiseraanni aatsaat
pisas saqassavoq,
inullu assoruuttoq
aatsaat qaqissavoq.
Ukiut qaangiuttut
ilinniartitaat
najoqqutassaraarsi,
inuusuit nutaat:
Oqaq amigavippoq,
assaat sulissapput.
Tassuunalu kalaallit
akitsilissapput.