Atuagagdliutit - 08.04.1991, Blaðsíða 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 39 1991
mmmmmmmmmmmmmæm

Akisartortoq
All.: Karl Møller, Maniitsoq
Oqaaseq taanna qanoq isu-
maqartoq nassuiassanngila-
ra qanorpiaq nassuiarnissaa
nalugakku. Kisianni kingu-
liini oqaluttuarisassama er-
sersikkumaarpaat imaluun-
niit paasinarsisikkumaar-
paat akisartortoq qanoq isu-
maqartoq.
Siulitta inuiattulli allatut
toqu eqqarsaatigisarlugulu
toqumit artorsartinneqar-
tarsirnapput. Aammali toqu
tassungaannaq killeqartar-
sorinngilaat. Isumaqarput
inuup toqua tassungaannaq
killeqarani, toqusup inuu-
nerata ilaa, ilami tamarmi-
luunniit allap inunngorne-
ratigut nanginneqartartoq.
Tamanna toqusup inuune-
ranik nangitsineq atsiussi-
nerinnakkut ingerlatinne-
qarneq ajorpoq, aammali
akisartortitsinikkut. Ta-
manna akisartortitsisarneq
ullumikkut upperisatsin-
niinnani siulitta upperi-
saanniippoq allaat uagut
meeraanerput qaangerlugu
ilumoorullugu atorneqar-
toq, kimillu ippigineqan-
ngitsoq. Allaat qimagaasi-
masunut (toqukkut) tuppal-
lernermik nassataqartar-
toq. Tamatumalu ileqqup
inuit qimagaasimasut artor-
saateqartullu qiimmaallan-
nermik oqiliallannermillu
misigilersittarpai.
Toqukkut annaasarput
tammanngilaq, maangaan-
naq aannanngilaq, mee-
rannguup uuma inungorne-
ragut taassuma inuunera
nanginneqarpoq. Taannalu
meeraq inuusoq, issumalu
asasap toqoreersimagaluar-
tup aqqanik atserneqarpat
qujarunneqartaqaaq, allaat
meeraq taanna atsiaq sua-
luppallaamik qujagineqaler-
sarpoq; qujagivallaagaq nu-
katsitanngorsinnaavoq
nammineq pisuussutigin-
ngisaminik. Kukkusarneri-
lu isornaraluarpata qujagin-
nittut oqassapput »Meeraq
taanna taama ateqarami
taamaattoq«.
Soorlu imatut ilaanni eq-
qaamavara inuit piniartut
ilaat pissarissoq puisimik
niisamilluunniit tulaasi-
gaangat tamorasaarniartar-
tugut.
Tamorasaarniarluta sal-
liunniuttugut nukappiaqqat
ilaat ima atilik tikiuppoq as-
sut kallangalluni, sunaaffa
kallangallu ni, sunaaffa aki-
sartortoq. Asulumi pilattup
tamorasaartitsisussap nu-
kappiaraq taanna eqqarleri-
gaa. Tikiukkami qangali
meeqqat ilaat patsiseqan-
ngivissoq pikunnerlugu qia-
tereerpaa; soorunami qiati-
taa annerluni qiammat isi-
ginnittut meeraq qiatitsisoq
avoqqaarileraat sunngitsu-
mullu taamaaliortariaqan-
ngissusianik paasisillugu
avoqqaarileraat - uuma pi-
lattup meeraq taanna mee-
raqamminik sunngitsumik
qiatitsisoq qatanngurpmi
ernerimmagu imalu »ate-
qarmat« inertissagaluarlu-
gu killormut saatiinnarlugu
sernigilerpaa ima oqarluni:
»Soqutaanngilaq meeraq
taanna qiatitsigaluaruni
imak-una ateqarami taa-
maattartoq«.
Qujaginnittup pilattup
meeqqamik sernissaanera
meeqqamut iluaqutaanani
kusanaatsumik pissusiler-
soqqinnissaanut sukasaa-
suuginnarpoq meeqqamullu
tassunga kukkunerminik
takuninnissaraluanut ma-
tooriinnarluni. Taamaattut
meeqqat ilanngui nammin-
neq pisuussutiginngisamin-
nik kusanaatsumik pissuse-
qalersinnaasarput.
