Atuagagdliutit - 04.03.1991, Blaðsíða 3

NR. 26 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
3
Toqoraasoq soqqusaatsoq
Narsami Ungbo nunatsinni sakkortunerpaamik pinerluf-
iiusimavoq. Abel Mikaelsenip inuusuttut arHneq marluk
tassani toqussimavai.
Ungbo i Narsaq dannede rammen om retshistoriens alvor-
ligste forbrydelse. Abel Mikaelsens drab på syv unge menne-
sker. (Foto: John Rasmussen)
QAQORTOQ(SS) - Tu-
sartarparput Abel miki-
Boq tuattorlu. Taamaak-
kunnaarsimavorli. Angi-
vallaanngikkaluarpoq,
immaqa 160 centimeteri-
nik angissuseqarluni,
nerinnajaarsuuvorli. It-
toorpalupporli. Ittoor-
palunnera nakorsat eq-
qarsartaatsimigut pissu-
siinik misissuisut nalu-
naarusiaannut naaper-
tuutinngilaq, taakku al-
lassimammata Abel Mi-
kaelsen inuusoq misigit-
taappalulluinnartoq.
Eqqartuussisut pineqaa-
tissiissutissamik nalilii-
nialinnginneranni oqaa-
tigisatuaa tassaavoq,
»paraaarussivimmut«
tassunga uteqqikkusun-
nani. Herstedvesteri-
mulli uteqqissaaq. 1990-
imi ukiortaap ullaavani
Narsami inuusuttut arfi-
neq marluk toqussima-
gamigit.
19-inik ukiulik Abel Mika-
elsen, Aabilleeqqamik taa-
neqartartoq, sukkasuumik
eqqartuunneqarpoq. Eqqar-
tuussineq nalunaaquttap
akunnerinngisaanilluunniit
sivisussuseqarpoq. Eqqar-
tuussinerlu Kalaallit Nu-
naanni pineqaatissiisutaa-
sinnaasut sakkortunersaan-
nik inerneqarpoq:
Sivisussusissaa aalaja-
ngerneqanngitsumik eqqar-
sartaatsikkut katsorsaavim-
mut inissitaaneq.
- KalaaUit Nunaanni taa-
maattunik inissiisarflute-
qanngi lagut. Taamaattu-
mik Danmarkimukartaria-
qarputit. Eqqarsartaatsik-
kullu katsorsaasartunit kat-
sorsarneqassaatit. Inoqati-
vit inuuneraxmik peqqissu-
sianniUu ulorianartorsior-
titsisuugavit, eqqartuussi-
soq Karla Olesen pineqaa-
tissiissummik oqaatiginnin-
nermini taamatut oqarpoq.
AabiUeeqqap kaasarfmi
kaasimaUugit pineqaatis-
siissut tusamaarpaa.
Qungujulaarluni illersui-
suni, Karl Kristiansen, ini-
mut allamut iseqatigaa, pi-
neqaatissiissut ingerlateqqi-
tassanngortissanerlugu
oqaloqatigiissutigissaga-
mikku.
- Pineqaatissiissut akue-
raara, Qaqortumi eqqar-
tuussiviup initaanut, tusar-
naarianik ulikkaarluinnar-
simasut uterami oqarpoq.
Tusarnaarianut inissat qu-
Ut missaanniipput. Tusa-
naariallu ilagaat isumagin-
nikkut siunnersorti Tine
Bryld Københavnimeersoq.
Taanna kalaallit Hersted-
vesterimut inissitaasimasut
piUugit atuakkiorpoq Abel-
leerarlu parnaarussivim-
miinnerani arlaleriarluni
oqaloqatigisarsimavaa.
Oqaluttuarinagit
Toqoraanermi pisimasut eq-
qartuussinermi oqaluttua-
reqqissaarneqanngUlat.
- Toqutaasimasut ilaqu-
taat eqqarsaatigisariaqarpa-
gut. Taamaattumik soorlu
sukkut aallaaneqartarsima-
nersut eqqartunngilagut.
Unnerluutigineqartormi
nassuertiinnartussaavar-
put. Pinngutsuunerarsi-
massagaluarpat aatsaat up-
pernarsaatinik saqqummi-
ussuisussaassagaluarpugut,
Narsami politeeqarfiup pi-
sortaa, Tage Frederiksen,
unnerluussisuusoq oqar-
poq.
