Atuagagdliutit - 13.03.1991, Qupperneq 7

NR. 30 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7
Juuntaaq uppitissallugu
qunuginngilaat?
NAALAKKERSUISUT SIULITTAASUAT
Jonathan Motzfeldt Siumumilu partiip siulit-
taasua Lars Emil Johansen tallimanngorneq
februarip 22-iani AG’p saqqaaniipput. »Juun-
taaq qulakkeerinninngilaq«, allassimavoq,
aviisillu iluani Lars Emil Johansenip nassui-
aatigaa qulakkeemeqarsinnaanngitsoq Jonat-
han Motzfeldtip qinersinerup kingoma naa-
lakkersuisut siulittaasuattut ingerlaannar-
sinnaanera.
AG’p Jonathan Motzfeldt oqaaseqartinnia-
raluarpaa, Kujataanili qineqqusaamermut
atasumik angalavoq. Ullualuit qaangiuttut
AG’p kalaallini tusagassiortuisa sungiussisi-
manerpaat ilaat Qaqortumiippoq, unnukkullu
qinersisartunut qineqqusaartoqarpoq, ilaati-
gut Jonathan Motzfeldtip peqataaffigisaanik.
Periarfissaq siulleq atorlugu Lars Emil Jo-
hansenip oqaaseqaataannut Jonathan Motz-
feldt oqaaseqartinnissaanik periarfissinniar-
lugu arnap taassuma naalakkersuisut siulit-
taasuat, qineqqusaarnerup unillatsiamerani
oqaaseqartinniarlugu omippaa. Naveerseru-
jussuarpoq.
Isummaminnik
isertuisunut
inissaqanngilaq
TAMANNA NAALAKKERSUISUT SIULIT-
TAASUANNIT ittannertut iliomerunngilaq.
Soorlumi tusagassiortoq Lars Emil Johanse-
nip oqaaserisimasaanut pisuutinniaraa. Soor-
lumi oqaaseqaatit taakku, naalakkersuisut si-
ulittaasuannut akomutaammata, AG’p saq-
qummiussimasariaqanngikkaluarai. Politike-
risut nuimasutut ittannerusutullu oqaaseqaa-
tigineqarsimasut oqallisiginissaannut oqaa-
seqallannguarani naalakkersuisut siulittaa-
suat meeqqatut nukatsitatut pissusilersor-
poq, nammineq isummaminut naapertuut-
tuunngitsunik pisoqaraanga qanorluunniit ili-
orsinnaasutut imminut isigaluguni.
AG’p tusagassiortuata naveemeqarnini
»iiginnarpaa«, suliaminik ingerlatsinerminut
akiliutitut isigiinnarlugu, Jonathan Motzfeld-
tillu oqaaseqaatai eqqissilluni allallugit.
Taamatut pisoqarnera Siumumi ullumik-
kut pissaaniunniartoqarneranut assersuutis-
saqqilluarpoq. Isummat tunngaviit politikkilu
pineqarput, pineqanngitsuunngilluinnarpulli
pissusilersortarnerit.
KALAALLIT NAAMMAGITTARTUUNE-
RAT ullut nalinginnaasut ingerlaneranni pi-
ngaarneruteqarluinnarput. Oqassinnaasaria-
qarpugut isumaqatigiinngissinnaasariaqarlu-
talu, pisiniarfimmili naapissinnaasariaqarpu-
gut. Taamaattoqanngippat silarsuarput sequ-
missaaq. Inuiassuarni inuit oqallittarput, oq-
qattarput, pissaaneqarniullutik imminnut
naapinngikkaluarlutik akiuussinnaasarput,
taamaaliortarlutillu ilaqutariittut inooqati-
giinnermut avatangiisinullu akulerussinngik-
kaluarluni. Kalaallilli Nunaanni naamik, qa-
ngali ullut qaangiussimapput isumaqatigiin-
ngissutit qilaatersomikkut tusarnaartullu eq-
qartuussinerisigut aalajangiisoqartamera
(massa nuannerluinnassagaluartoq Jonathan
Motzfeldt Lars Emil Johansenilu imminnut
ajortisaarlutik TV’kut qilaatersortuuppatal).