Ukioq 1912 decembarip
naggataani Maniitsumi na-
korsaq C.F. Petersen toqusi-
mavoq. Nakorsaq taanna
Maniitsormiut taasarsima-
vaat»Isussuttorsuaq«. Isus-
suinnarluni oqaluttarnera-
nut pissutaasimavoq, he-
sterlunigooq hestiminit igi-
taalluni qungatsimigut an-
nersitaasimagami nipiliuu-
tini atorsinnaajunnaarlugu
isussuinnartunngortoq.
Nakorsap taassuma oqa-
luttarnera inuit angumerisa
ilaartarpaat pingaartumik
»Atarsuup« Jens Beck-ip
takkullungalu oqaaserisar-
tagai ukuupput »kabbii naa-
ka - tii - aap, aap.« isussullu-
ni iggissi attorlugu issuarta-
ramiuk.
Taamani niviarsiaasoq
arnaasimavoq angisooq su-
kannersumillu periaasilik.
Maniitsormiut eqqaagaan-
gamikku taasarpaat »suu-
stu Maararsuaq« (søster
Maren). Anaanama eqqaa-
gaangamiuk nuannarerpa-
sinneq ajorpaa. Ilaannigooq
nipittuullugu ima oqartar-
poq »meeraq nallinnanngi-
laq naakkinanngilaar«. Taa-
ma oqameragut suna kina-
luunniit pineqartoq eqqori-
arneq ajornanngilaq taama-
nikkut juumuussaasimap-
put uku: 1. Maniitsormioq
Karen Lyberth, ukiorpassu-
arni Maniitsumi juumuuju-
soq. 2. Sarfannguarmioq
Gerda Kreutzmann. 3. kan-
gerluarsummiu Frederikke
Berthels.
Tassa nakorsarsuaq
1912-imi ukiutoqqami to-
qummat 1913-mi januaarip
14-ani inuusimavunga su-
naaffa inuit iluanngitsut
ilassaat. Uumalu juumuus-
sap Gerdap pernartarisima-
vaanga.
Ulloq 16. februar 1913
qaasimavoq qatsungalluni
anoreqanngivilluni nuiallu-
nili. Qaammartorlu anaana-
ga nukanilu Rakel Saviit qo-
oruannut issuisorlutik aal-
larsimapput, qooroq taanna
aamma taaneqartarpoq »Is-
suatsiaartarfiup qoorua«.
Aallarsimatsiaannartut
ittuallariutaa avannaq ka-
nannarsuaq pitorarsimavoq
persersuaq iluamilluunniit
anersaarfiunani. Taamaat-
tormiaasiit tingitiusaannaq
issuisorfitik qangattarsuaq
tikissimavaat.
Pitoraruttortoq ataataga
kapitsersorluni illunut qa-
ninnernut kalerriisimavoq
kalerritaasalu angutitaasa
tullitik kalerrittarsimavaat
naggataagullu niuertoqar-
fiup kiffai kalerrissimallu-
git. Piterarsuaq inoriaqquu-
milermat takuniaasussat
misiliisarsimagaluarput an-
orersuarli nikorfaffiunanilu
persorsuarmik iluamik an-
ersaartorneq ajornaqimmat
uniinnartarsimapput.
Aatsaalli ullup qeqqa
qaangeraa anorersuaq inori-
aqqulermat angutit piunnat
niuertoqarfiullu kiffai suka-
lanerit nivaatserlutik akiu-
tillu arlariit nassarlugit
napparsimavimmillu qipiit
il.il. tigoriarlugit ilummut
aallarsimapput, aallalerlu-
tillu ataatama qimmerput
»Kajo« qungasiagut pituut-
seriarlugu tasikummissius-
simavaa. Takuniaasut aal-
larput taamaassagamimmi
apussuaq assut paamaaruti-
galugu, taamaallunimi er-
siumisalersorlu anorilu
imarsuaq sukalajunnaartoq
ilutsinnut pisimapput.
»Ilutsinnik« taasarparput
maanna utoqqaat illuata
avannaa tungaa kangia tun-
gaalu naqillaamaneq.
Tamaanga pisullu qim-
mitta Kajup aput tamaat-
saat assalersimavaa, assak-
kaa, assakkaa, kiillugu am-
muteriallaraa anaanama
kamiata Ulua, taanna tigori-
arlugu aallaqqikkamik pil-
lutik, pillutik, qangattarsu-
aq silataa ujaqqanik qam-
magaq issuisorfiat tikissi-
mavaat. Iluanut iserput an-
aanaga qioreersimasoq qe-
rereersimalluni peqenjjus-
suarluni illuanik kami-
laanngarmi toqungasoq.
