Atuagagdliutit - 24.08.1992, Blaðsíða 15
AAMARAAT
TIGUS AAT
AG-p atuagaq aasaanerani nangeqattaartuliaa
pissanganaqisoq ilaqutariit tamarmik aliikkuta-
risinnaasaat malinnaaffigisiuk.
Naanissaata tungaanut normuni saqqummersu-
ni tamani iinmikkoortumik ilanngnssisassaagut.
Kap. 2.
Erneriik.
de Vallap Tejada aliartorne-
rani isikkorlullugu isigaa
isumaliorluni: »Ajoqaaq
inupiluk taanna nivinngar-
tinngmnakku. - Sunaaffa
Don Pedrop ernera uuma-
voq. Comezip salloqittarsi-
manerpaanga? Kisiannimi
allakkat taassuma allagavi-
gai, qanoq-una pisimasut?
Kinaana taamaaliortitsi-
suusoq? Tejadaatiga sila-
tuumik iliorsorigaluarputit,
inuusuttup taassuma su-
miissusianik nalunaarfi-
ginnginnamma, kisianni
alapernaarsuisumik malit-
sissavakkit, taanna qimat-
serniarneq sapissavat, mia-
nersorit qoqassinialeqqu-
nanga.«
Sianerpoq, kiffarlu iser-
poq.
»Maxtla tamaaniippa?«
»Kiganiippoq.«
»Iseqqujuk.«
Taavaannaq indianeq ini-
miilerpoq, tassa taanna ma-
juartarfinni toqqorluni issi-
asoq. mikisuuvoq kiassaris-
soq kiinaa aliasuppaluttoq,
indianerit tamatuma eqqaa-
miut ilisarnaqutaannik
ukiuni qassiini huntritilinni
naqisimaneqarnerata kin-
gunerisaanik. Orpimmut qi-
perorlugu inuusaliatut
uninngalluartigaluni qeqar-
poq kunngip tullia suli eq-
qarsartillugu. Kiisamilu de
Vallap niaqqi massisippaa,
oqarlunilu:
»Nå! Illiuvit? Suliassaqar-
tippakkit akissarsilluaatigi-
sassannik ilumooruit silatu-
saarlutillu.«
»Maxtla tusaavoq.«
»AJunngilaq, indianerup
kiinaq ataasiarlugu takusa-
ni puigorneq ajorpaa.« Ni-
pangersimatsiarlunilu
kunngip tullia nangippoq:
»Eqqaamaviuk, ukiut qas-
siialuit qaangiupput akima-
soq d’Alcantara ilaquttanilu
tamarmik indianemit toqo-
ragaammata?«
Indianerup isai taartut
uummaarissipput, indiane-
rilli ileqquattut malunnaa-
teqanngivissumik akilluni:
»Tamanna Maxtlap eqqaa-
mavaa.«
»Angutip taassuma uan-
neeqqammersup eqqumiit-
sumik nalunaarfigaanga
nunaannarmi narsarsuarmi
inuusuttoq inuusoq, oqarlu-
ni Don Pedrop ernerigaani.«
Indianeq tupaammivoq,
taamaattorli de Vallap ma-
luginngisaanik.
»Tamanna ilumoortuuso-
rinngikkaluarpara.« Kunn-
gip tullia nangippoq. »Qu-
larnanngitsumik nukappia-
raq ilaquttamini toqoqataa-
voq. Imaassinnaavorli: Ake-
rartortima taassuma assipa-
lua atorniaraat takornarta-
mut taassumunnga pisinni-
arlugit kingornussassat
maanna uanga kingornussi-
masakka. Paasiviuk?«
»Maxtlap paasivaa.«
»Paasiumavara angut in-
na tassaneeqqammersoq
ilumoortumik oqalunnersoq
oqarmat inuusuttoq inna
Alonzo d’Alcanataramik im-
minik taagortoq.«
»Maxtla qanoq iliussava?«
»Angut taanna narsarsu-
armukarniarpOq; malitta-
rissavat tumisiorlugu taas-
sumunnga sianigitinnak. Si-
latoqigavit sapernavianngi-
lat. Salloqittaasoq inna
Alonzo d’Alcantaramik im-
minik taagortoq naapikkuk-
ku taava ilisimassavat toqu-
mut allaat akeravigigiga.«
»Ajunngilaq paasigiga -
akeravigigit - naalagaq.«
»Angut taanna maaneeq-
qammersoq neriorsuivoq
salloqittaasoq akornusiisin-
naajunnaarsikkumallugu.
