Atuagagdliutit - 29.01.1990, Side 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN

OQALLINNEQ - I D LU BA1 r
ISUMMAT SAQQUMMIUGUK- SKRIV DIN MENING TILAG
Dalai Lama nunatsinnut tikeraassaaq, qaquguli pissaner-
soqsuli ullulemeqanngilaq.
Dalai Lama kommer til Grønland, men endnu er der ikke
dato for, hvornår det sker. (Nordfoto)
Dalai Lama og
den kristne tro
Svend M. Hansen, præst i Aasiaat
Inuiaqatigiit aalajangerlissuk
All.: Søren Møller, Maniitsoq
Vise mænd fra Østerland
tilbad barnet i Bethle-
hem. Hellig tre Kongers
Dag takkede vi i kirker-
ne Gud Fader for hans
hellige ords lys, der ledte
os til Sønnen, Jesus Kri-
stus. Og vi bad om, at Or-
det må lyse også for dem,
der endnu sidder i mør-
ke, så de sammen med os
må bøje knæ i Jesu Kristi
navn.
Vi får også besøg af vis-
mænd fra Østen. Dalai La-
ma er from, mild og sympa-
tisk. Men han kommer ikke
for at bøje knæ med os i Jesu
navn. Man må beundre hans
principper om ikke at bruge
vold, når man tænker på,
hvordan hans folk i Tibet
har lidt under de kinesiske
kommunisters herredøm-
me.
Dalai Lamas åndelige
budskab er en udfordring til
den kristne menighed. Han
hævder, at alle religioner i
grunden har samme bud-
skab: næstekærlighed, - og
bør nærme sig hinanden for
at vi kan få fred. Dalai Lama
finder det underordnet, om
der er en gud, der har skabt
os. Det gør os ondt at høre.
Han kan også med tilfreds-
hed konstatere, at mange i
Vesten er begyndt at tro på
reinkarnation (sjælevan-
dring). Men som kristne
tror vi, at Jesus døde for vo-
re synder, og at Gud er ble-
vet vor nådige Far.
Således er kristentro ufor-
enelig med læren om rein-
karnation, hvor individet
selv må bære al skyld og an-
svar og fødes og dø igen og
igen til man er blevet god
nok.
Der er himmelvid forskel
mellem hinduisme og budd-
hisme på den ene side og kri-
stendommen på den anden.
Det kristne julebudskab si-
ger, at Gud blev menneske
for at frelse os. I Østens reli-
gioner er det mennesket, der
søger at blive guddomme-
ligt. Intet tyder på, det vil
lykkes. Derfor skal vi ikke
skamme os ved evangeliet
om Jesus, der af kærlighed
til os, døde på et kors og stod
op fra de døde igen.
Gud være lovet for sit glæ-
delige budskab.
Ukiortaap ullaavani
Narsami pisimasup amii-
laarnartup inuiaat ka-
laallit tamatta qamuuna
attorpaatigut. Inuppas-
suarnik eqqarsalersitsi-
voq inuiaat kalaallit ua-
gut ilumut imigassamik
inooqatiginninnitta aaq-
qissugaanera akuerisin-
naaneripput, imaluun-
niit akuerisinnaanngin-
neripput.
Tamatuma kingunerisaa-
nik isummat assigiinngitsut
Ilisimasut kangiamiut
naalungiaq Bethlehem-
imi pallorfigaat. Kunn-
git pingasut ulluanni
oqaluffinni Guuti Ataa-
tarput qutsavigaarput
oqaasiisa illemartut
qaammarsaanerisigut
aqqut issiuunneqar at t a
erneranut Jiisusi kristu-
simut ornigunnissatsin-
nut. Qinnuigaarpullu
oqaaseq qaammaqqu-
taaleqqulluguttaaq suli
taarmiuugallartunut,
taakkuttaaq ilagaluta
Jiisusi Kristusip aqqani
seeqqiuniarsinnaaleq-
qulluta.
Uaguttaaq ilisimasunik
kangiamiunit tikeraame-
qassaagut. Dalai Lama up-
perluartuuvoq, saarnasuii-
luni iluarinartuullunilu. Ti-
kiutissanngilarli seeqqumi-
aqatigiumalluta Jiisusip aq-
qani. Tibetip inuttaasa Ki-
nami naalakkersuisunit
kommunistiusunit naqisi-
maneqarnerujussuat eqqar-
saatigigaanni, Dalai Lamap
nakuusinnginnissamik aa-
lajangiussinera nersortaria-
qarparput.
Dalai Lamap oqariartuu-
taa ilagiinnut kristumiuu-
sunut unammillemeruvoq.
