Atuagagdliutit - 26.02.1990, Blaðsíða 7

NR. 24 1990
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7

INUUSUTTUNITINUUSUTTUNUT
»Inuusuttunit Inuusuttunut« - »Ungdomssiden«
aaqqissuunneqarpoq/bliver redigeret af:
Ove Heilmann, Frederik Larsen, Lotte Jørgensen,
Nanna Høegh, Søren Nielsen.
UNGDOMSSIDEN
Allakkanik!
Send os breve!
Inuusuttunit
Inuusuttunut
Ungdomssiden
AG, Box 39
3900 Nuuk
Assimi takuneqarsinnaapput GU-mi imigassaq pillugu oqallinnermi a tu ar tut tusarnaartut, kisianni tusarnaaginnaratik pikkunavissumik oqallittarput, assullu soqutiginartunik.
»Isummersinnaatitaaneq?«
Februar-ip arfineq aap-
paani Nuummi Qeqqata
Ilinniamertuunngorni-
arfiani imigassaq pillu-
gu oqallisitsineqarpoq,
tamannalu ilinniarner-
tuunngornianit aaqqis-
suunneqarpoq, tassani
inuit assigiinngitsut atu-
arfiup avataaneersut pu-
laartinneqarput, oqal-
linnerlu taanna ilinniar-
nertuunngornianit aaq-
qissuimneqarsimavoq
qanoq ingerlanissaanik.
Avataanit inuit pingasut
qaaqqusaasut tassaapput;
nunatsinni nakorsaaneq
Jens Misfeldt, Paarisamin-
ngaanit Frank Sanderovitz
taavalu isorliunerusunin-
ngaanit EmU Abeisen. Oqal-
linneq sioqqullugu ilinniar-
tut namminneq oqaloqati-
giissutigisimavaat suut
apeqqutit imigassamut
tunngasut sammineqassa-
nersut. Taamak ililluni
oqallinnerup aallartisarlu-
amissaa qulakkeerneqar-
poq.
Oqallinnerup aallartisar-
nerani taajumaneqartut ila-
gaat imigassamik atomer-
luinerunngitsuusoq qaquti-
gut tamaana ussiisaraanni/
imigassartorsimasaraanni,
atomerluinerussaarli week-
endt-it tamaviisa putumasa-
raanni, akulikinnerusumil-
luunniit. Atomerluilemeq
tassaavoq imigassartomeq
ileqquliutipilunneqarpat
imaluunniit imigassarto-
raanni aalakoorniaannavil-
luni.
GU-mi ilinniartut isuma-
qanngillat namminneq imi-
gassamik atuipilulernissa-
mut ulorianartorsiorlutik,
nassuerutigaallu imigassar-
tortarnertik aqussinnaallu-
gu, naak weekendt-it ta-
makkiallugit ussiilaartara-
luarlutik.
Imigassamik atuineq qa-
noq iliallannikkut annertu-
siartupallalersinnaavoq, so-
orlu inuk arlaannik artor-
nartumik nammakkerne-
qarsimappat imaluunniit
inuttut ajornartorsiuteqar-
pat taamalu tarnikkut iki-
lerneqarsimagaanni. Aam-
ma ikinngutigiit iluanni ta-
manna sianiginngisamik
imigassamik atuipilunneq
sunneeqatugiipilunnikkut
pigiliunneqarsinnaavoq.
Aammattaaq imigassamut
iligimasakippallaarneq pis-
sutaalluni atuipilunneqaler-
sinnaavoq.
Inuk nammineq akisus-
saavoq atuipilunnginnissa-
mut, tassanilu mikinngitsu-
mik peqataapput angajoq-
qaat maligassiuinerat meeq-
qap atuipilulinnginnissaa-
nut akisussaaqataasut.
Pisariaqartitat angullu-
git/nallerlugit piniaraanni
(imigassap naammatsisi-
maartitsisarnera angullu-
gu) taava sunngiffimmi
saafiissanik suli amerlane-
rusunik pilersitsiniartuar-
tariaqarpoq. Makku inuu-
suttuaqqat ornittagaat ung-
domsklubbe-it tassaapput
13-niit 16-nit pallillugit
ukiulinnut sammisitaallu-
tik saaffissat.
Apeqqut pineqartoq tas-
saavoq uagut inuusuttut
imigassaq pinngitsoorusun-
neripput. Taamak iliussa-
gutta tassa pinngitsuuillugu
taava annaassavarput su-
mik arlaannik qamanngaa-
nik anisikkusuitatsinnik
annitsisarnerput, soorlu
»nuannaarneq.« Imigassap
sunniisimaai'titsisarnera;
avatangiimik uungaralaaq
piuminaqaluni pisitsisartoq
allanngussaaq.
Inuiaqatigiit tungaaniit
imigassamik atuineq arlaa-
tigut iliuuseqartoqartaria-
qalerpoq. Imigassaq pillugu
paasisitsiniaaneq aallaqqaa-
titut ajussanngilaq, piffis-
sarli ungasinnerusoq eqqar-
saatigalugu tamattaalluta
pissutsinik allanngortitsini-
artariaqarpugut. Kinaas-
sutsip paatsiveerussutaa-
sarnera, annilaangarulut-
tarneq aammalu nangaaso-
ortarnersuaq tassaagajup-
put kalaallit inuusuttut ul-
luinnarni naammattoortua-
gaat. Suliffittaassanerluta
imaluunniit initaassanerlu-
ta qanoq ililluta paasissa-
varput? Kalaabunerlunga
imaluunniit qallunaajuner-
lunga?
