Atuagagdliutit - 24.08.1992, Side 9
. PRIVATES HVERV
Muutmisiutit H&MMMttAWr
Per tingeqqippoq
Nuna Air-iunikumi piloti nammineq timmisartortitsiveqalerpoq
- Paasisakka naapertorlugit timmisartoq taamaattoq ajunaarutaasimanngilaq, Per R. Pe-
tersen Cessna Caravan pisiariniakkani pillugu oqarpoq, timmisartortitseqatigiilTittaami
atugassaq.
- Mig bekendt har der aldrig været uheld med den type maskine, siger Per Rosing Petersen
om Cessna Caravanen, som han vil købe til det nye vandflyselskab. (Foto: Knud Josefsen)
NUUK(KR) - Sap. akunne-
rani uani kalaallit imaanut
mittartumik timmisartor-
titseqatigiiffiannik nutaa-
mik pilersitsissutaasumik
ataatsimeersuarneqassaaq.
Ateqassaaq Suluit Air A/S
tassalu siusinnerusukkut
Nuna Airimi piloti Per Ro-
sing Petersen 6elskabemi
tunulequtaasoq.
Aningaasaleeqataasut al-
lat tassaapput Svend Junge,
Villy Hansen Nuuk Entre-
prenøren ApS aqqutigalugu,
Arne Niemann aamma Po-
lar Seafood. Tamarmik im-
mikkut annerusumik min-
nerusumilluunnit firmamut
aningaasaliisimapput. An-
nertuumik tapiisuupput
Royal Greenland KNIlu, ta-
marmik immikkut 400.000
kroninik ilisisimallutik.
Per Rosing Petersen nam-
mineq selskabimut 800.000
kronit. missaanni ilanngus-
saqarsimavoq, aningaasat
inuutissarsiornikkut taarsi-
gassarsiatut siusinnerusuk-
kullu Inuutissarsiornikkut
Pisortaqarfiugaluartumi pi-
simallugit.
Tamaasa katillugit Suluit
Air A/S aktiekapitaleqarpoq
2 millioner kroninik.
Amerikaml
angalaarneq
Sap. akunneri marlussuit
matuma siorna Cessna Ca-
ravan-imaanut mittartoq
USA-miit Frankrigip tun-
gaanut inger laar ner mini
Nuuk aqqusaarpaa. Per Ro-
sing Petersenip misilillugu
timmissutigisimavaa qulak-
kiivillugulu tassa timmisar-
toq taamaattoq Suluit Air
A/Sip timmisartorissagaa.
Maannamulli suli timmisar-
tumik pisinngilaq. Angerla-
mulli tikeqqammerpoq ame-
rikami naalagaafliit tallimat
aqqusaartoreersimallugit
timmisartut imaanut mit-
tartut misissoreerlugit.
- Selskabip pilersinniar-
nera naammassilluareeq-
qaassavarput. Naatsorsuu-
tigilluinnarpara aallarner-
saataasumik sap. akunnera-
ni uani generalforsamlinge-
qassalluta, bestyrelselumi
inissereerpara generalfor-
samlingimi siunnersuutigi-
niagara, Per Rosing Peter-
sen oqarpoq.
Siulersuisut Per Rosing
Petersenip siunnersuutigi-
niagaa tassa Suluit Air A/Si-
mi aningaasaliisimasut.
Per Rosing Petersenip
isertunngilaa imaanut mit-
tartumik timmisartuutile-
qatigiiffimmik pilersitsini-
arluni pilersaarutit taama
atsigisumut anngutsinniar-
simanerat artornakujussi-
maqisoq.
- Takusinnaaviuk nutsak-
ka qiinnereersimaqisut?
Aap, assorsuaq ajornakuso-
orsimavoq, Per Rosing Pe-
tersen oqarpoq.
- Kajumissaarneqarsima-
gama, aammalumi timmisa-
leqqikkusukkama, oqarpoq.
Timmlsartortarneq
AG: - Nuna Airip kinguneri-
sai ersiortitsinngillat?
- Naamerluinnaq. Akerli-
anilli. Nuna Airimi imaanut
mittartumik timmisartorta-
reernerup kingornatigut
naammassisanik takusaqa-
reerpunga, tassami ajunn-
gilluinnartumik ingerlasi-
mammat sinneqartoorute-
qartarsimallunilu tassalu
timmisartortuaanngajassi-
malluta. Timmisartunik
imaanut mittartunik mar-
lunnik malinnaasinnaann-
gilagut. Nuna Air nammi-
neq pilersaaruteqarsimavoq
Caravanimik ataatsimik pi-
siniarluni. Taamanikkut
taakku sivisuumik isertor-
tumillu isumaqatiginnin-
niutaasimapput. Suut ta-
marmik piareereersimapput
taamaattumik timmisartoq
ilisimareerpara aallartinnis-
samut kajumissaarneqara-
ma.
AG: - Kiap kqjumissaara-
mitit?
- Tassa privatimik anin-
gaasaliisut kommunillu.