Tassa nukaa ajaaraq uuma-
voq qiianermilli pisinnaa-
junnaarluni imminut angal-
lanneq sapilersimalluni.
Ataatannut artornaruna-
qaaq eqqaasaasagooq ila-
gaannga aatsaammi inuu-
ninniit qaammat ataaseq
sinnnilaarmagu. Milugaa-
runnissara eqqaallugu taa-
manimi immuit panertut
atugaanngikkallarmata.
Akiartaatinut ikeriutaa
taanna uumasoq siullin-
ngorlugu silammut aalla-
russimavaat tuaviorsinnaa-
nertik tamaat, apussuarb
maagarnaqaaq, aqqutissaat
nivikkaluarpaat paamaar-
naqaarli, piloorlutik nap-
parsimmavik angusima-
vaat. Søster Maarallu ajaa-
rara erniinnaq eqqutitissi-
mavaa, anaanagalu toqusut
inaannukaateqqullugu.
Ataatamali oqarfigisima-
vaa taamak peqingatigisoq -
tassami niui illuttut peqissi-
mapput tallinilu illuttut
peqqissinnaaneri tamaasa
ukutsermi nalaanut peqi-
gussimammagit issorareer-
simallunilu - oqarsimavoq
taamaalillugu toqusup iller-
fianut ikineqarsinnaanngit-
soq - aammalu illunnguar-
put mikeqimmat illunngu-
atsinni aasserarluarpat me-
eqqat qiajuassammata.
(Taamani angajullersarput
16-nik ukioqassaaq) nappar-
simmavimmi aasseqqullugu
- aappat isivippallu toqusut
inaannut annikkumaarmat.
Søster Maararsuaq nangaa-
sunnguamik akuersisima-
voq, immaqa akuersinermi-
nut pissutigaa una qinusoq
sapiippaloqimmat naag-
gaassallugulu mersernar-
luinnarunarmat.
Tupinnartorli nassuiar-
neq ajornartoq, pingaartu-
mik taamani nalliuppoq.
Unnuaq takisooq ingerlavoq
- anaanaga aakkiartorpoq,
aakkiartorpoq, aqaguanilu
ullaakkut arferngup eqqaa-
ni aalluariarami anersaar-
poq, anersaarlunilu uippoq
massa ippassarli qerrutere-
ersimagalugit. Suli tupin-
narnerusoq pilerpoq - anaa-
naga anerterilerlunilu silani
ativaa avatangiisinilu kik-
kuusut nalujunnaarlugit,
taamaalisorlu nukaa ajaa-
raq inimi allamiilluni anga-
jumi qanoq pineqarneranik
suli sianigisaqanngitsoq pi-
leriallaraat toqusimasoq.
Inuit Qassiit uagullumi
tupigisarparput anaanaga
utoqqarsuanngoraluarluni
tappiillisimanngivimmat
sunngiffini tamaat atuar-
tarpoq Atuagagdliutitoqqat
nutaallu takkuttut atuartu-
artarlugit. 1873-imi inuu-
voq Itillimiillutalu nuallus-
suaqartoq 1953-miussagu-
nartoq nuallummik toqu-
voq. Taamani peqaanngua-
ma Maniitsumi radioleri-
suulluni Hans Christianse-
nip kalerrippaanga anaana-
ga toqusussanngorunartoq,
toquvorlumi. Nuup kanger-
luamiuuvoq nunaqarfiit
ataasiinnanngitsut nunagi-
sarsimallugit.
Oqaluttuarpassuaqarlu-
nilu oqalungusiarpassua-
qarpoq taamaanneralu Ma-
niitsormiut angumersisima-
sut eqqartortuarlugulu tu-
pigisarpaat, utoqqarsuan-
ngorluni oqaluttuaq tusaq-
qaakkani minutsit arfineq-
pingasut qulillu missaani si-
visussuseqartoq oqaluttua-
risarpaa sisamaninngooq
ukioqarluni tusaqqaakkani.
Ilaanni tupigisarpara eqqaa-
mallaqqillunilu issuaallaq-
qissusia.
Nalimini Nuummi qallu-
naaqarfunmiut ileqqui, pis-
susai quianartuilu oqaluttu-
aralugillu issuartarpai, asi-
mioqarflmmiunullu naleq-
qiullugit nuannersortai tis-
sinartuilu qulaartarlugit.