Imminulli innimigeqatigiinnersuaq inger-
lanneqarpoq, ullunilu makkunanerpiaq Siu-
mup inatsisartunut ilaasortaasa partiillu siu-
lersuisuuneqarfianni ilaasortat akomanni
oqallittut amerlaqaat, innimigeqatigiinnissaq
pillugu - taakkuinnaallutik matoqqasumillu
oqallittut. Tamanut saqqumisumik oqaase-
qartinnissaat ajornangajalluinnarpoq.
TAMANNA JUUNTAAMUT PITSAANNGI-
LAQ. Nunap naalagaatut suliani ingerlalluar-
simavai, namminersorneruneq aaqqissuun-
neqalermat innuttaasullu ataatsimoortinnis-
saat sulissutigineqalermat. Naalakkersui-
summi siulittaasunngunngikkuni sulerissa-
gami? Ukiuni sisamani ingerlaqqittariaqan-
nginnami? Inuunini tamaat Kalaallit Nunaan-
nut pilliutigisimavaa. Pitsavimmik sulisima-
voq. Imaaliinnarlugu piiginnameqarsinnaa-
gami? Kujataamiuusugut ataatsimuussan-
nginnatta?
Innimiginninnerit ilaat taamatut nipeqar-
put, tamarmillu inummut Jonathan Motzfeld-
timut tunngasuullutik. Inussuaq taanna nu-
kittooq amerlaqisut ersigisaat. Nalunngilaat
naggatissaa tikillugu akiuunniartoq. Nalun-
ngilaat akisisinnaasoq. Nalunngilaat ikinngu-
tini - akeqqanilu - puigomeq ajorai. Akiniaa-
nissaa ersigaat.
Kalaallittaaq naammagittassusiat taamaa-
lilluni qunuttussutsimut toqqorfinngorluarsi-
mavoq. Eqqarsaqqajaanarpoq: Jonathan
Motzfeldtimut akerliussaguma - ajugaaqqis-
sappat - tamatuma suna uannut kinguneris-
savaa? Taamaattumik qanoq pisoqarnissaa
takutserlugu isummannik saqqummiina-
veersaaruma pitsaaneruvoq.
INOQATIGIIKKUUT AARLUTIK oqallin-
nerpassuami ilisamaataannguatsiarpoq ikit-
tuaraannannguit isumaqarunarmata Jonathan
Motzfeldt inuiaqatigiit kalaallit allanngortitsi-
viginissaannut, pisortat allaffeqarferannik
inuussutissarsiutinillu allanngortitsinissa-
mut, aningaasaqamiarneq aqussinnaaleru-
mallugu, pitsaanerpaajusoq, imaluunniit isu-
maqartut taanna angutaasoq sunik tamanik
»qulaaniit« isiginnissinnasoq, isumaqatigiin-
niartartuni silatooq, angullu immut aqussin-
naassuseqarluni Kalaallit Nunaannik tatigi-
narsisitseqqissinnaasoq. Illuatungaagulli:
Nalunngilarput suna pigalugu. Naluarpulli
suna piumaarnerlugu. Namminersornerusul-
lu allaffeqarfissuanni inuppassuupput anorer-
suarsiomermi, Jonathan Motzfeldtip ataatar-
palaartumik kikkorpassuarnik asanninnerani
tamatigoortuuneranilu, annattartut. Lars
Emil Johanseni piumasaqarpallaassanngila?
Sulilluarnerulemerujussuarmik pilersitsis-
sanngila? Nukittuallaalissanngila? Pisariumi-
naappallaalissanngila? Navianarpallaalissan-
ngila (uannut)?
