Atuagagdliutit - 27.05.1991, Side 5

NR. 58 1991
ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5

Siulittaasoq nutaaq
- Isumalluarpallaamissaq iluanngilaq, Erik Kjærgaard Nielsen oqarpoq
NUUK(KR) - Qaammatit
quilt Erik Kjærgaard
Nielsenip ators imavai
Kalaallit Nunaanni Suli-
sitsisut Peqatigiiffiat
ilorraap tungaanut aal-
lartinniarlugu, marts
1992-imili gener alfor-
samlingeqalerpat tunu-
amiarluni. Sulisitsisut
peqatigiiffiat »qiammi-
artortarfittut« taane-
qaqqunngilaa, nassuer-
lunili ilaasortamik ilaa-
sa naammaginngilluin-
naraat ilatik suliassa-
qanngitsut allat naam-
massisinnaasatik aki-
morlugit suliassaqarti-
taammata.
- Mesterit sanaartorner-
mik napaniuteqartut kappi-
asuutigisarpaat nalusara-
mikku sanaartornerup qa-
noq ingerlanniarneqarnera.
Mesteri kinaluunniit siu-
moortumik aningaasatigut
pilersaarusiorsinnaanngi-
laq naluguniuk suliassaqas-
sanerluni. Aalisameq nuna-
mi inuussutissarsiutit pi-
ngaarnersarimmassuk ani-
ngaasattaaq tassunga nak-
kartinneqartarput. Maan-
nali aalisagaarutilermat
annilaanganeq tuniluutiler-
poq aningaaserivinnut al-
laat. Aningaaseriviimmi
taarsigassarsisitsinissamin-
nut mianersornerujussuan-
ngorsimapput. Allaammi
aningaasalersuutissaralua-
nik mattussisimallutik, ta-
mannarpiaavorlu uagut
ilaasortatsinnik mattussi-
soq, Kalaallit Nunaanni Su-
lisitsisut siulittaasortaavat
Erik Kjærgaard Nielsen
oqarpoq.
- Sulliviit minnerusut
amerlasuut assut ajornar-
torsiorput, ilaat matuinnar-
tariaqarlutik allallu immin-
nut kattutiinnartariaqarlu-
tik, ataatsimoorussaminnil-
luunniit allaffeqalerlutik,
aningaasartuutigisakkatik
annikillisarniarlugit. Sulli-
viilli annertunerusut ernu-
manarsorinngilakka. Ta-
makku assigiinngisitaartu-
nik suliassaqarsinnaasar-
mata aammalu immaqa nu-
na piffissap ilaani qimakkal-
larsinnaasarlugu, Erik
Kjærgaard Nielsen oqarpoq.
Nukillaangassuseq
AG: - Ilittut siulittaasuullu-
ni ilungersunalaanngit-
suunngila ilaasortat aflast
uniinnartariaqalersut af-
faaUu nunamit aallaralersut
isigalugit?
- Pissusitoqqat atuinnar-
sinnaajunnaarpagut, aam-
mali ajornartorsiutit imaa-
liinnarlugit anigoriarsin-
naanatigik. Aalisakkat
avammut tunitsivissaqarta-
riaqarput, neriuppugullu
aatsitassanik nassaartoqa-
rumaartoq. Nioqqusiorner-
mi, assartuinermi inuuniar-
nermilu aningaasartuutis-
sat annertungaarmata ua-
gut nammineerluta nioqqu-
siorsinnaanngilagut.
AG: - NukiUanaarsimagu-
nartutinuna?
- Nassuiinnartariaqarpu-
gut pisut nangeqqinnissaat
kissaatiginnginnatsigu, taa-
valu pisussat sungiunniar-
tariaqarpagut pikkorissar-
tariaqarlutalu. Aamma poli-
tiker inut ammanerusaria-
qarpugut oqarfigalugit ka-
laallit mesterit piuttuinnas-
sappata ajornartorsiutaan-
nik anigueqataaniartaria-
qartut. Tassami ajoraluar-
tumik imaakkami suliassaq
annertoriartoq sanatitsisoq
nunanit allanit ilisimasalin-
nik tikisitsisarluni taamalu
mesterit pisassaraluinik ta-
makkuttaaq ingiaasittarlu-
git.
AG: - Taavami suna politi-
kerinut piumasariniarpiuk?
