Atuagagdliutit - 05.03.1993, Side 7

NR. 2 1993
A ALI S A AT
Sinerissap qanittuani
aalisarneq
pillugu eqqarssaatit
All.: Leif Fontain, Sisimiuni angallateerarsorlutik
aalisartut piniartullu peqatigiiffiat
Namminersornerulernerup
nalaani avataani kilisaater-
sorneq annertuserujussuar-
poq tamatumalu salliutin-
neqarnerata kinguneraa
hjemmestyre-p namminer-
sortullu soqutigisaqaqati-
giit avataasiutiminnik an-
nerutsaanerat, ullumikkut
nalunngilarput tamakku-
nunnga aningaasaliivaUaar-
simanerup kingunerisaanik
hjemmestyre-p sanaartuk-
kat pilersaarusiat nutaat
aningaasaliissutissallu allat
inuussutissarsiornermut
tunngasut piviusunngortin-
niarneri ajornakusoorutigi-
gai, sinerissallu qanittuani
aalisariutit nunami suliflis-
saqartitsiuaraluartut nu-
tarsarnissaannut naamma-
ginartumik iliuuseqartoqar-
simanngilaq.
Kingullermik landstinn-
gip ataatsimiinnermini aali-
angerpaa raajarniutit 54-it
ESU-kkut aningaasalersu-
gaasimasut akiitsumikkut
isumakkiigaanermikkut
raajarniarunnaarsinnaasut
point-iilu point-bank-imut
ilaatigut 79’erinit pisiarine-
qarsinnaasunngorlugit im-
mikkoortinneqassasut. Taa-
matullu kajumissaarneqa-
rut kangerlunni aalisarneq
piniarnerlu periarfissatua-
rilissavaat.
Peqqussut malinneqas-
sappat ilaqutariit 200-t mis-
saat eqqorneqassapput saa-
rulliisannerup suliflissaale-
qinarsiartuinnarnerullu na-
lerpiaani. Tamatuma aam-
ma kingunerissavaa sineris-
sap qanittuani piniarnerup
kaingerlunnilu aalisarnerup
suli ilungersornarneruler-
nera tamaani inuutissar-
siortut amerlavallaareerne-
rat pissutigalugu.
Sinerissap qanittuani
bank-imit attartorluni aali-
sarneq aammattaaq anin-
gaasatigut ajornartorsior-
fiuvoq aalisariutit amerla-
nerit ukiut 15-it sinnerlugit
pisoqaassuseqarmata taa-
maattumillu ESU-uukkut
aaqqissugaasumik akiitsut
iluarsaavigineqarsinnaana-
tik.
Tamatumalu kinguneri-
sinnaavaa pigisanik sillim-
masiussanik arsaarneqar-
neq, maani Sisimiuni aalisa-
riutit 15-nit bank-ikkut an-
ingaasalersugaapput.
Qulaani taaneqartoq oi-
viusunngussappat Sisimiut
kommune-annut ilunger-
somartumik sunniuteqas-
saaq kommune-p missinger-
suusiaa annikillissammata
illoqarfiup inuutissarsior-
neranut kingunipiloqaataa-
sumik.
Sinerissap qanittuani aa-
lisarnerup oqallisigineqar-
nerani naalakkersuisut er-
sersersimavaat inuiaqati-
giinnut sunniuteqarluartu-
mik aalisarneq tapersersor-
niarlugu, tassunga tunnga-
tillugu malugeqqussavara
aalisakkat Sisimiunut tu-
laanneqartartut illoqarfin-
nut aallanut sanilliullugit
annertunerpaanut ilaasar-
mata tamannalu aalisariutit
bank-ikkut aningaasalersu-
gaasut annertuumik sun-
niuteqataaffigimmassut.
Aamma erseqqissartaria-
qarpoq Sisimiut aalisartuisa
namminneq kaarsarfim-
minnit inuiaqatigiit akor-
nanni tunisassiornermut
atortulersueqataanermik-
kut allamiut aalisartut
amerlanerusut ESU-mit an-
ingaasalersorneqarlutik aa-
lisariutitaarnissaat periar-
fissimmasuk.
Akiitsunik
iluarsaasarneq pillugu
isummat
Sinerissap qanittuani aali-
sarnerup najummassima-
narnera tunngaviaglugu
maani Sisimiuni aalisartut
amerlanerit naatsorsuuseri-
suat siunnersortaallu ajor-
nartorsiutinillu itinerusu-
mik ilisimasaqarluartoq,
Oskar Bække, qinnuigisi-
mavara akiitsunik iluarsaa-
niarneq pillugu saqqum-
miussisinnaannginnersoq.
