Atuagagdliutit - 02.09.1992, Síða 19

NR. 101 1992
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
19
iliorluni ajunnginnerusu-
mik d’Alcantarakkut kin-
gornussisussaat naniaarni-
assagini. Paasiniaanermini
aallarnerflgisimavaa naaso-
rissaasup illunngua Gome-
zip pigigalua maanna kiffaa-
ta nunaatilissuit eqqaamiu-
mi ilaannut tunniussima-
saa. Gomez Tejadap siorna-
gut peqatigisasrisimagaælu-
arpaa, qasseeriarlutillu peq-
qatigiillutik pinerlunniar-
tarsimapput, Tejadallu Go-
mezip toqqorsivii isertortut
nalunngisarai.
Toqunerata kingornagut
ujarlerfigilluarsimavaa
puunnguaq gultinik imalik
Gomezip pigisaa nalunngi-
sani ujarlugu. Gultilli nas-
saarinagit de Vallap Gome-
zimut allagai nassaariinnar-
pai. Kingorna aamma Go-
mezip illua tikeraarfigeqqip-
paa paarsisoqalersimasoq,
tassani nassaaraa nutssi-
gassiaq Gomezip nammineq
allagaa imaqartoq nassue-
rummik d’Alcantarakkut
toqoragaanerannut pisooqa-
taasumik, isumassarsissuti-
gaa qanoq kunngip tullia de
Vallataakkunuuna pissaan-
neqarfigilersinnaagamiuk.
Ulumillu taassuminnga
paarsisuutitaq atuarsin-
nanngimmat sapersaatigi-
nagu taasumannga pivaa.
Pappiara taanna de Valla-
mut nittarumaarlugu - taa-
valu kunngip tullia pinngit-
saalillugu aningaasannaffi-
geqqikkumaarpaa.
Nalunngilaa inuusuttup
d’Alcantarap ujarniarnera
ajornaatsuussanngitsoq.
Uumasimagunimi nunaan-
narmi isumannanngitsumik
inissisimaffeqassaaq tamar-
mik nalunngimmassuk nar-
sarsuarmi najugallit toqu-
taasoq taanna Don Pedro
d’Alcantara qanoq asatigi-
gaat ungagitigigaallu naa-
lakkersuinikkut pikkorissu-
sia sorsullaqqissusialu pis-
sutigalugit ataqqingaarlu-
gu, asallugulu namminis-
sarsiujuinnera pissutigalu-
gu, pissusermi taama ittoq
nunaqqqatigiit imminnut
sorsuuttarnerini qaqutigo-
orluinnartumik saqqum-
mertarmat. Nunaqqatigiit
imminnut sorsuuttarnerata
kinguneraattaaq Ny Grana-
dap Spaniamit avissaarne-
ra.
Don Pedromik nuanna-
rinnittut toqugaluarmat aq-
qa puigunngilaat, erneralu
akeraanut tunniunnaviar-
nagu.
Tejadap siornagut Moli-
nomik imminik taagortup
tamakku eqqarsaatigerutto-
rai eqqarsaatai sanimut
saatsitaapput hestersup nu-
naannarmiutut atisallup
hestimi oqilasuumi panga-
litsitseqaluni sanioqqum-
mani. Hestersoq aqquser-
nup sanguneragut erniin-
naq tarrippoq, sangoriak-
kullu tassuuna Tejadap nui-
galuaramiuk angumerinn-
gilaaluunniit.