AMERLASUUT NASSUERUTIGAAT Lars
Emil Johansenip ukiuni kingullemi imminut
aqussinnaalersimanini uppernarsaannarsi-
manngikkaa, aammattaarli politikikkimut qi-
tiusumik politikkimut inuiaqatigiinnullu tun-
ngasorpassuit aqusinnaallugit uppemarsarsi-
magaa. Partiiminik suleqaluni aqutsiinnarsi-
mananilu inatsisartuni politikkikkut malun-
naateqarluartutut oqaaseqartartuuinnarsi-
manngilaq. Aammattaarli - politikerit akor-
nanni nutaajulluinnartumik - inuussutissarsi-
utinik ingerlatanut, inuussuteqarfigisatsin-
nut, toqqaannartumik akulerussimavoq.
Pro-Eks’ip angisoorujussuarmik amigartoo-
ruteqarneraniit Royal Greenland A/S’ip piler-
sinneqamerani qitiusumik ingerlatsisuusi-
mavoq, taannalu ukioq manna pernaammik
sinneqartooruteqartussaalluni. Ilaat immaqa
oqarumassapput politikkikkut inuttaritinne-
qaannarsimasoq, taannarpiaavorli sullivim-
mik, Kalaallit Nunaanni anginerpaajujuartu-
mut inunnik pikkorissutsikkut pisariaqartita-
nik aqutsisunillu ataatsimoortitsisinnaasima-
soq, maannali Europami tamarmi taamaattu-
nik ingerlatsiviit anginerpaat tallimarilersi-
masaat.
AG’missaaq taamatut ingerlatseriaasiani
ilisarisimavarput. Ilaanneeriarluni Sermitsi-
aq ingutsikujulluni allattarpoq AG tassaasoq
»Lars Emil Johansenip aviisia«. Taamaanngi-
laq, aviisimilu titamerit makku, titamerillu
allat tamarmik, aviisip siulersuisuini siulit-
taasumit peqqussutaasimanngisaannarput.
Pikkorillunili aviisip 80’ikkut qiteqqunnerani
aningaasanik ajornartorsiorneranit aniguisis-
simavaa, taamaalillunilu niuerfik AG maanna
sinneqartooruteqartilersimallugu. Taamaat-
tumik nalunngereerparput suliani sapinngik-
kai. Piffissami matumani tusagassiorfiit ta-
marmik - aamma AG’p - Siumup qullersaqar-
fiani oqaluttuarisaanikkut akersuuttoqame-
ranik soorunami samminninneranni tamanna
ajoqutigisariaqanngilaa, massalu aamma naa-
lakkersuisunut siulittaasunngussaguni alla-
tut ajornartumik aviisip siulersuisuiniit ani-
sariaqassagaluarluni.
Grønlandsfly - siulersuisuni siulittaasuuf-
fiisa pingajuat - ajornartorsioraluarpormi, ilu-
aqutaasussamilli allanngortitsisarnermisut,
ilisimaarineqaatigisaminik, aqutsisut nutaat
maanna atorfinissimapput.
LARS EMIL JOHANSENIP kalaallini ukiuni
kingulliunerusuni inuussutissarsiutitigut su-
liniuteqarsimanerata namminersorlutik
inuussutissarsiortut qiterpiaat tikingajallugit
ataqineqalersissimavaa. Siornatigut sociali-
stiusinnarluni qitiusumillu ingerlatseriaatsi-
mik aallussisuusinnarluni, namminersortu-
nit akaarineqanngeqaluni, kalaallit inuutis-
sarsiutaanni ajornartorsiutiviusut aallaaviga-
lugit pissutsit aaqqiiviginiarsimavai, nammi-
nersorlutillu inuussutissarsiuteqartut am-
marfigisimallugit.