- Sanaartugassatut piler-
saarutit ukiunut arlalinnut
atuuttussat, takusinnaani-
assagatsigu aningaasat su-
nut atorniarneqarnersut.
Taamaalillutalu sulliviuti-
gut ingerlanniarsinnaassal-
lutigik tusatsiagaannarnik
tunngaveqarata.
Pikkorivinnaillat
AG: - Danmarkimi sulisitsi-
sut peqatigiifliat kattufliit
pissaaneqarnerpaat ilagaat.
Sooq ilissi taamatut iliomi-
anngilasi?
- Pikkorivissuusarsiman-
ngilagut. Pisortani sulisut
taarseraappallaaqaat; ar-
laammi ilisarisimalikassal-
lugu iikasik aallararaaq.
AG: - Politikerilli ukiut si-
samat a tas arput, taakku
»sanarfertorsinnaanngin-
nassigik«?
- Taamaassinnaagaluar-
poq, malunnartarporli poli-
tikerit pissaanermik tigumi-
aqanngitsut. Atorfillit aala-
jangikkanik timitaliiniar-
tussaapput, tassalu imaalit-
siaannaq naalagarsuan-
ngortarlutik. Sulisitsisullu
peqatigiiffiata suliassarina-
vianngilaa tamakku nutar-
tissallugit. Kissaatigut tassa
ersarissunik maleruagassa-
qassasoq aamma suliarin-
nittussarsiuussinermi inat-
siseqartariaqartoq. Uanga
paasilluinnaqqissaarsoraa-
ra atorfillit taameiattumik
inatsiseqalernissaq pina-
veersaartikkaat.
AG: - Sooq suliariuman-
nittussarsiuussisarnermi
inatsiseqalernissaq atorfillit
akerlerissavaat?
- Isumaqarpunga kom-
muneqarfikkuutaartuni pi-
tu ttor simasoqaru m anngit-
soq taamaalilluni sanatitsi-
niartup piumasani ar laat
suliassiinnarsinnaallugu,
immaqa akikinnerunngik-
kaluartumik, Erik Kjær-
gaard Nielsen oqarpoq.
AG: - Naligisarsiortutut
oqaatigivigit?
- Aap, oqaaseq taanna aat-
saat tusalinnginnatsigu
oqaaseqarfigeqqittariaqan-
ngilara.
Qiammiartortarflk
AG: - Sulisitsisut peqatigiif-
fiat qiammiartortarfiinnar-
tut isigineqarsinnaava?
- Naamerluinnaq. Aali-
sartutut maalaarumatuti-
ginngilagut. Aatsaalliuna
maannakkut sassartugut
oqarlutalu inuussutissarsi-
ortoqassappat tamannat-
taaq qanoq iliuuseqarfigine-
qartariaqartoq.
AG: - Sutigut?
- Politikerit sassartaria-
qarput oqarlutillu inuussu-
tissarsiorfeqartariaqarpoq.
AG: - Tassa aningaasat ta-
matumani pineruvisigit?
- Politikerit akuerisaria-
qarpaat inuusuttut ilinnia-
gaqartissagutsigik aningaa-
sassaqartariaqaratta. Ullu-
mikkut Siamasissumik
Tunngaviusumik Ilinniar-
titsineq akisuallaarujussu-
arpoq. Ilinniartutta suliaat
aningaasarsissutigisinnaa-
sariaqarpagut. Aningaasar-
siat én procentiat STI-mi
ilinniarfinnut akilertarpar-
put, tamEumalu annertual-
laarujussuarpoq suliassa-
qassutsitsinnut sanilliullu-
gu.
AG: - Siulittaasunngora-
vit suut nutarterutaassap-
pat?
- Naluveqaara nutarteru-
tissaqassanersoq. Marts
1990-imi Kangerlussuarmi
generalforsamlingimi aala-
jangerneqarpoq avammut
ammanerulernissarput illo-
qarfikkuutaartunilu peqati-
giiffinni sunniuteqarneru-
lemissarput. Peqatigiiffim-
mi siulittaasup siulittaasul-
lu tulliata Nuumminngaa-
niit kisimik ingerlannias-
sanngilaat. Avammut am-
manerulernissaq nassuiar-
neqarsinnaavoq siulittaa-
suusimasup tunuarneranik,
tassumami paasisimasani
kisimi piginiaannartarsi-
mammagit. Siulersuisuu-
nemi ilaasortat isumaqarsi-
mapput naammattumik ili-
simatitaasaratik, tassalu
tallimanngormat nutaamik
siulittaasussamik qinersi-
neqarpoq. Paarlaanermi si-
unertarpiaavoq uanga isu-
magissagiga generalforsam-
lingip aalajangigaanik timi-
taliiniartarnissaq.