Oqallinnermi oqaatsit
taamatut nipaqartut aallaq-
qaasiutitut anninneqarput,
taavalu pulaartut pingasut
aammattaaq oqaaseqallatsi-
arlutik. Ilinniartut apeqqu-
tissaqarunik imaluunniit
oqaasissaqarunik tamatu-
ma kingorna periarfissinne-
qarput.
Oqallinneq pikkunavissu-
mik pulaartut ilinniartullu
akornanni pivoq, ilinniar-
tuttaaq imminnut oqallip-
put. Isummat assigiinngit-
sut oqallisigineqarput, lusi-
annili amerlanerit imigassa-
mik killilersuinissaq isuma-
qatigiissutigaat. Ajornartor-
siummut iluaqutaajumaar-
mat. Kingullermik killiler-
suisitsisoqarmat assut ilua-
qutaalluarsimasutut Emil
Abelsen-ip nalilerpaa, taa-
maattorli killilersuisoqar-
sinnaasuuppat inuit mærk-
inik (point) tuniniaasinnaa-
gunnaarsillugit, ajunngin-
nerussagaluarpoq. Killiler-
suinernguna taamaattoq
Kalaallit Nunaanni pisaria-
qartoq. Imigassat pisinniar-
finni tunisaasartut killiler-
simaarniarneqassappata.
Frank Sanderovitz isuma-
qarpoq pissutsit marluk
inuiaqatigiinni imminnut
katittariaqartut. Siullermik
arlaatigut killilersuineq taa-
matullu inuiaqatigiit akor-
nanni aaqqissorluakkamik
takutitsineq. Amerlasoor-
passuit imigassaq aammalu
imigassap kingunerisarta-
gai paasisimavaat, taa-
maammat piflissanngorpoq
arlaatigut imigassap akior-
neqarnissaanut periuuse-
qarnissaq. Siornatigut killi-
lersuiriartarnerit immaqa
inuiaat iluamik paasineq
ajorsimavaat, qanoq imigas-
samut akiuunnermut pin-
gaartigisut. Angusaqarfiu-
sumik killilersuiniarluni su-
liniaraanni inuiaqatigiit su-
liniarnertik ilumooruttaria-
qarpaat ilungersuullugulu
an gu saqarfiusum ik.
Sanderovitz aamma Abel-
sen-ip immigassap atorner-
lunneqarnerani pitsanngor-
saalluni sullissinissaq qivi-
artoraat, Misfeldt-ip ajor-
nartorsiut nakorsaanerup
tungaatiguunerusoq isigaa.
Ilumoorpormi imigassap ti-
merput assigiinngitsorpas-
suartigut timerput sunner-
tarmagu. Tamakku timik-
kut (tarnikkullu) ajutoorne-
rit killilersimaarniarlugit
imigassartorsinnaaneq
aamma killilersimaartaria-
qarpoq, taamaasilluni us-
sernartoq millisillugu, taa-
matut isumaqarpoq Mis-
feldti.
Imigassaq aqqusaanngit-
suussanngilarput, Abeisen
oqarpoq, kisianni takusaria-
qarparput (paasisariaqar-
parput) inuit ilaannut toqu-
nartuussammat. Ajornar-
torsiummut imminut iller-
sorni akiuussinnaasariaqar-
poq, soorlu aamma inuusut-
silluni allanik unammisas-
sanik (akiugassanik) naapi-
tassaqartartoq. Imigassaq-
una isummerfigisassaq,
inuusuttut utoqqaallu eq-
qarsaatigisassaat.
Uikkartariaqarput ullu-
mikkut kalaallit Nunaanni
inuit akuugaangatta. Taa-
maattumik ineriartorneq
pisuutittuaannarsin-
naaanngilarput. Miserrati-
giuaannar tariaqarparpu t
nunatsinni marluussuser-
put, ilikkartariaqarparpullu
immitsinnut akaaraqati-
giinnissaq, naak ilaatigut
annernarsinnaasaraluar-
toq. Soorlu qallunaat vi-
king-iugunnaareerput, ka-
laallillu amerlanerit piniai--
tuujunnaareerput. Nunar-
put ineriattorpoq, tamanna-
lu ineriartorneq unitsis-
sanngilarput, ataqqilluguli,
Abeisen taama isumaqar-
poq.
Ajunngeqaaq Kalaallit
Nunaanni inuusuttut akor-
nanni imigassaq oqallisigi-
neqarluarmat. Aamma nu-
anneqaaq takullugu, ajor-
nartorsiutip oqallisigineqar-
nissaa inuusuttut nammin-
neq paasisimalluarlugu
iliuuseqarfigimmassuk. Ki-
naluunniit imigassap tuun-
gaatigut ekspertiunngilaq,
aamma kialluunniit naluaa
suna eqqortuunersoq eq-
qunngitsuunersorluunniit
ajornartorsiutip anigornis-
saanut. Taamaattumik
oqallittoqartariaqarpoq,
ajornartorsiummut aaqqiis-
sutissat pitsaanerpaat an-
guniarlugit, tassa nunatsin-
ni imigassamik ajornartor-
siuteqarnermut. Inuusut-
tut sutigut tamatigut isum-
maminnik saqqummiussi-
nermikkut ikiuussinnaap-
put. Inuusuttut, taakkuup-
put siunissami Kalaallit Nu-
naanni ingerlatsisussat, pu-
laartut taakkua pingasut
oqallinneq naggaserlugu
taamatut oqarput.
Den dansksprogede artikel
om GU’s alkoholdebat brin-
ges på næste ungdomsside.