1986-imi naalakkersuisunit tunuarnermi
kingorna nutaanik assigiinngitsunik misilit-
tagaqalersimavoq, maannakkorpiaq inuiaqa-
tigiit kalaallit aningaasaqamiamikkut ajor-
nartorsiomeranni pingaaruteqaqisunik. Ka-
laallit Nunaat maannakkorpiaq nunap naala-
gaanik tamanut inussiamersumik atorfissa-
qartitsinerunani atorfissaqartitsineruvoq
aaqqissuussinissamik pilersaarusiullam-
mammik suleriallaqqissumik, assakaasunik
aallartitsisinnaasumik aammalu tamatuma
peqatigisaanik nunap aqunneqarneranik
ataatsimoortitsisinnaasumik, minnerunngit-
sumillu aningaasaqamikkut ataatsimoortitsi-
sinnaasumik. Taamaalisoqarpat tamanna
inuttut annernassaaq, taamaattumik amerla-
suut taassuma naalakkersuisunut siulittaa-
sunngomissaanik annilaanngateqamerat
inuppallanneruvoq. Uungaaraannarli isigine-
rulluinnarsinnaavoq ajomartorsiutit nassue-
rutiginngikkaanni, aqutsinermilu, inuussu-
tissarsiutini innuttaasumullu tunngasut pisa-
riaqameratut ilusilersorlugit piviusunngor-
tinngitsoorlugit.
QINERSINISSAQ SIOQQULLUGU Aqqaluk
Lyngep illuinnaasiunngitsumik oqameratuut
pineqarput inuit marluk imaannaanngitsor-
suit, assigiinngitsunik pissuseqarnermikkut
angisuumik iluatinnaqutilerujussuit, maan-
nalu, Siumut naalakkersuisunngortitsisuus-
sappat, naalakkersuisut siulittaasussaattut
qinigassanngortittut.
Sumulli iluaqutaassava ammasumik oqal-
linnissamut annilaanganeq pissutigalugu er-
sarissumik isummertoqanngippat. Aalaja-
ngiisussanilu inummut tunngasumik innimi-
ginninneq aalajangiisuussappat tamanna su-
mulluunniit iluaqutaanavianngilaq. Innimigi-
neqartussatuaq tassa inuiaqatigiit kalaallit,
taassumalu ajomartorsiutaasa ilungersunar-
tut aaqqiiviginiarnissaat.
Jonathan Motzfeldt ajorsassappat inuttaata
ajorsamerissanngilaa. Politikki taamaappoq,
aammalu soorlu assersuutigalugu Anker Jør-
gensen ininnguaminut utermat tunuarlunilu
kialuunniit inummut taassumunnga ataqqin-
ninnera katassimanngilaq, aammalu taassu-
ma folketingimi parteeqatiminik socialdemo-
kratini suleqateqamera ajornerulinngilaq.
Mumittuatummi ippoq, politikerimmi nukit-
tuup akuersissutigisarpaa piffissap ilaani nu-
kiit nutaai taarsiisariaqartarnerat, aammalu
takusinnaasarlugu politikkikkut pingaarute-
qartumik statsministeritut inissisimanermit
allaanerulluinnartuni sunniuteqarsinnaagin-
nameq.
Ukiuni aqqaneq marlunni kusanavimmik
naalakkersuisuni siulittaasuunerminik unit-
sitsissagaluaruniluunniit Jonathan Motzfeldt
periarfissarpassuaqarpoq. Peqqusiileqinas-
saarli inissisimaffimmit peerumannginnerin-
naq pissutigalugu - iluareqqusaartunik, isum-
maminnik isertuisunik tapertalerluni - inger-
laannartoqassappat.
LAANNGUAQ LYNGE, Siumup siulersuisu-
isuunerini ippassaani AG’mut oqarpoq,
maanna Jonathan Motzfeldt Lars Emil Johan-
senilu partiip iluani qineqqusaartariaqartut.
Inuilli suleqatigiitoqqat marluk siunnerfe-
qanngitsumik akersuunnerattut inerneqas-
sanngippat taava siulersuisuunerni inatsisar-
tunilu partiip ilaasortaasa ataasiakkaat am-
masumik nassuerutigisariaqarpaat ajomar-
torsiutit suut aaqqiiviginiameqarnersut, ki-
nalu tamatumunnga piginnaaneqartutut isigi-
neritsik.