Nunaqarfimmiummi aam-
ma timmisartoq imaanut
mittartoq atorfissaqartim-
massuk. Imaatigut angala-
gaanni soorlu Qeqertarsuat-
siaanut nal. akunnerinik
qulinik sivisussuseqarpoq
C aravan im illi akunnerup
qeqqinnaanik. Umiarsuar-
mik akeqarpoq 610 kroner,
kisiannili timmisartoq ulik-
kaarlugu ilaasoqaraanni bil-
letsi 500 kroneqartissinnaa-
varput siumut utimullu. Ta-
manna pifFissaajarninngin-
nerullunilu akikinneruvoq.
AG: - Grønlandsfly unam-
millissaviuk?
- Tamanna siunertarine-
qanngilaq. Siunertaraarput
Grønlandsfly sinnertassal-
lugu. Akii ilisimavallaanngi-
lakka isumaqarpungali ua-
gut akikinnerutitsissasu-
gut.
- Ole Bjerregaardimik
Grønlandsflymeersumik
oqaloqatiginninni oqarpoq
pisussaaffigalugu timmisar-
tornerpassuatik qimakku-
sukkaluarlugit. Tam akku
uagut tiguinnarsinnaavavut
aningaasatigullu pissarsia-
qaatigalugit.
Akerleriittarnerit
AG: - Siusinnerusukkut Nu-
na Airip Grønlandsflyllu
akomanni misigissutsit kia-
laartuaananngUlat?
- Akerleriinneqartarsima-
qaaq, inuilliuku annerusu-
mik pineqartarsimagu nar
tut. Isumaqarpunga maa-
nakkut allatorluinnaq iler-
soq. Peqqaataanilumi oqa-
reerpunga Grønlandsfly isu-
massarsiamut peqataani-
anngippat taava aallartinni-
anngivillunga. Pisussaaffl-
ginngilara Grønlandsflymut
unammillissallunga.
- Suleqatigiinnermut isu-
maqatigiissusiortussaavu-
gut. Hangarip attartornis-
saanut isumaqatigiissut at-
siorneqareerpoq Grønlands-
flymilu allafliit ilaannik at-
tartortussaavugut. Neqe-
rooruteqarfigaatigut kingo-
raartissanik Grønlandsfly
aqqutigalugu pisisarsinnaa-
sugut. Dash 7, Bell 212 Ca-
ravanimullu motorit tamar-
mik fabrikkimi ataatsimeer-
suupput, Per Rosing Peter-
sen oqarpoq.
Isertunngilaa Suluit Airi-
mik aallartitsiniarnerminut
pissutaasoq tassa imaanut
mittartunik timmisartunik
nuannarisaqarnini.
- Imaanut mittartunik
timmisartorneq nuannare-
qaara tassami pinngortita-
mi timmerujoorluni qilersi-
manngissutsimik paasis-
saanngiusartumik pissarsi-
narmat. Tamanna tupin-
narluinnarpoq... Nammi-
nerluinnaq naalagaavutit,
soorunalumi aamma illit
namminerpiaq pisuussuti-
gissavat qanoq pisoqaralu-
arpat. Tamanna pissanga-
nar luinnartuuvoq. Timmi-
sartornermut isiginninner-
mik allarluinnarmik piso-
qarsinnaavoq.
Direktør! tlmmlsoq
AG: - Nammineq timmisar-
tortassavit?
- Aap, taamaalioruma-
qaanga. Aamma direktø-
riussaanga, namminerli
timmisartortarumavunga.
Pilotit marluusussaapput
atorfigivinnagulu piloteqar-
tussaalluni. Neriuutigaara
maani najugaqavissumik
siullermik freelancemik
timmisartortartoqassasoq.
Kingusinnerusukkut imaa-
sinnaammat aalajangersi-
masumik atorfinitsitsiso-
qartoq.
AG: - Suluit Air arlalinnik
timmisartuuteqassava?
- Aap, pingasunik sisama-
nilluunniit perusukkaluar-
punga ukiut pingasut sisa-
malluunniit ingerlaneranni
pineqartussanik.
AG: - Soor Caravaniussa-
va?
- Nuna Aireqarallarmalli
paasitsiareerpara, timmi-
sartoq taamaattoq misisso-
ratsigu. Tamatuma kingor-
na paasivara timmisartut
taamaattut 1985imili 525
misseianiittut sananeqarsi-
masut, affaalu sinnerlugit
amerikami allakkerisutut
ingerlatsartutullu selskabi-
mut tunineqarsimallutik.
Timmisartut taamaattut
døgnimut nal. akunneri 20it
timmisarput tatiginassusia-
nullu procenti 99,8-aalluni.
Paasisakka naapertorlugit
timmisartoq taamaattoq
ajunaarutigineqarsimann-
gilaq.
- Timmisartoq tupin-
naannartumik timmioraar-
tartuuvoq. Timmisartoq
takutitsissutissiaq maa-
niimmat pilotip takutitsis-
sutigaa motoria unitsillugu.
Nalinginnaasumik timmi-
sartoq 8-9 meterinik siuari-
artarpoq 1 meterimik appa-
riaraangami. C aravan ilb 25
meterit angusarpai 1 mete-
rimik appariartinnani. Pe-
qatigalugulu motoria tatigi-
narluinnarluni.
