Atuagagdliutit - 02.10.1992, Síða 7

n-
a
NIVIARSIAQ
Parteeqarneq
ukiuni 50-ini
Nunatsinni ullumikkut partiit
tamarmik SIUMUP kingorna
pilersinneqarput
Ukiut ingerlanerini aamma puisit amii pillugit Europami Undervejs er det også blevet til en sælskindskampagne i fem
illoqarfiit annersaanni tallimani paasisitsiniaasoqarsima- større europæiske byer. (Ass./Foto: Søren Madsen)
voq.
SIUMUT ukiuni 15-ini
Imahmnniit: Arlaqanngitsunnguit eqqaassanngikkaanni taama
sivikitsigisumi aatsaat taama angusaqartigisoqarpoq!
(JLA) - Ukiut 20-inngorput
kalaallit EF-imut NAAG-
GA-aqqaarmata, inuiaqati-
giilli nunamik siunissaata
Europami naasorissaaso-
qarfinnit 12-init ilusilersor-
neqalinnginnissaanik kis-
saatigisaat akerlilerluinnar-
lugu ilaasortanngortinne-
qarpugut. Tulliani aamma
1982-imi NAAGGA-arujus-
suaqaagut. Taamaalinerani-
li Europamiut pallittaalisa-
barerusaagaanniiginnarnis-
satsinnut pinngitsaaline-
qarsinnaajunnaareersima-
vugut.
EF-imut NAAGGA-arne-
rit taakku marluk akornan-
ni nutaamik aallaaveqaler-
nissaq tunngavissinneqar-
poq. Tamatuma sanarfme-
qarnerani peqataasut amer-
laqisut oqartarput: »Nam-
mineq sapinngilagut«. Uki-
oq manna 15-iliisup, SIU-
MUP, Nunatta nutaanngor-
sagaanerata ilagiinnarpaa.
Akluusslmanerpassuit
Tunngaviusumik isumagi-
neqarpoq kulturikkut ki-
ngornussarsiatta eriagine-
qarnerisigut silarsuarmio-
qatitsinnit kalaallisut inoo-
riaaseqarnitta ataqqineqa-
lernissaa. Aallaqqaammulli
sallersaasimasut aammalu
qinersisartut taakkuninnga
tapersersuisut nalunngilaat
sunaluunniit imminiigin-
narluni takkutinngisaan-
nartoq. Kinguaariit perori-
artortussat avataaniillutik
ineriartomermut isigin-
naartuinnaajunnaarlutik
peqataavillutilli ineriartor-
titseqataalissappata akiuus-
sutissarpassuaqarlunilu pif-
fissarujussuarmik atuinar-
tuusimavoq.
Akiuussutissat amerla-
nersaat SIUMUP qaange-
reerpai. Akiuunnermi peri-
aatsit »qanoq iliorluni pit-
saanerulersitsinissamik«
aallaaveqarluni allanngorti-
terneqartuartarput. Pissu-
siviusunik tunngaveqarluni
pimoorussivillunilu illua-
tungiliuttoqannginnerata
ersersiinnarpaa partiit allat
taamaallaat SIUMUP iliuu-
sai aallaavigalugit tunngavi-
galugillu pilersimasut ata-
sullu.
Imaassimasuuppat...
Tusagassiorfiit inunnik
ataasiakkaanik eqqartueru-
sunnerupput politikikkut
ingerlatsinerup kinguneri-
sai sussakkeerlugit. Taman-
narpiarlu pissutigalugu SI-
UMUKKORMIUT nam-
minneerlutik illua-tungiler-
sueqataasariaqartarput,
taamaaliunngikkunik ki-
ngunissaqanngitsumik
oqarluartaarniarnerinnaat
pilissammata (imaluunniit
ajornerusut: ataatsimiifiim-
mit aniasarnerit!).
Nunatta pitsaanerusu-
mik ingerlanneqalernissaa-
nut ukiuni 15-ini akiuun-
nermi pilliuteqartoqartarsi-
maqaaq. Aqqutaani allatut
ajornartumik isumaqatiger-
pianngikkaluakkanik aala-
jangiusseqataasoqartarsi-
mavoq. Tunngavigisaq pit-
saanerulersinneqarsinnaa-
voq allanngortiterinissamut
akissaqartoqaraluarpat,
»kuultit aappalaartut«
amerlasoorsuullutik tak-
kuttuuppata, Schluteri ani-
ngaasarpassuarnik nassius-
sisuuppat, Yamaha-p quller-
saasa sulisuni tamaasa nu-
natsinnut takornariartit-
tuuppagit (taakkulu taku-
sassarsiornissaminnik taa-
maallaat naammagisaqas-
sappata)...
Tamakkorpassuarnilli tu-
nissuteqarfigineqaraluarut-
ta pilluamerulissanerluta?