Abel Mikaelsen inuusut-
tunik aUanik ilaqarluni Nar-
sami Ungbomi ukiutoqarsi-
oqataasimavoq. Festersi-
mapput ernguUutik hashi-
torlutiUu. UnnuuUu inger-
lanerani ikinngutinni Tom
oqqateqatigisimavaa.
- Sooq oqqatilersimavisi?
Unnerluussisoq aperivoq.
- Eqqaamanngilara, Abel
akivoq.
- Ilissi Tomilu kisissi oq-
qappisi, imaluunniit aamma
allanik akuleruttoqarpa?
- Naagga, uagut Tomilu
kisitta oqqappugut.
Tomip ikinngutitut isigi-
unnaarnerarluni oqarfigim-
mani Abel aliatsattorujus-
suusimagunarpoq.
Tom uteqqikkumaUuni
oqarsimanngilaq. Abelilu
aamma angerlarsimavoq
qoorortuuaqqani eqittaan-
nartagaq aallugu. Eqqarsar-
luarnissaminut piflissaqar-
luarsimavoq, ungasiartumi-
mi najugaqarami.
Qoorortuuaqqap magasi-
naa patroninik immersima-
vaa.
- Qassinik immerpiuk?
unnerluussisoq aperivoq.
- Naluara. Immaqa ulik-
kaaviUugu.
Qatanngunni
slulliullugu
Abel Ungbomukaqqissima-
voq. Isilersoq takuneqarsi-
mavoq. Majuariarluni ini
nr. 6-imukarsimavoq. Matu
ammaannarpoq.
- Eqqaamaviuk oqarsi-
maUutit, »qatanngutigigak-
kit siulliullutit aallaassa-
vakkit«?
- Naamik.
Qatanngunnili Kristian
siulliuUugu aaUaasimavaa.
Qatanngunni toqunnasori-
gamiuk inip iluani sumut
tamaanga eqqalersimavoq.
Aperineqaramilu inimiittut
inuit qassiunersut, Abel aki-
voq tallimaannguatsiartut.
Paamannguaq Godt-
fredsen erngerluni toquvoq.
Tove Isaksen aamma er-
ngerluni toquvoq. Kathrine
Broberg aqaguani Narsap
napparsimmaviani toquvoq.
Jakob Louis Grøbvold aam-
ma erngerluni toquvoq.
Inimi nr. 6-imi toqoraa-
reerami Abel inimut akia-
niittumut, ini nr. 4-mut
ingerlaqqippoq. Tassani
aamma sumut tamaanga eq-
qarsimavoq. Egede Tittusen
Henrik BarnabassenUu er-
ngerlutik toqupput. Abel-
leeqqaUi an gut alla natermi
sinittoq takunngitsoorsima-
vaa.
- Iterpunga aaginnaasumi
nalaUunga. Taavalu qimaal-
lunga anivunga, angut inuu-
suttoq taanna siorna janua-
rimi taama AG-mut oqalut-
tuarnikuuvoq.
Abel majuartarfitsigut
aterpoq suU qoorortuuaraq
tigummiUugu. Torsuusa-
mut piUunilu niviarsiaq
naapippaa. Naluaa isersi-
majuaannarsimanersoq,
isumaqarporli aatsaat iser-
luni minut majuarnialersoq.
Abellip aamma taanna aal-
laavaa.
- Ilumoorpa aalasoq taku-
gakku ornillugu aallaaqqis-
simagit?
- Aap, Abel akivoq.
Bebiane Kristiansen janu-
arip aappaanni Narsap nap-
parsimmaviani toquvoq.
Nlaqulaartuunngilaq
Abel toqoraareerami anger-
larpoq. 1990-imi ukiortaami
uUaakkut nalunaaqutaq ar-
fineq pingasut qaangilaarai.
Suli qoorortuuaraq tigum-
mivaa, aappaariiUu, anga-
joqqaavisa saniliisa, inuuUu
allap, ullaaq taanna anger-
lartoq erseqqivissumik tak-
usimavaat.
Angerlamut apuukkami
innarluni sinilersimavoq ul-
laarlu taanna nalunaaqutaq
11.10 politiit tigusariartorlu-
ni tikiummata aatsaat iteq-
qissimavoq.