»Hm!« - Oqaammiinnar-
poq - »Kakkaak ingerlania-
taaqaaq.«
Kinguningaatsiaatigut
hestip pangalippalua kingu-
nerminit takulerpaa, takul-
lugillu hestersut pingasut,
annilaangakululerporlu nu-
naannarmi politiitut atisa-
qarmata. Tejada kisuariara-
luarpoq hestini kimmissas-
sallugu, taamaateqqarpaali
isumaliorami taamaalior-
nermigut pasitsatsiinnar-
sinnaallugit. Ingerlarusaa-
ginnarpoq eqqissisimasuu-
saarluni, massa annilaanga-
galuaqaluni. Hestersut pin-
gasut erniinnaq anguaat,
siulersortaatalu ilassilluar-
paa aperiitigalugu: »Hester-
soq hestimik oqilasuumik
hestilik takoqqajanngi-
liuk?«
Tejada eqqissiallaannar-
poq pinerluttorsiortut nam-
mineq malersunngikkaanni
paasigamiuk. Politiinulli
tunngasut tamaasanuanna-
risarinnginnamigit akue-
riinnangajakkaluarlugu pit-
saanerutilerlugu oqaannar-
poq: »Naagga, aatsaara-
lannguaq kujammukartoq
takuara.«
»Nå, aniguigallarpoq.«
Politiit siulersortaat uggu-
arpalulluni oqarpoq. »Nalu-
naaquttap akunneri qassiia-
luit suli nutaanikhestilerin-
naanngikkallarpugut, uku-
lu atukkavut malersuutigi-
neq ajornarsivipput.«
»Malitarsi pinerluttuuga-
mi?«
»Aap, ilallugulu pinerlut-
tut navianarnersaat. Matu-
ma eqqaamiuuvit?«
»Naaggali, . Magdalenap
kuuata eqqaani najugaqar-
punga, niuerniarnermulli
tunngasut pissutigalugit
maanngaannarlunga.«
»Taavami Naévamukaati-
gisimavat, tartiatuma nalaa-
ni niueqqatigiiffiusarmat.«
»Tassami' tassunnaler-
saarpungattaaq, ornigarami
tassa Ocoap eqqaa.«
Politiit ssiulersortaat he-
stia qasusimasoq Tejeda sa-
nileralugu ingerlarusaagin-
narpoq tupassivinilu isaal-
lugu sikaritsitoqqullugu.
Taamaalillutillu politii pii-
aasorlu oqaloqatigiilerput.
»Aperiguma ajorineqas-
sannginnerlunga.« Tejada
oqarpoq. »Qanooq iliora-
miuna angut taanna maler-
sugarsi?«
»Isertugaanngilaq, qu-
jaannarpungami aperigavit
ilinnut oqaluttuariumasan-
nik. Tassaana peqatigiit
kuummi piiaasuusut Orino-
komi avalequtaasaluunniit
ilaanni uagut sumiinnersoq
nalusatsinni, kisiannili qu-
larnaateqanngitsoq taa-
maattoqarneranik.«
» Takasikkaluttuit-aa-
siit.« Tejeda uissuummillu-
ni oqarpoq.
»Oqarluarputit, imaap-
pormi: Ukiuni kingullerni
prammarsuit orpiillu timi-
taat katiterlugit usisaasiat
eqqumiivissumik Orinoko-
mi tammartalerput. Na-
lunngikkunnarsivammi
kuussuaq taanna nunaan-
narmiut nioqqutaannut ta-
manut immap tungaanut
aqqutituaasoq, soorluttaaq
Magdalenap kuua qaqqat
ungataanni taamatut aqqu-
taasoq. Maannakkut Orino-
ko ujarattoqigami orpiillu
timitaannik kivinikunik
aporfissaqarluni navianar-
toqaraluarpoq, ukiullumi
ulluisa arlaanni angallatit
qassiit ajunaarfigereersima-
vaat; sulili navianarneruler-
poq. Orpippassuarni sinaa-
niittuni eqimasuni Guara-
ni-indianerit najugaqarma-
ta inuit isumaqalerput pii-
aaniartoqartalersimasoq.
Tamanna misissorneqaralu-
arpoq, sulili suallagatik.«
Tejada massa piiaasut
taakku pillugit politiit siu-
lersortaannit ilisimasaqar-
nerujussuulluni alutorsar-
tuusaarluni tusarnaarpoq.
»Sivisuumik misissugari-
simavara niuernermi pisor-
taasoq.« Politii oqarpoq.
»Oroquimi najuagaqartoq,
oqaatigineqarporlumi Trini-
dadimi niuertarfissuaqar-
toq, suliaqangaarsimavoq
nunaatillit naatitaminnik
tupanik, kakaonik, kaffinik
alalarpassuarnillu immap
sinaaliaassassanik piniarfi-
gisarlugit. Taamaaliornera
tupinnaateqanngikkaluar-
poq, mannali nalunanngilaq
nassiunneqartut tamakkua
amerlanersaat ingerlaniar-
lutik tammarluinnartartut.