AG: - Oqarputit tullianik
generalforsamlingimi tunu-
arniarlutit, sooq?
- Kingullermik general-
forsamlingimi nalunaaruti-
gaara peqatigiiffimmi suli-
ninnit 1992-imi generalfor-
samlingeqarnissami tunu-
arniarlunga. Uattut sivisu-
tigisumik suleqataasima-
gaanni isumassarsiornissaq
ajornarsiartortarpoq. Aam-
mami inuuneq naallugu ta-
manna atorfiunngilaq.
Isumassat nunguttut
AG: - Ukiut 13-it peqatigiif-
fimmi sulereerlutit tassa
isumassarsineq sapilivikka-
vit?
- Taamatut oqartoqarsin-
naavoq, kinami avatiminit
ikorfertorneqanngitsoq pif-
fissaajamiartuaannarsin-
naagami. Suliaq soqutigina-
raluarpoq aammali nutaa-
nik siulersuisoqalertaria-
qarpoq. Ilaasortanuku im-
mikkoortortaqarfiillu sun-
niuteqarniartussat, nerius-
saangalu tamanna atorluar-
nialerumaaraat. Aamma
Kalaallit Nunaanniiginnar-
sinnaanngilanga, aallarnis-
saralumi ungasigunnaar-
Pakatsisarpunga ka-
t mesterit ikippallaat
peqatigiiflimut ilaasortaam-
mata. Danskit klubbiattut
taaneqartarnerput nuan-
ninngilaq, kalaallit mesterit
ilaasortannguinnarsinnaap-
put taamalu kalaaleqatitik
pobtikerit sunnemiaqataaf-
figisinnaallugit. Nutarteri-
soqartariaqaleraluarpoq,
NUUK(KR) - Ilaasortat
naammagittaalliornerat
pissutaalluni talliman-
ngormat ualikkut Ka-
laallit Nunaanni Kattuf-
fiit pissaaneqamerpaar-
taasa ilaanni, Sulisitsi-
sut Peqatigiiffianni,
Karl Bejder Christensen
siulittaasutut tunuartin-
neqarpoq. Ataatsimiin-
nermi allassimanngikka-
luaq arlallit AG’mut
oqarput siulittaasuusi-
masoq peqatigiiffik
avammut ammaneru-
sunngortinniarlugu ili-
uuseqanngippallaarsi-
masoq. Aamma oqarput
paamaarpallaamera
ilaasortanut aningaasar-
passuamik naleqarsima-
soq. Mesterit nal. akun-
neranut akigititaat pil-
lugit isumaqatigiinniar-
nissat suusupagisima-
vai, allaammi tamakku
ukiuni sisamani pisorta-
nit isumaqatigiinniutigi-
neqarsimanngillat. Ta-
makkuuppullu mesterit
aningaasarliornerannut
pissutaasut ilaat.
Subsitsisut peqatigiifllan-
ni siulersuisuunerit tama-
ngajavimmik isumaqatigiil-
lutik Karl Bejder Christen-
sen siulittaasutut tunuar-
tippaat, ukioq ataaseq atuu-
tiinnartoq, taarsiullugulu
qinerlugu maannamut siu-
littaasumut tulliusimasoq
Erik Kjærgaard gaard Niel-
sen, Nuuk.
Siulersuisuunernut ilaa-
sortat qulingiluaapput, Erik
Kjærgaard Nielsenilu taase-
qataasinnaanngimmat taa-
sinerit pappiarat arfineq pi-
ngasut tunniunneqarput.
Arfineq marluk Erik Kjær-
gaard allassimavaat, ataa-
serlu allafligineqarsiman-
ngilaq.
Taaslnngltsoq
- Siulittaasuusimasoq taase-
qataannginngilaq, uangami
taasimavaanga, siulittaa-
sunngortoq oqarpoq.
Siulittaasup tullia siulit-
taasunngormat siulersui-
suunerit ataatsimiinner-
minni Qaqortormiu Erik
Nørskov siulittaasup tullis-
saatut qinerpaat. Taasinerit
siulittaasussarsiornertulli
inemeqarput.