Dalai Lama isumaqarpoq,
upperisarsiomerit tamar-
mik oqariartuutaat tunnga-
vimmikkut ataasiusut tas-
salu: tullermut asanninneq,
taakkulu imminnut qanilli-
artortariaqartut eqqissinis-
saq anguniarneqassappat.
Dalai Lamamut pingaarute-
saqqummerapallapput. Imi-
gassap matuneqavinnissaa-
nik eqqarsartut, killilersui-
nissamik eqqarsartut, imi-
gassap atugaanerata qaam-
marsaatigineqarnissaanik
eqqarsartut, ullumikkutut
nioqqutaanera aalassatsin-
nagu, killilimmillu matoq-
qatitsigallamissaq. Taman-
na kingulleq kujataani kom-
muneqarflit pingasuusut
Nanortallip, Narsap Qapor-
tullu aalajangiuppaat qam-
mat ataaseq imigassaller-
qarpallaanngilaq Guutimit
pinngortinneqarsimanersu-
gut. Tamannalu uatsinnut
ajuusaamarpoq. Aammat-
taaq Dalai Lamap iluarisi-
maamerarpaa, kitaamior-
passuit inunngoqqittarneq
(tarnip timimit allanut
nuuttarneranik upperisaq)
upperigaluttuinnarmassuk.
Kristumiuusugulli uppe-
raarput Jiisusip ajortivut
pillugit toqummat, Guutilu
saammaassisuusoq ataata-
gigatsigu. Taamaattumik
kristumiuussuseq tarnillu
timinut allanut nuuttai;ne-
ranik upperisarsiorneq kat-
tunneqarsinnaanngillat.
Upperisamimi tassani
inuup ajortuliarisani tamaa-
sa nammineq nammattus-
saavai akisussaaffigalugillu
inunngortarnermigut toqu-
saqattaarnermigullu ajunn-
ginnerpaaffissani tikitserlu-
gu.
Kristumiuussuseq budd-
hasiornerlu assiginngitso-
rujussuupput. Kristumiu-
nut juullimi oqariartuut
unaavoq; Guuti inunngor-
mat annaakkumalluta.
Kangiamiut upperisarsior-
nermikkut anguniartarpaat
Guutip asigilernissaa. Taas-
sumalli anguneqarsinnaa-
nera ilimanaateqanngilaq.
Taamaattumik Jiisusimik
oqariartuut kanngusuuti-
gissanngilarput, uatsinnut
asanninnermini sanninga-
sulimmi toqummat, toqusu-
nilli makeqqimmat.
Guuti qujanarsili oqariar-
tuutaanut nuannersumut.
tarneq nioqquteqarnerlu
matugallarlugit.
Taamak tassanngaannar-
tigisumik, taamalu sivikitsi-
gisumik matusigallarneq
eqqarsarluaqqaarani periar-
nertut isigisariaqanngin-
nerluni, imaluunniit pissu-
sissamisoornerluni, kuja-
taani kommuneqarfinni
pingasuusuni innuttaasu-
nut pillaatitut isigisariaqar-
nerluni ukiortaami pisima-
sup amiilaarnartup kingu-
nerissaanik.
Siornaak imigassamik
nakkutilliisoqatigiit piler-
sinneqarput, taakkuali suli-
assaq imaannaanngitsoq su-
liarineq saperpaat. Eqqar-
saatigisåriaqalerparput su-
liassaq taamak pingaartigi-
soq, inuiaqatigjinnullu taa-
mak attuumassuteqartigi-
soq inuiaqatigiit kalaallit
isumasiorneqarnermikkut
aalajangiiffigisariaqaler-
massuk. Killilersimaarne-
qartariaqalerpoq. Oqaasiin-
naat tamanna naammassi-
sinnaanngilaat, timitalim-
mik sulisariaqalerpugut.
siunissami imigassaq qanoq
iluseqartillugu inooqatigis-
sagipput.
Immaqa imatut isikku-
limmik:
1. Ullumikkutut nioqqu-
taanera ingerlaannassaner-
soq.
2. Killilersuineq atuleq-
qissanersoq. (Point).
3. Imigassaq nioqqutaa-
junnaassanersoq.
Eqqarsaatigisariaqarpar-
puttaaq iUusisarflit (hotel-
lit) imerniartarfiillu imerni-
aannarluni orninneqartar-
tut killiliiffigineqarsinnaa-
nerat.
Illusisarflit neriniartar-
fiuutigisut imigassamik
nioqquteqarsinnaanerat
atuutitiinnarlugu, imemi-
artarfiilli imigassaannarnik
nioqquteqarflusut imigassa-
nik nioqquteqartussaajun-
naarlugit, imigassartaqann-
gitsumik aliikkusiartarfit-
tut aaqqissuullugit, taamaa-
lilluni imertartut kisimik
aliikkusiartarnerat illua-
tungilerneqassagaluarpoq.