Inuiaat allat inuuniarfissa-
tut eqqarsaatiginngisaanna-
gaanni kalaallit napatissin-
naanerminnut usorsisi-
maartarnerat sumut piva?
Araberit pilluamerulersar-
pat nappartamut uuliamik
tunisigaanngamik? Tun-
ngavigisarput usorsisimaa-
rutigissanerparput tunnius-
saannaappat imaluunniit
isummersorneqarnerinnat-
sigut attuallassimagutsigu?
Sunglusaasut
Inuusunnersavut nammin-
neq sullissisinnaalernissa-
minnut sungiusarneqartari-
aqarput, tamatumani pit-
saassuseqarluartunik ineri-
titaqarnissaq sungiusarne-
qassaalluni. Sungiusaaner-
mili ataasiakkaat piumaffi-
gineqartussaapput. Inuu-
suttavulli akiuutitilersin-
nanngilavut isumaqartillu-
git akiuunnerinnakkut
an gusassat anguneqaru-
maartut. Periaasissat angu-
niakkallu suussusia erseq-
qiUuinnartuusariaqarput
anguniagaqaqataasut paat-
siveerutitinneqassanngip-
pata.
Sungiusaasussat saller-
paat tassaapput uagut pero-
riartortunut angajoqqaaju-
sugut. Inuunermut sungiu-
sarneqameranni naammat-
tumik toqqissisimanissaat
suliassaraarput. Allarpassu-
arnik suleqateqaraluartillu-
tik namminneq kiffaanngis-
suseqarnissaannut sungiu-
sagassaraavut. Piviusut
sakkortoorujussuusinnaa-
sarput, assoralisimanerulli
qanoq qaangerneqarsinnaa-
neranik sungiusarnerup
anguniakkamik angusinis-
samut nukissaqartilissavaa-
tigut.
Qaammarsakkat
lllnniarsimasullu
Inuusuttavummi taakku-
ninngalu sungiusaasussat
atorfissaqartilluinnarpavut.
Aallaavigaarput ukiuni 15-
ini nunatta nutarnerneqar-
nerani, inuit ataasiakkaat
akisussaassuseqartumik
ineriartomissaminnut peri-
arfissaqartinneqarneranni,
partiinit allanit tam anit sal-
lersaajuarsim anerput.
Akisussaassutsimik qi-
marratiginnittarneq akisus-
saassuseqannginneruvoq,
tamannalu inuiaqatigiit ani-
ngaasarsiornikkut politikik-
kullu nammineersinnaanis-
saannik kissaatigisaqarner-
mut tulluartuunngilaq.
Ukiut ingerlanerini SIU-
MUP pingaarnerpaatitaasa
ilaatulli tamatumani inuia-
qatigiit qaammaasaqarluar-
lutillu ilinniarluarsimasuu-
nissaat piumasaqaataavoq.
Piviusut
Akiuunnissami tullermi ili-
simalikkat isumalluutissa-
tullu pilersitat - allat tun-
ngavigisaannik assiliiniaan-
narani namminerli tunnga-
vigisat aallaavigalugit - ator-
luartariaqarput, taamaali-
ornitsigut kingulissatta kif-
faanngissuseqarlutik silar-
suarmilu avatitsinniittumi
pisunut tappissuullutik - ta-
maanimi aqagumut pisussat
qularnartuujuartarlutillu
toqqissisimananngitsuuju-
artarmata - tunngavigisanik
ineriartortitseqqinnissaat
qulakkiissagatsigu.
Piviusut aallaaviginngik-
kaanni kiflaanngissuseqar-
nermik naligiinnermillu
paasinninnerit isumaanitis-
sapput. Suut piviusuussa-
nersut annertoorujussuar-
mik nammineq aalajangiiffi-
gisinnaavavut. Piviusut
suussusiat inuit qulit akor-
nanni taakkunatut amerlas-
suseqassapput inuit ineriar-
tornerminni atugarisaat
inuiaqatigiinnilu qanoq
inissisimanerat apeqqutaa-
lersarmata. SIUMUT usor-
sisimanartumik inissisima-
voq qiterisaani amerlaqim-
mata piviusup suussusiata
assigiinngitsunik paasine-
qarsinnaaneranik pigisa-
qartut.
(KP) - Nunatsinni naalak-
kersuinermik sammisaqar-
tussamik peqatigii£Tiliorni-
arneq siulleq ukiut 50-it ma-
tuma siornatigut akornu-
serneqarpoq peqatigiiffik
»Nunatta Qitornai« unitto-
ortinneqarmat nunasiaatil-
lit kingusinnerusukkut Fol-
ketingimi ilaasortaq Augo
Lynge Nuummiit Aasiannut
nuutseqimmassuk.