Erik Nørskovip siulittaa-
sussarsiorneq ima oqaati-
gaa:
- Sulisitsisut Peqatigiiffi-
ata ukiuni kingullerni inger-
lannera ukiut artornartorsi-
inuusuttulli sassaruman-
ngillat. Uagut danskit uki-
orpassuarni sullivinnik
ingerlatsisimavugut. Ta-
mannali Kalaallit Nunaanni
suli atuussimanngilaq, tas-
salu tamannaavoq maanna
ilinniartariaqaligaat. Inuu-
suttorpassuit sanaartorner-
mik ilinniarluarsimasut
amerliartorput, amerlane-
rilli mesteritut aallartittari-
aqaraluarput, Erik Kjær-
gaard Nielsen naggataagut
oqarpoq.
orfiulernerinut naleqqussa-
gaasimanngilaq. Mesterit
nal. akunnermusiaat qa-
ngarsuarli isumaqatiginnin-
niutissaasimagaluarput. Si-
ulittaasumut suliassiissutit
pissusissamittut ingerlasi-
manngillat, taamaattumik
nutaanik siulittaasortaarlu-
talu siulittaasoq tullitaar-
poq. Sulissutigisassanik ag-
guataarinissaq sivisuumik
oqallisaavoq, naammassine-
qartariaqarmallu aalajangii-
pallattoqaannarluni. Piffis-
saasuaneq utoqqatsissutaa-
ginnarsinnaanngilaq, taa-
maammat Karlip tamanna
paasisariaqarpaa pissutsit
allanngornerannut, Sulisit-
sisut Peqatigiiffianni siulit-
taasumut tullinngorlaaq
AG’mut oqarpoq.
Naammaginngisat
Siubttaasunngortup siulini
isornartorsioraluarpaa, ki-
sianni siulittaasorpalaarne-
rusumik:
- Ersarippoq siulittaasuu-
simasoq naammagineqan-
ngimmat, soorunalimi »pis-
sortat« naammaginanngit-
soqartillugu uparuaruma-
neqarnerusarput, Erik
Kjærgaard Nielsen oqarpoq.
Sulisitsisut Peqatigiiffia-
ta siulittaasortaarnera ka-
laallit mesterit akornanni
pissutsinik aaqqiigallarfis-
satut naatsorsuutigineqar-
poq. Siulittaasunngorullu
qinersineqalersinnagu ersa-
rissumik oqaatigaa marts
1992-imi generalforsamli-
ngeqarnissap tungaanaanut
siulittaasuusinnaalluni.
Generalforsamlingeqar-
nissat marluk atuunnerisa
qeqqinnaagut nutaamik siu-
littaasunngortitsineq patsi-
seqarpoq siulittaasoq gene-
ralforsamlingimit toqqaan-
nartumik qinigaanngim-
mat. Siulersuisuunernut
ilaasortat qulingiluaasut qi-
nigaaqqEiartarput, tamatu-
malu kingorna taakku
akunnerminni siulittaasus-
sartik toqqartarpaat.
Erik Kjærgaard Nielsen
AG’mut oqarpoq taamaali-
ortarneq maanna allanngor-
tinniarneqalersoq.
Generalforsamlingimi
najuuttut siulittaasussamik
qinersisalissapput, taman-
nalumi naapertuilluarneru-
gunarpoq, siubttaasoq oqar-
poq.
Matuma allannerani peri-
arfissaqarsimanngilagut si-
ulittaasutut tunuartoq Karl
Bejder Christensen oqaase-
qartissallutigu.
Karl Bejder Christensen tallimanngormat Sulisitsisut Pe-
qatigiiffianni siulittaasutut tunuartinneqarpoq.
Karl Bejder Christensen blev i fredags afsat som formand
for Grønlands Arbejdsgiverforening. (Knud Josefsen)
Kikkuuppat?
Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut
peqatigiiffianni siulersuisut
Siulittaasoq: Erik Kjærgaard Nielsen, Nuuk
Siulittaasup tullia: Erik Nørskov, Qaqortoq
Karl Bejder Christensen, Nuuk
Per Sonberg, Nanortalik
Robert Kruse, Narsaq
Peter Paars, Ilulissat
Hans Labansen, Sisimiut
Lars Vinther, Aasiaat
Peter Mathæussen, Nuuk
Paamaar-
pallaarpoq
Karl Bejder Christensen Sulisitsisut
siulittaasumittut kasiilerpaat