Jonathan Motzfeldtip Lars Emil Johanse-
nillu inuttut piginnaaneri pissusiilu ilisimaa-
reqaavut. Taakku tamarmik immikkut ukiak-
kut 1971-imiit Kalaallit Nunaata politikkikkut
ineriartomerani sallersaasimapput, amerla-
soorpassuillu tupaallaatigisaannik landsrådi-
mi kalaallit ilaasortat ilisimaneqarluartut
ataqqineqartullu Erling Høeghitut Peter K.
S. Heilmannitullu ittut ajorsartissimallugit.
Taakku marluullutik akerleriilaartuartuup-
put, tamarmillu immikkut ineriartorsimallu-
tik, ataatsimoorlutilli namminersornemneq
Kalaallit Nunaannut kalissimavaat. Maanna
tamarmik naalakkersuisut siulittaasunngo-
rumallutik neqeroorutiginerat tupinnartuun-
ngilaq. Taamaalisoqartussaavormi. Allamik
periaifissaqanngillat, akiuunnerlu inuttut
akiuunnerunngilaq. Taakkuli, aammalumi Si-
umumik qinersisartut pisariaqartippaat Siu-
mup siulersuisuunerini inatsisartunilu ilaa-
sortaatitaasa ataasiakkaat sapiissuseqarlutik
ammasumik politikkikkut taakku arlaannik
qinersinissaat. Tamanna marluullutik ani-
gussaqqaarpaat. Siumulli atorfissaqartinngi-
lai isummaminnik isertuisut, naalakkersui-
sut siulittaasussaannik nutaamik qinersiner-
mi isummaminnut tunngavigisaminnik saq-
qummiinissamut qunusut.
SIULLERMIK SIUMUP siulersuisuuneri sa-
paatip akunnerata naanerani isummertus-
saapput. Ikittunnguit isummaminnik ersaris-
sumik anitsereerput. Mikael Petersen Uum-
manameersoq, Ove Rosing Olsen Sisimiu-
neersoq, Johanne Olsen Ilulissaneersoq Pe-
ter Grønvold Samuelsenilu Qasigianngua-
neersoq qularnanngitsumik Lars Emil Johan-
senimik tapersersuiumaarput. Immaqa aam-
ma Agnethe Davidsen Hans Pavia Rosingilu
Nuummeersut. Finn Heilmann Nuummeer-
soq qularnanngitsumik Jonathan Motzfeldti-
mik tapersersuiumaarpoq, immaqalu aamma
siulersuisuunerni ilaasortat Kujataaneersut
tamaasa peqatigiumaarlugit: Kaj Egede, Emil
Abeisen, Kaj Kleist aamma Laannguaq
Lynge. Taamatut pisoqassappat Lars Emil
Johansen syv-sekserumaarpoq.
AAMMA TAAMA ANN1KITSIGISUMIK ni-
kinganilimmik Siumup inatsisartuni ilaasor-
taatitartaavisa qinersinissaat inerneqarsin-
naavoq. Ove Rosing Olsen Peter Grønvold
Samuelsenilu Lars Emil Johansenimik taper-
sersuiinnassapput. Aamma taamaassinnaap-
put Ane Sofie Hammeken Illoqqortoormiu-
neersoq, Hans Iversenilu Ilulissaneersoq.
Kaj Egede Emil Abelsenilu Jonathan Motz-
feldtimut tapersersuissappata aalajangiisuu-
sussatut kiserngorutissapput Bendt Frede-
riksen Upemavimmeersoq, Pavia Nielsen
Uummannameersoq Uusaqqak Qujaukitsor-
lu Qaanaameersoq.
Tamatuma inernerisinnaavaa Jonathan
Motzfeldtip seks-fem’innanera. Suut tamaa-
sa eqqarsaatigigaanni naalakkersuisut siulit-
taasuannik atorsinnaasumik toqqaassagaanni
atorsinnaasumik isummernissami isumma-
mik isertuussinermut inissaqartoqanngilaq.