Imatullu allappoq... kaju-
missaarneqarsimavunga aa-
lisartut atugaat pillugit mis-
ilittakkakka isummakkalu
saqqummiuteqqullugit,
minnerunngitsumik aali-
sartut atugaasa inatsisitigut
pitsanngorsaavigineqartar-
nerisa ilaannakoortumik
eqquisarnerat. Tamatu-
munnga pissutaanerpaavoq
aalisariutit akiitsunut emi-
aasa akilersukkallu milli-
sarniarnerat akiitsunik ilu-
arsaanermi salliutinneqar-
tarmat.
Tamanna kingullermik
qamittumi pivoq raajarniu-
tit 77-i sioqqullugu piso-
qaassusillit ESU-mut akiit-
sullit akiitsuminnit isumak-
keerfigineqarlutik raajarni-
arunnaarnissaat neqerooru-
tigineqarmat point-iilu pisi-
arineqarlutik - taava aanna
apeqqut - aalisariutit bank-
imit aningaasalersukkat qa-
noq pineqassappat, aalisa-
riutit akiitsoqanngitsut ilu-
anngunneqassannginnerlu-
tik?
Aatsaat siullermeerluni
taamatut ESU-p intsisai
atorlugit aalisarneq oqili-
saaffigineqalinngilaq, allati-
gulli atugaqarluni aamma
aalisarneq ingerlanneqar-
mat suli oqimaannerusumik
nammagaqartunik taama-
tut akiitsunik iluarsaane-
rup aalisarneq tamakkiisu-
mik eqqunngilaa taamaal-
laalli ESU-kut aningaasali-
gaasimasut kisiisa.
Siunnersortitut suliaqar-
nikkut nalunngilara taama-
tut iluarsaassinerup kingu-
nerisaanik akileraarutinut
aningaasanullu tunngasut
uteqattaartumik ajornar-
torsiuteqarfiulersartut pis-
sutigalugu taamatut iluar-
saassinerup iluani akileraa-
rutinut tunngasut itisiner-
siorneqareerneq ajormata.
Tamannalu aalisariutinik
piginnittut arlaliullutik
akuersissummik niuerute-
qarnikkut nutaanik piler-
saarusiorneranni atuutiin-
narani aammattaaq qulaani
eqqartorneqartutut akiitsu-
nik isumakkiingaanerup
nassataasalu niuerutigine-
qarneranni atuuppoq. - Qa-
noq pirieqassappat akiitsut,
isumakkiigaasut pisortanut
nalunaarusiorneranni akile-
raarnermut akiitsunngorlu-
tik takkuttussat?
Saarullinniarneq eqqar-
saatigalugu pissutsit taama-
torpiaq ingerlapput. Unga-
sinngitsukkut saarullinniu-
tit angallatip angissusaa
tunngavigalugu akiitsumin-
nik oqilisaaffigineqarput,
akiitsullu sinneri 95-p tun-
gaanut erniaarutsinneqa-
rallarlutik.
Tassani saarullinniat
ESU-p iluaninngitsut qanoq
pineqassanersut apeqqu-
tinngorpoq, taakkumi sunn-
guamilluunniit oqilisaaffigi-
neqarnissamut periarfissin-
neqanngimmata.
Tamaattumik siunner-
sortitut siunnersuutigissa-
vara iluarsiissutiliisoqartil-
lugu aalisartut tamavimmik
ilanngunneqartassasut
aammalu akileraarnermi in-
atsisit allanullu inatsisit ilu-
arsaassinermut tunngassu-
teqartut ilanngutereerne-
qartariaqarput. Tamannali
iserfigissallugu annertoqim-
mat tassunga tunngasunik
maannakkut ilanngussis-
sanngilanga.
Maani Sisimiuni Er-
hvervsrådimi ajornartorsiu-
tit tamakku qaangerniar-
nissaat siunertaraarput
ataatsimiitsitaliaaqqamik
ataani atsiortitait peqataaf-
figineqartumik pilersitsi-
nikkut.
Kisiannili maanna eqqar-
torneqartut nammineerlun-
ga saqqummiutaraakka...«
Oskar Bække taamatut nag-
gasiivoq, naatsorsuutinik
kukkunersiuisartoq naala-
gaaffimmit akuerineqarlu-
ni.
Ukiakkut 92-imi Sisimiu-
ni bank-ikkut akilersugaa-
sunik angallatillit nammi-
neerlutik peqatigiiflimmit
Kattufiimmillu taperserne-
qaratik ilungersuuteqarner-
mikkut naalakkersuisut fi-
nansudvalg-iilu neriorsui-
sissimavaat landsting-ip
upernaamut 93-imi ataatsi-
miinnissaanni sinerissap
qanittuani bank-ikkut anin-
gaasalersugaallu tik aalisar-
tut atugaasa pitsanngorsaa-
vigineqamissaat siunner-
suutigineqassasoq.