Upperinngilarali. Nerior-
suunni eqqortippagu akor-
nusissanngilat. Kisianni ta-
tigisassaanngitsuuvoq, qa-
norluunniit fliorsinnaasuul-
luni. Pingaarneq mannaa-
voq taassuma d’Alcantarap
naniniarnissaa. Sumiissusia
ilisimaannarukku naam-
mappoq. neriuppungali peq-
quserluttoq taanna qanoq
iliorfigisariaqalerumaari-
ga.«
»Taavami oqarfigisinnaa-
vinga sumi narsarsuarmi
ujarniagara ujassagiga?«
»Oqarfigisinnaanngilak-
kit angutip issuma oqaati-
giumanngimmagu, tassalu
pasinapiluutaa. Malittaris-
savalli arajutsinaveersaar-
lugu, aqqutaa atuassavat.
Angut Sancho Tejadamik
ateqarpoq. Qanoq iliornis-
sat paasilluarpiuk?«
»Qularissanngilat, naala-
gaq, Maxtlap malittarissa-
gaa qimmisut milakulaaju-
samik tumisiuisutut. Sallo-
qittaasorlu toqussaaq.«
Peqqusersuup taassuma
ilumuunngitsuliorfigigalu-
arpanga taava illit ilumoor-
sutsit tatigissavara.«
»Maxtla ilumoortuuvoq,
Tejada mianersortariaqar-
poq.«
»Paasivara tatigisariaqar-
tutit.« Taama oqarluni
kunngip tullia allaffimmi-
nukarpoq, aningaasivillu
oqimaatsoq sølvinik ulik-
kaartoq saqqummiullugu.
»Aaku aningaasarsiassatit,
naammassapput.«
Indianerup aningaasivik
oqimaatsoq tiguaa.
»Hestit tigussavat, pilit-
tallu angalaninni atoriaqak-
katit tunniutissavai, sa-
pinngisannillu aallajaarni-
arniarit. Qularinngilara su-
liassat naammassilluarnias-
sagit.«
Indianeq niaqquminik si-
kippoq, inilu qimallugu.
de Valla kisimiilerami
oqalorussarpoq: »Qanoq
iliortariaqartoq naammas-
sereerpara. Tejadap sallo-
qittaraluaruninga pillarne-
qanngissanngilaq - illillu
d’Alcnatarakkut kinguaa-
vat, ataatat toqutinniann-
gikkaluarapara, kisianni
ukiorpassuarni anguniartu-
arsimasannik ilungersuuti-
gisannik ilerfup tarraanit
pisup arsaassanngilaanga.«
Nipikitsumik matu kasut-
torpaluppoq.
»Iserit, Eugenio!« de Val-
la suaarpoq. Inuusuttorlu
pinnersoq kiinaa inussiar-
nerpalullunilu unganarpa-
luttoq iserpoq.
»Akornusinnginnerpak-
kimmi ataataga?« Qunguju-
lalluni aperaaq.