- Timmisartoq sanaqqin-
neqarsimavoq issiavii 14-
iniit 9-nut. Nunami maani
maleruagassat imaapput, is-
siaviit qulingiluanit amerla-
neruppata taava pilotit mar-
luusariaqartut tassalu tim-
misartorneq akisunerulis-
salluni.
Banklt neqeroorutaat
takunngilai
AG: - Timmisartoq qanoq
aningaasaliissu teqarligissa-
viuk?
- Bankit taakku marluk
oqaloqatigisimavavut taak-
kulu saniatigut Danmarki-
mi aningaasaliissuteqartar-
fiit isumalluarnartorujussu-
armik oqaloqatigisarsima-
vakka. Taavalu Cessna-fa-
brikki ikiuukkumasimavoq
»avammut taarsigassarsi-
sitsinissamut«, taanna naa-
lagaaffimmit taarsigassarsi-
aavoq naammaginavissunik
erniaqartinneqartoq. Kiisa-
lu Frankrigimi taarsigassar-
sisinnaanermut periarflssat
takusimavavut. Tam akku
tungaatsigut uanga imator-
suaq ilisimasaqanngilanga
amerlaqisulli ikiorsima-
vaannga misissorneranni.
Siulersuisut uangalu aala-
j angeqqaartussaavarput
taarsigassarsiniamermut
qinnuteqaatit nassiutsinna-
git. Bankit neqeroorutaat
suli takunngilavut, qular-
nanngitsumik taakku akisu-
nerpaajussapput. Taakku
ingasammik sakkortoqiga-
mik. Tamanna ajuusaarnar-
poq, kissaatigigaluarakku-
mi kalaallit aningaaserivii
atorumallugit, taava anin-
gaasat maani kaaviiaginnas-
sagaluarput, emiaat uagut
nunanut allanut nassius-
suunnagit.
- Allatulli ajornartumik
aningaasanik sipaarniarluta
niuernerpalaartumillu eq-
qarsartariaqarpugut.
PENGE(g?PAPIR
21. august 1992
AKTIE TOP LISTE FORLØBNE UGE
Nr Selskab Oms. Børs OH. kurs %-a
1 Ambu International B 3107 1 677.0 7.8
2 C & N 50 kr 1460 1 64.6 7.7
3 Top-Danmark 100 1 710.0 6.0
4 J. Langkjær 200 1 452.0 5.1
5 Dansk Kapialantesg 200 1 113.0 4.6
6 Sophus BerendsenB 15221 1 1880.0 4.4
7 Cepheus 500 1 66.8 4.4
8 NKT 5500 1 216.0 3.8
9 Kompan 50 1 2020.0 2.5
10 Unl-invest Japan UA 4770 1 45.3 2.3
Bemætk I Topisten erkke nødvendigvis vor recommendation.
Udvalgte pengeinsttuUer.
Noteret pr. 21. august 1992:
Den Danske Bank 230-233
Unidanmark 124-129
Bkuben 226-228
Grønlandsbanken 143-150
OBLIGATIONER, TOP 10
Nr. Renis Papir Kurt E40%
1 9.00 Nobel Industries 93 97.25 9.04
2 9.00 Dansk Statsgaeldsbevi 92 99.45 8.11
3 7.50 Danmarks Sktekredt 92 99.15 8.10
4 9.00 Dansk Statsgaeldsbevi 93 98.85 7.79
5 9.90 Var. rente Dansk Sta 92 99.70 7.45
6 8.00 Dansk Statsgaeldsbevi 93 97.00 7.40
7 9.00 Dansk Statsgaeldsbevi 93 98.55 7.37
8 7.50 Danmarks Sktekredt 93 97.00 7.36
9 8.00 Dansk Statsgaeldsbevi 94 96.50 7.33
10 aoo Dansk Statsgaeldsbevi 94 96.10 7.28
Udbwkningsrisi«) er kke indmgwt I
UDVALGTE VALUTAKURSER PR. 21.0&92
Valuta Notering kontant kontant Rejsechecks
Køb Salg Køb
USD 560.65 550.65 575.66 559.00
GBP 1064.86 1069.86 1104.86 1062.56
DEM 386.07 382.07 390.32 385.67
SEK 105.88 102.88 106.88 105.60
NOK 97.78 94.78 9928 97.58
FRF 113.73 11123 11673 113.38
CHF 433.60 425.60 442.10 433.35
ITL 0.5075 0.4775 0.5375 0.5055
ESB 6.0040 5.8040 6.1540 5.9740
CAD 47027 45527 495.27 468.07
JPY 4.4394 4.2394 4.5594 4.4324
Gebyr tor købfealg af kontant valuta DKK 25.00
Gebyr tor salg af rejsechecks 1,5% min. DKK 100.00
Gebyr for køb af rejsechecks - pr. eksp. DKK 20,00
Rente pA konto 2001 kommende uge: 9^5% p*.
S i' GRØNLANDSBANKEN
Aktieseiskab