Nalunngisatsitummi imi-
gassamik atuisuunngitsut
ullumikkut bingo-nngitsu-
mik aliikkusiarflssaqanngil-
lat. Inuppassuaqarpoq imi-
gassaq akuliutinngikkaluar-
lugu inoqatimik akornanni
aliikku tassaqartitsiner mik
ingerlatseriarsinnaasunik.
Inuit taamaattut aamma
atorflssaqartinneqartaria-
qarput.
Pinerlunniartameq inuu-
suttut akornanni amerla-
nertigut pisarpoq. Ukiunilu
kingullemi naalakkersui-
nermik suliaqartut tungaa-
nit nipi tusarsaajuarpoq,
inuusuttut saariarfissaale-
qisut periarfissiunniarlugit
sulissutiginnikkusuttunik,
amerlanertigulli ersitsumik
kinguneqarneq ajortunik.
Illuatungaatigulli imerniar-
tarflnnut ataqqinninneq
qallinngortuarpoq, anneru-
sumik pissutigalugu imigas-
sap tunineqarnerani akiata
ilaa nunatta karsianut nak-
kartinneqartarmat, aam-
malu imerniartarfiutilinnit
tatigineqarnertik annaaru-
sunnginnamikku.
Ullumikkutut imigassap
nioqqutaanera taamaakkal-
lartillugu imigassaq aqquti-
galugu pinerlunniartarnerit
miUiartornavianngillat.
Taamak oqarneq eqqoriaa-
nerinnaanngilaq, ukiuni
kingullerni pisimasut assi-
giinngitsut malittaralugit
isiginnaarlugillu tusaasavut
eqqarsaatigigaanni.
Inuiaat kalaallit uagut
immitsinnut naalakkersin-
naangitsutut avatitsinnit
isigineqalernissarput narru-
nartuutittariaqar parput.
Tatigineqarluta ataqqine-
qarlutalu nunarsuatsinni
inooqataasinnaanerput
avammut takutittariaqar-
parput. Imigassamut inussi-
aataaneq qimattariaqarpar-
put.
Naalakkersuinikkut aaq-
qissugaanitsinni atugarisa-
vut oqartussaaqataafiigaa-
gut, tamannalu tamakker-
luta atorluarniartariaqaler-
parput. Pisimasut ukiuni
kingullerni nalaattakkavut
alianartut, ilaatigullu amii-
laarnartut akiomiartaria-
qalerpavut. Immitsinnut
naalakkertariaqalerpugut
inuiaqatigiinni tatigeqati-
giilluni inooqatigiinnissa-
mut sanngeequt annerpaaq
akiorniassallugu.
Oqartoqartarpoq »imigas-
saq immini ajunngilaq atui-
sulliuna nammineq ajor-
tunngortittaraa«. Oqarluar-
niutit taamaattut tuppaller-
saatigineqaratilluunniit up-
periniaftariaqanngillat.
Imigassarmi nammineq ajo-
reerpoq, tassa toqunartoqa-
rami, toqunartuatalumi
sunniisarnera tamarsuatta
nalunngilarput. Takusann-
ginnerpagummi inoqatinn-
guagut imigassap toqunar-
tuanik sunnerneqarnermik-
kut nallinnartunngorsima-
sut, ilaatigullu immaqa suli
peqqillutik inooqataaffissa-
raluaminni toqu tikittaria-
qalersimagåat.
Inuppassuusugut, ilaqu-
tariiusugut, ikinngutaasu-
gut, minnerunngitsumillu
angajoqqaasugut, qitornaa-
sugut, qatanngutaasugul-
luunniit ilerfup naasortaris-
saaqisup naggammik qa-
niukkatta saani qullililluta
katisimasaraangatta eqqar-
saatigisannginnerparput
naggammik qaniuinitsinnut
suna pissutaasimanersoq:
»Imigassaq«
Imigassap akiorniarne-
qarnera pisinnaasugut ta-
matta pimoorullugu suleqa-
taaffigilemiartigu. Oqaq
naammanngilaq, timitalhn-
mik suleqatigiinniarta.
Naggasiullugu ilisarisi-
masama oqaasersiarisima-
sani issuagaa issuassavara:
»Inuup inuunera aningaa-
sanit pingaarneruvoq«.
/Jnquténon Lybenth ApS
- Kalaallit sanasut >
® 2 50 67 - Fax: 2 32 12
BOX1114.3900 NUUK
Søger arbejde i Grønland
Automekaniker med 20 års erfaring inden for faget, søger
arbejde i Grønland.
Henv.: Hans Thomsen, Postbox 46, 110 Thorshavn,
Færøerne, Tlf.: 009 298115 51.
Dalai Lama
kristumiuunerlu
All.: Svend M. Hansen, Aasianni
palasi