19-inik ukiullip Abel Mi-
kaelsenip nassuerutigisai
uppernarsaatinut poUtiiUu
angalatittakkat toqoraaviu-
simasumi misissuinermik-
kut paasisaannut naaper-
tuupput.
Eqqarsartaatsikkut mis-
issuisut nalunaarusiat ma-
liUugu »niaqulaartuunngi-
laq«. Misigittaalluinnartuu-
vorli inoqatiminuUu uloria-
nartuuUuni.
- Taama sakkortutigisu-
mik pinerluuteqarsimasu-
mik allamik tusarsimaso-
rinngilanga. Unnerluussi-
sut piumasaat malillugit
Abel pineqaatissinneqarta-
riaqarpoq taamalu qanoq si-
visutiginissaa kil lili gaan-
ngitsumik eqqarsartaatsi-
mikkut katsorsameqartus-
sanut isertitsivimmiititaa-
sariaqarluni. Eqqartuussi-
sup Karl Olesenip Narsa-
meersut Benigne Andersen
Knud Høeghilu eqqartuus-
seqatigai.
Eqqartuussivimmi aUatsi
Jannie StUbo Nuummi
Landsrettimiit Qaqortuliar-
titaasimasoq pissutigalugu
Arne Lund eqqartuussivim-
mi nutserisuuvoq.
Pobteeqarfiup pisortaa
Tage Frederiksen oqarpoq,
Abel Herstedvesterimi par-
naarussaassasoq. Pineqaa-
tissiissut taamaallaat tassa-
ni naammassineqarsin-
naammat.
- Suliassap naammassine-
qarnera uagut politiit tu-
ngaanniit nuannaarutigaar-
put, Narsami politeeqarfiup
pisortaa AG-mut oqarpoq.
Politiske målsætninger
i kortform
O Få mere af din indkomst ved at stemme på ISSITTUP
PARTI1A
O Støt det private initiativ ved at stemme på ISSITTUP PAR-
TIIA
O Støt fiskerne og fangerne ved at stemme på ISSITTUP
PARTIIA
O Hold skatterne nede ved at stemme på ISSITTUP PARTIIA
O Fjern det politiske pres ovenfra ved at stemme på ISSIT-
TUP PARTIIA
Raajarniut
Raajartassallu
tuniniarneqarput
Akiligassaminik akiliisinnaajunnaartup Aalisar-
titseqatigiit Appaasaaq ApS-ip raajarniutini
»Appaasaaq« OWAL-simik ilisarnaatilik taas-
sumalu raajartassai tuniniarpai.
Angallatip angissusaa 71,46 brt aamma 46,09
nrt, Qullunaat nunaanni 1974-imi sananeqar-
toq. Angallat raajarniutissatut sanaajuvoq.
Angallat massakkut Aasiaanni Amutsiviup eq-
qaaniittoq pisisumut tunniunneqassaaq massak-
kut pissusia allanngortinnagu takuniarneqarsin-
naallunilu amutsivimmiut isumaqatiginerisigut.
Raajartassat angallammut atasut angallatinut
75 brt/120 bt ataallugu angissusilinnut Kalaallit
nunaata kitaani raajarniamermi atuuttuupput.
Angallat raajartassallu ataatsimut imaluunnit
immikkoortillugit tuniniarneqarput.
Angallat raajartassallu tunineqassapput akili-
gassaminik alaliisinnaajunnaartoq, Nunatta Eq-
qartuussivia, qulamaveeqqusiussamik pisoq
imaluunniit akiligassaminik akiliisinnaajun-
naartup aningaasaataanik paarsisunngortitaq
akisussaatinnagu.
Angallatip imaluunniit raajartassat pisiarinis-
saanut/saannut neqeroorut 8. marts 1991 tikit-
sinnagu ataani atsiortumut nassiunneqassaaq.
Akiligassaminik akiliisinnaajunnaartoq immi-
nut pisinnaatippoq neqeroorut nammineq ilua-
risani toqqarsinnaallugu imaluunniit neqeroo-
rutit tamaasa narrugisinnaallugit.
Advokat Ole Horsfeldt
Kønig, Homann & Christoffersen
ADVOKATFIRMA
Hf. 213 70 -Fax: 2 4117
Fjeldvej 16 • Box 59
3900 Nuuk