»Sooruna akornusinngi-
larma, qaaniarit.«
Inuusuttoq taanna Don
Eugenio kunngip tulliata er-
nituaraa, tupinnartumillu
de Vallap erni takullugu kii-
naata isikkua annuttoq al-
lanngulertorpoq, qanilaar-
palulerluni asannippaluler-
lunilu, sallaallivillunilu ape-
ralugu:
»Kingornussisussaatima
suna ornigussutigaa? Anin-
gaasanik piumasaqarami?«
»Naagga, naammattunik
aningaasaateqarpunga.«
»de Vallaasutit takoqqul-
lugu suli piisaarnerusaria-
qaraluarputit.«
»Tassami, aammamiaa-
siit ippassaq aningaasarpas-
suit tunniuppakka sulliner-
nik nutaanik katersuiniar-
lunga akigigakkit, tassalu
pisiaralugit pakkalussat qa-
qutiguuvissut.«
»Aap, ernera tamakku ta-
marmik ajunngeqaat, piso-
orsuartulli iliortariaqarpu-
tit, aningaasanik naammat-
tunik pisinnaavutit.«
»Tamanna soqutigisa-
rinngilara, ataataga! Nuan-
narineruara silami anga-
laarlunga uumasut naasullu
misissorlugit paasiniarlugil-
lu.«
»Nå, tamanna nuannari-
sarigukku, manna kisiat pi-
vara, inuusuttoq ilittut ittoq
- immikkulli kissaatigisa-
qarpit?«
»Aap, ilinnut qinnutissa-
qarpunga ataatsimik, eq-
qoqqissaartumilluunniit
oqaruma marlunnik.«
»Suut-uku?«
»Tusarpunga Bonego tas-
sanngaannarluinnartumik
Buanarmiriamut inoqajuit-
sumiittumut qimaatitaasu-
tut aallarussaaqataasoq,
naalagaaffimmik ajoqusiini-
artutut oqaatigisaalluni.«
de Valla qinngorlerpoq.
Oqarporlu: »Tamatumunn-
ga illit akuliunniaqinak.«
»Bonego ilisarisimavara,
ilisimatuujuvoq naalagaaf-
fimmut navianaateqanngit-
soq.« »Sumit nalunnginnak-
ku?«
»Uanga taassumalu erne-
ra ilinniaqatigiissimavugut.
Aatsaaralannguarlu ernera
uanniippoq qinnuigalunga-
lu angunni illersoqqullugu.«
»Kisianni naluat Bonego
naalagaaffimmut pikititsi-
niartuutitaalluni pasisaam-
mat. Præsidentilu taama it-
tumik qajassuussisinnaann-
gilaq.«
»Bonegop pikititsiniar-
tuutitaanera upperisin-
naanngilara, taassuma ilisi-
matusaatit kisiisa ukkata-
rai, allaallu maanna nappar-
simalluni. Asasara ataataga,
sapinngisannik ikiorniarni-
aruk; pinngitsuussusia qu-
larutissartaqanngilaq. Præ-
sidentimununa asuliinnaq
oqaatiginerlugaasimasoq.«
Ernerata angunni isimi-
nik saamarpaluttunik qi-
norpaluttunik isigaa, de
Vallallu uummataa aqililer-
poq. Qimatitsiniarnermim-
mi kunngip tullia nammi-
nerpiaq pisuuvoq, siooras-
sutigigamiuk ilisimatuut
isumaat kiffaanngitsoq. Eu-
geniulli qinnutaa akiorneq
saperpaa. Oqarporlu:
»Napparsimava? Hm - nå,
tamanna pillugu aqagu præ-
sidenti oqaloqatigissavara,
isumaqarpunga aallarus-
saaqqusaanera soraarsiin-
nassagipput.«
»Qujanarujussuaq, asasa-
ra ataataga, nalunngilarami
qanoq ajunngitsigisutit.«
»Ja, ja, takussavarput.