Tamatuma nalerpiaani
Sisimiuni nazistialuit inun-
nik arfineq-marlunnik siu-
lersorneqarlutik isertortu-
mik ataatsimiittartut sarsa-
kataalersimagaluarput, na-
zistivittaalli kinguariartule-
qimmata morsuflissarsiin-
narsimallutik.
Kommunistit
Kingusinnerusukkut social-
demokratit Folketingimi
ilaasortaatitaasa, ilinniar-
titsisup Børge Poulsenip,
Qullissani kommunistit
partiiat 1946-mi pilerseria-
raluarpaa. Børge Poulsen
erniinnavik angerlartitaa-
voq partiilu aallartinne-
qanngitsoorluni.
Qaqortumi Det hvide
Kors-inik pilersitsisup, kin-
gorna imerniartarfiutitaar-
tup, Mørch Hansenip illo-
qarfimmi tassanissaaq
1954-ip 1955-illu nikinne-
ranni Kalaallit Nunaanni
radikalit partiiat pilersip-
paa. Partii ukiuni marlus-
sunni piugaluarluni atorun-
naarsinneqarpoq.
Socialdemokratit
Taam an ikkut LO-mi allatsi,
kingusinnerusukkut nunat-
sinnut ministeri, Carl P.
Jensen, Kalaallit Nunaanni
socialdemokratit partiian-
nik Nuummi 1955-imi piler-
sinneqartumi sallersaalluni
ilungersuuteqarsimavoq.
Partii aviisimik »Sociali-
ste«-imik aammattaaq suli-
sartoqarnerup siuarsarne-
qarnissaanik imaqartumik,
ilami ukioq ataaseq qaan-
giummat Grønlands Arbej-
dersammenslutningilior-
nermik kinguneqartumik,
saqqummersitsivoq.
Grønlands Arbejdersam-
menslutningip pilersinne-
qarnerani aammattaaq Carl
P. Jensen sallersaalluni
ilungersuuteqarsimavoq.
Aviisili sulisartoqarnermik
tunnganerusumik imaqar-
tartoq »Siunissarput«
1957-imi jubp 12-anniit saq-
qummertalermat partii
1960-imi upernaakkut ato-
runnaarpoq aviisilu unillu-
ni.
Inuit Partiiat
Aalisakkanik misissuisartoq
Jens Kreutzmann sallersa-
ralugu Inuit-Partiiat 1963-
ip naalernerani pilersinne-
qarpoq. a Partii taanna
»Inuit-avisiat«-nik 1968-ip
aallaartinnerani unittumik
saqqummersitsisaraluar-
poq.
Nunatta naalakkersui-
nikkut aaqqissuussaanerani
partii taanna siullersaalluni
sinniisoqaleraluarpoq, ilaa-
sortatut danskeq Kaj Narup
1967-imi qinigaammat.
1969-ip missaani partii ni-
paatsumik atorunnaaritaa-
voq 1971-imilu kommuni-
nut, landsrådimut Folketin-
gimullu qinersisoqarmat qi-
nigassanngortitaqarani.
Tullinnguupput Sukaq-
partii. Taanna taam an ikkut
Folketingimi ilaasortaasu-
mit kingornalu nunatsinnut
ministeriusumit, Knud
Hertlingimit, 1970-ip aallar-
tilaarnerani pilersinneqar-
poq.
Knud Hertlingilu kingu-
sinnerusukkut Folketingi-
mut qinigassanngorteqqit-
taraluarluni nammineq par-
tiiliani sinnerlugu qinigas-
sanngortissimanngisaan-
narpoq.
Konservativit
Landsrådimi siulittaasuusi-
masoq, palasi Erling Høegh,
nunatsinni konservativit
partiiannik aallartitsiniar-
luni ilassarsioraluarpoq.
Tamanna pivoq 1975-imi
upamaakkut Århusimi ne-
rersuartitserujussuarnik-
kut. »Suliniulli« Århusip
kangerliumarngani sarfap
aallarussimaqqoorpoq.
Nunatsinni partiit ullu-
mikkut piusut tamarmik
SIUMUP jubp 29-anni
1977-imi pilersinneqarnera-
ta kingornagut aatsaat pi-
lersitaapput.
Jørgen Labansen sisimiut WM
apsCP
RÅDGIVNING SIUNNERSUISOQARFIK
FAKTURERING FAKTUR-LIUUSSINEQ
LØNBEREGNING ANINGAASARSIASSALERINEQ
MÅNEDLIGE- & ÅRLIGE QAAMMAMMUT UKIUMULLU
REGNSKABER NAATSORSUUT1T
KØB- & SALG AF ILLUNIK ANGALLATINILLU
EJENDOMME & FARTØJER TUNINIUSSINEQ
v/ Jørgen Labansen, merconom
Aqqartarflk, Blok 4,
Box 273, 3911 Sisimiut
Telefon: 1 53 55
Telefaz: 1 55 66