Pasilliuterput aatsaat tunn-
gaveqarlualerpoq ilisimale-
ratsigu prammamik inger-
lassisoq piiaasut umiatsi-
aannit sakkoqarluartumit
saassunneqarsimasoq, ani-
guisimallunili. Misissuinik-
kut Oroquimi niuerniarner-
mi pisortaasoq nalunanngi-
laq piiaasut attaveqarfigisi-
magaat, erniinnarlu takus-
saajunnaarpoq. Maannalu
ujaaraarput, kuutsigut aq-
qutissaa asserrsorparput,
maannalu tigusaringajavik-
kaluarlugu ajoaraluaqaaq
anigueqqimmat.«
Arlaannaataluunniit sia-
niginngilaaluunniit. Siani-
ginngilaat indianerup kin-
gunerminniittup tikiserma-
tik kinguneralannguamin-
niilerluni, ileqqumisut kii-
naa soqutigisaqannginngu-
atsiaqaluni oqaluuserisaat
tusarnaarlugit.
»Oqalut.tuarisat amiilaar-
naqaaq, kissaatiginaralua-
qaarlu sapinngisamik piaar-
tumik unitsinneqarnis-
saat.« Tejada oqarpoq.
»Taamaappormi.« Politii
anersaamivoq. »Piiaasut
taakkua isertorrfli nanisin-
naagaluarutsigik, ajornaat-
suunngeqaarli. Kuup sinaa
qasseerpasssuartigut ino-
qanngilluinnarmat isertor-
flssaqaqigamik. Taannali
inupiluk malersugarput ti-
gusasrigaluarukku taava
angusaqarluangaatsiariis-
sagaluarpugut.«
»Qanortoq iluanaarluar-
niarna! Magdalenap kuua-
nissaaq piiasoqartoq tusara-
luarpara, kisianni tusarsaa-
junnaarput. Maaniittulli so-
orluuku ingasappallaarsi-
mallartut.«
»Tassami taamaavipput,
Bogotami naalakkersuisut
nakkutiginerussagaluara-
mikkit akornuserniarnerul-
lugillu, qanorli iliorianngil-
lat nunaannarmiunullumi
kuakkisaanngitsuugamik.«
- Qaqqat qaangerniariar-
lugit neriniartarfimmut aq-
im
MINITRANSPORT
IGEN
OG PÅ NUUSSUAQ:
^ 2-2202 J
qusernup saninnguaniittu-
mut iserput. Tejada tassani
unnuilersaarpoq, politiilli
nerereeramik allanillu he-
stilerlutik aallaqqipput.
»Don Sancho Molino« ne-
rilluareerami sikaritsi ikip-
paa, milluartillugulu politi-
ip oqaluttuarisaa eqqqar-
saatigaa. Ajunngeqaaq Ori-
nokomi piiaasunik eqqaa-
sinneqarami, eqqaalerpai
ilisarisimasatoqqami ilar-
passui piiaasunut kuum-
miittunut ilannguttut. Ilua-
qutigisinnaassannginnerpai
ajornartuulissagaluaruni?
Imaasinnaavoq toqqorsivis-
saalluarsinnaasut suliarini-
akkaminut navianaat-
suunngitsumut.
Alonzo narsarsuarmiut
arlaanni najugaqarsimas-
saaq, Tejadallu ilisimalluar-
pai naaligaassui takisuut ni-
gaariutaallu unamminia-
gassaanngitsut, tumisiul-
laqqinnerallu aarlerinaqar-
luni.
Kialuunniit sernissu-
gaannik akornusiiniartup
piginnaanini sakkugisin-
naasanilu tamaasa atortari-
aqarpai. Taamaattumik
ajunneqqajaqaaq kuussuup
piiaasui atorsinnaagalua-
raanni. Anersa akornannit
sakkussarsisinnaagaluann-
gila Alonzo pillugu piler-
saartiminut ikiortissami-
nik?
Tamatumuuna Sanchop
eqqarsaatai nakertinnerup-
put. Mamarsarluni qaarsil-
larluareersimasoq sikarits-
sitiugaatattaaq pitsaaqisut
inuulluataartilivissorpaa,
eqqarsaatigaalu 500 pesosit
e Vallap piumassuserinngi-
saanik pigilersimasani siu-
nissaminut isumalluutigi-
likkani.