Sunali alla aamma piumasa-
raajuk?«
»Illit akuersiguit aatsaat
naammassisinnaasara.«
»Taamak-aasiit naala-
gaaffimmut tunngasoq?«
»Naaggaluunniit, man-
naavoq: Professor Penola
narsarsuarmut ilisimasas-
sarsioriartorniarpoq uuma-
sut naasullu inuunerat mis-
issoriartorlugu. -»
»Taavami?«
»Angalanermut tamatu-
munnga ilaarusukkalua-
qaanga.«
»Atavaasiit!«
»Ataataga! Naalakkersui-
suussutsikkut sakkutuujus-
sutsikkullu malinngivip-
pakkit, nuannaarutigisara
pinngortitani mikisunngua-
niippoq, tassanilu ilinnia-
gassaqaqaaq nutaasunillu
ilisimaligassaqarluni pinn-
gortitanik misissuissumik
pikkorissumik siulersorte-
qaraanni. Akuerisinnaa-
gumma assut nuannaaruti-
gissagaluarpara. Sapaatip
akunneri qassinnguinnaat
mulussaagut utsissallutalu
nassaartugarpassuaqarlu-
ta.« Naalakkersuisup sila-
tuup erniinnaq paasivaa er-
nermi angalanissaa pingaar-
titaminut iluaqutaasinnaa-
sortaaq. Inuusuttup taassu-
ma nunaannarmiut maan-
nakkut imminik kussagin-
nilluarunnaarsimasut al-
lanngortissinnaagai. Erni
taama sivisutigisumik qi-
magutitissimaneq sapinga-
jakkaluarpaa, maannakkulli
pissutissaqarluarpoq aallar-
tiinnassallugu. Taamaattu-
mik akivoq:
»Tassa ernerma sullinerit
qaleruallit palukkallu nar-
sarsuarnilu naasut panerti-
tassani katersoriartorniar-
pai.«
»Aap, akuerigumma.«
»Eqqarsaatigissavara,
ajorivinngilarami.«
»Aa! akuerilereerparma,
qangalimi narsarsuit tako-
rusullugit kajungeriuarsi-
mavakka.«
»Ilisimatooq Pinola oqalo-
qatigissavara.«
»Qujanaq, asasara ataata-
ga.«
Nukappissap angunni asan-
nittumik eqitertorpaa, »na-
litsinni naalakkersuisut
pingaarnersariinnangilaat-
sit, ataataasuttaarli ajunn-
ginnersaraatsit.«
»Kisianni sanngiinnersa-
ralugu.«
»Naagga,« - ernerata as-
sortoriarpaa - »asanninner-
saat. Qujanarujussuaq,
maannalu Benego oqarfigi-
artorasuarniassavara iller-
sussagit.«
»Naammassisinnaasat
qaangerlugu neriorsueqi-
nak.«
»Aap, kisianni qularna-
runnaareerpoq.«
Eugenio nuannaarpaloqa-
luni qimagukkasuarpoq,
matulu annivigisaa sivisuu-
mik angutaata isigaa oqalo-
russarlunilu: »Ernera asa-
sara, ilittuttaaq ikkaluarsi-
mavunga taamaakkunnaar-
simallungali, maannakkut
qanoq issusera naapertorlu-
gu siunissaraingerlavigissa-
vara uteriarsinnaananga. -
Nukappiaraq pilluartutit!
»Aamaraat tigusaat«
AG-p normuani tullermi
nangissaaq.
Hjemme-
arbejde!
Bliv hjemme og tjen penge
på at pakke kuverter og få
50 % i kommision.
Send 20 kr. + kuvert med
dit navn og adresse for
yderligere information til:
Laila Steinlein
Sagavej 9, 3700 Rønne
Danmark
HVAD
mener
direkte LINIE
t\l LÆSERNES avis
To dygtige malersvende søges
Antages straks!
Regnbuen, Nuuk - Tlf.: 2 74 72
GENOPSLAG:
Uummannap kommunia
Søger
Daginstitutionsleder:
Uummannap kommunia søger engageret og dy-
namisk leder til Dronning Ingrid’s børnehave tii
tiltrædelse pr. 1. oktober 1992 eller efter aftale.
Børnehaven er normeret til 100 børn i alderen 0-6
år.
Åbningstiden er mandag - fredag kl. 7.30 -17.00.
Der arbejdes med forskellige emner i aldersop-
delte grupper om formiddagen.
Vi forventer: at du har din faglige uddannelse
i orden og at du er initiativrig og
fleksibel med udprægede lede-
regenskaber.
at du har en bevidst holdning til
pædagogik og ledelse baseret
på viden, erfaring og indsigt.
at du er åben, har lyst og evne til
at indgå i tæt samarbejde med
personale og forældre.
Stillingen er klassificeret i lønramme 21.
Løn- og ansættelse sker i henhold til gældende
overenskomst mellem Grønlands Landsstyre og
S.I.K. eller P.I.P. for pædagoger ved dag- og
døgninstitutioner i Grønland.
Yderligere oplysninger om stillingen kan fås ved
henvendelse ved socialinspektør Mogens Kleist
tlf.: 4 82 77 lokal 50.
Ansøgning med relevante oplysninger om ud-
dannelse og tidligere beskæftigelse, samt evt.
anbefalinger skal være kommunen i hænde se-
nest 15. september 1992.
Uummannap kommunia
Personalekontoret
Postbox 200
3961 Uummannaq