Eqqaamallaqqikkall arami
radiokkut immiussiartortut
tikippallakkaangata anaa-
nana oqaluttuai, oqalungu-
siai, naliminilu Nuup eqqaa-
ni pisartut tamakkulu Anto-
oralakkut qajavissuup ileq-
qui nakorsiarnera allallu
immiutilaarusukkaluaraan-
gakkit, sullutik qiviassa-
vaannga, tamassa immaqa
kiisa puigorpakka.
Meeraagallaratta februa-
rip 16-at puigunaattaqaaq,
ulloq taanna niviarsiaqqat
marluk pingasut uatsinnut
isertarput qilertilerlutik sa-
panngavinnik sapangalerlu-
tik issunik nammallutik
erngusersuarmullu kaffe.
Ukulu eqqaamasarpakka.
Ujuaansersuakkut Siisallu
paniat »Angani«. Seth Ber-
thelsen-ikkullu paniat
»Darnga«. Taakku tamar-
mik Rakel-imik ateqaramik.
Issunik nammattukasiullu-
tik iseraangata oqartarpu-
gut »akisartortut«.
Inuit-uku ilaat tupinnar-
tumik qasusuittartut taa-
mani qangattamiit akiarlu-
git silammut aallarukka-
mikkit akiartaatini siullerni
siullersaasimavoq inuk an-
ginngitsunnguaq David
Heilmann Nuummiup Peter
K.S. Heilmannip akkaa.
Issuatsiaartarfiup qooru-
anit silammut aallarlutillu
taanna inuaraq akiartaatit
siulliit siornani akiarsima-
voq mannalu aput maaga-
liornaq. Akiartut ilaat taar-
serteqattaartut Daaveeraq
taarsertinngivilluni, taar-
sertikkumanerooq ajorami
taarsertiganilu napparsim-
mavimmut apuussimapput.
Qanga nunannguarput taa-
marsuaq ukiumi ilaannik-
kut piterartarsimavoq ukiut
tamaasaarnagit. Ersinar-
nersaasimavoq »avannaq
kanannaq«. Ilaannilu niger-
suaq, soorlu 1908 nigersual-
larmat Kangaamiuni qaan-
nat arfinillit ajunaarfigaat.
1917-mi Nuummi juulli-
aqqami nigersuaq avanna-
mut atasoq pimmat taamani
Maniitsumi piniartorsuup
Daniel Skiftep illorujussua-
ta qalia tingippoq. Kangaa-
miunilu peqqarsimannge-
qaaq qungujunnartoqarlu-
nilu. 1930-p kingornagut
ukioq sunarpiaassanersoq
34-35-luunniit Kangaamiu-
ni aasakkut anorersuaru-
jussuarsimavoq taamanilu
angut immakkut nunakkul-
lu pissarsuaq David Som-
mer toqusimavoq anorlin-
gaarmat ilaatigut arajutsi-
neqarluni.
1940-kkunni aasami im-
maqa 1942 kangerlussuarmi
Putup ataani anorersuarsio-
rujussuarput, pavannga
qaqqaniit anorersuaq aq-
qarsaarami issuminersuar-
nik attataqarluni tikiutil-
laataa tuperput qissoqutaa-
nut allaat sequmippai, im-
mami kaavittubortorsuit
soorlu tissiartorpassuit.
1950-miilli 1980-p ingerla-
neranut imatut sinerissap
qeqqani soorlu taamanitut
anorersuit sakkortuut tam-
martutut ipput.
1937-imi Avigaaniillunga
inuisa ilaata piniartup Aa-
dup amiilaarsimarpasilluni
inngerut una ilaanni ator-
tarpaa:
Avannaq kanannaq pite-
raleqaaq piteraleqaaq
avannaq kanannaq pite-
raleqaaq piteraleqaaq
ii-ii, ii-ii.
Erinnerlugu soorlu suli
tusaagiga.
Nuummigooq apummit illuikkiamit nutsertoqartalersimavoq.
I Nuuk er man begyndt at Hytte ind i snehuler.
- Anaana, aamma uanga taamaattumut nuukkusuppunga!
- Ilaana, Antuunnguaq. Alliguit, taamaattumut nuukkumaarputit!
- Mor, jeg vil også bo i en snehule!
- Jaja, lille Anton. Når du bliver stor, når du bliver stor!
(Titartaasoq/tegnet af: Preben Harkamp, Kangaamiut)