Taamaatillugu kiffaa in-
dianeq illumut iigarluni issi-
avoq siumuinnaq ukisilluni.
»Aamaraat tigusaat«
AG-p normuani
tullermi nangissaaq.
FLUGGER
malervarer
HEMPELS
skibsmaling
DUPONT
autolak
DEKORIMA
kunstartikler
Nuuk Farvelager ApS
Industrivej9 Bo* 295 3900Nuuk 2 33 96
Maleriudstilling
på Rådhuset
Fredag den 4. september 1992 kl. 13.00 er der på
Rådhuset i Nuuk fernisering af en maleriud-
stilling af kunstneren Jens Kromann.
Jens Kromann er selv til stede ved åbningen af
udstillingen, og hans malerier, som for manges
vedkommende skildrer den grønlandske stor-
slåede natur, kan ses på Rådhuset i hele sep-
tember måned.
Velkommen til åbningen kl. 13.00
fredag den 4. september!
Med venlig hilsen
Nuup Kommunea
Uummannap kommunia
Søger
Sekretariatschef
Stillingen som sekretariatschef ved Uummannap
kommunia er ledig til besættelse snarest muligt.
Sekretariatschefen er leder af sekretariatet og
refererer direkte til kommunaldirektøren. Herud-
over er sekretariatschefen sekretær for økonomi-
udvalget.
Ansøgeren forudsættes at have forudgående
kendskab til grønlandske administrative forhold.
Sekretariatet er foruden sekretariatschefen nor-
meret med 1 overassistent 1 tolk og 2 assistenter.
Stillingen er en tjenestemandsstilling og afløn-
nes i henhold til den grønlandske tjeneste-
mandslov efter lønramme 32.
Der stilles bolig rådighed for hvilken der betales
husleje efter gældende regler. Der ydes tiltræ-
delses- og feriefrirejse samt dækning af flytteud-
gifter m.v. efter gældende regler.
Yderligere oplysninger om stillingen kan indhen-
tes ved borgmester Uvdloriaq Løvstrøm eller
kommunaldirektør Kålikuluk Augustussen påtlf.:
4 82 77.
Ansøgning med relevante bilag skal være Uum-
mannap kommunia i hænde senest den 18. sep-
tember 1992.
Uummannap kommunia
Postbox 200.3961 Uummannaq
Telefax: 4 83 67
Kalaallit Nunaata
Radioa Speaker-
issarsiorpoq
Radio-mi speaker-itut atorfik piaartumik atorfinittussamik
inuttassarsiuunneqarpoq.
Speaker-ip nammineerluni radio-mi aallakaatitassat, sila-
mik sikunik, angallannissanillu nalunaarutit allallu tusarliut-
tassavai. Kalaallisut qallunaatullu oqaaseqamissaq, mikro-
fon-imullu tulluartumik tusamersumillu nipeqamissaq piu-
masaqaataapput.
Nikerartumik sulisamissaq taamatullu arfminngomemi sa-
paatini sapaassuamilu sulisamissat naatsorsuutigereertaria-
qarput.
Tjenestemand-inut assigusumik tjenestemand-it lønram-
me 8-aat malillugu atorfinitsitsisoqassaaq, saniatigullu un-
nukkorsiomemi arfininngomemi, sapaatini sapaassuamilu
sulinemi tapisiaqartitsisoqassaaq.
Inissaqartitsisoqanngilaq.
Paasissutissat atorfimmut tunngasut aaqqissuisuugallartu-
mut Johan Abelsen-imut imaluunniit speaker-it ittuannut
Johannes Poulsen-imut oqarasuaat 2 I I 72-imutsianerlu-
ni paasiniameqarsinnaapput.
Qinnuteqaat soraarummeersimanermut uppemarsaatinik
siomatigullu suliffigisimasat oqaaseqaataannik ilallugit kingu-
sinnerpaamik 18. september 1992-imi KNR-mi tiguneqa-
reersimasussat uunga nassiunneqassapput:
KALAALLIT NUNAATA
RADIOA
Postbox 1007.3900 Nuuk