Nunatsinni inuutissar-
siutit pingaarnersaata ajor-
nartorsiorfiunera Oskar
Bække-llu tunngavilersuu-
tai aallaavialugit apereru-
suppunga, nunatsinni aali-
sarnerup piniamerullu siu-
nissami tamakkiisumik
tunngaviusumillu piorsar-
nissaa politikkikkut siuner-
Sisimiuni saarullinniat suli amerlanerusunik pisaqarusullutik bundgarnitik itilisarsima-
vaat bundgarnersorlu 21. dec. sikunera tikillugu sivitsorsimallugu. Tamatuma kinguneri-
sinnaavaa saarlliit suflisartut ikilerujussuarnerat taamaalilluni kangerluup saaruliisa tam-
marataamissaat piviusunngorluni.
Torskefiskerne i Sisimiut har i bestræbelserne for at fange de sidste fisk udvidet dybdestør-
relserne på deres bundgarn. Desuden har man udvidet bundgarnssæsonen indtil omkring
den 21. december, hvor det iser til. Konsenskvensen kan blive, at fjordenes egne bestande
står til fare for at blive udryddet, da intensivering kan betyde, at de store gydefærdige fiske
bliver opfisket.
tarineqarpaa? Naalakker-
suisut allallu oqartussat
akisussaaffitsik naiunngin-
nerppat? Atorfillit aalisar-
nerup piniamerullu tunn-
gaviusumik pisariaqartitai
paasisimanerpaat. Inuiaqa-
tigiinnut qanoq sunniute-
qaatai eqqarsaatigalugit?
Aalisarnermik piniarner-
millu inuutissarsiuteqartut
namminersornerulernerup
kingoma ulluinnarni atuk-
kamikkut naligiinnginnerat
annertusiartunnginnerlu-
ni?
Aalisakkat slunlssaq
eqqarsaatigaluqu
aannertusaartigit
Ullumikkut nalunarun-
naarsimavoq saarulliit ikile-
riarujussuarsimasut ukior-
paallu qaangiuppata takku-
teqqinnissaat aatsaat ilima-
gineqarluni. Kangerluit
namminneq saarullii ikilisi-
mapput ilaatigut pissutaal-
luni qanga hjemmestyrip ki-
lisaataasa kangerlui paanni
ikkannerni saarulleerarpas-
suit milliuunikkaat maann-
gaannaq iluaqutaanngitsu-
mik eqqartarmatikkit. Saa-
rulleerarpaasuit ullumikkut
kangerlunni saarullinniar-
nermut immaqa tunngaviu-
sinnaagaluartut.
Sisimiuni saarullinniat
suli amerlanerusunik pisa-
qarusullutik bundgarnitik
itilisarsimavaat bundgar-
nersorlu 21. dec. sikunera ti-
killugu sivitsorsimallugu.
Tamatuma kingunerisin-
naavaa saarlliit suflisartut
ikilerujussuarnerat taamaa-
lilluni kangerluup saaruliisa
tammarataarnissaat piviu-
sunngorluni. Aalisartut na-
lunngilaat saarulliit pisari-
neqartartut ukiumiit ukiu-
mut ikiliartuinnartut. Taa-
matut tamakkiivallaartu-
mik aalisarnerup sinerissap
qanittuani inuutissarsior-
neq annertuumik ajornar-
torsiortilersinnaavaa. (soor-
lu Canada nalunngilarput
tamakkiivallaartumik aali-
sarnerut kingunerisaanik
saarullinniarnini ukiut
marluk unitsittariaqalersi-
magaa.)
Nutaaliorneq
siunlssami
perlarfissaavoq
Ilumoorpoq pisuussutit uu-
massusillit ikilisimasut ilaa-
tigut uagut nammineerluta
atorluaaniarnitsinni siune-
ratat aaliangersarneri aqun-
nerliortarsimagatsigit.
Isumaqarpunga sineris-
sap qanittuani inuutissar-
siorneq eqqarsaatigalugu
siunissami pilersaarusior-
nermi ineriartortitsinermi-
lu periaatsinik nutaanik pi-
viusunngortitsisoqartaria-
qartoq. Isumaqarpunga eq-
qarsariaasitta nutaanik aal-
laaveqalernissaa pisariaqa-
lersimasoq ilungersornerul-
lunilu piviusunngortitsineq
tunaartaralugu inuutissar-
siutit piorsartariaqartut
siunissamuttaaq iluaqutaa-
nerusussumik.
»Nutaanik pilersitsinerup
ukiuani 92-mi« Sisimiut aa-
lisakkeriviat allanngorsar-
neqarpoq silarsuarmi nu-
taaliaanerpaat annersaallu
ilagilerlugu. Tamanna iloo-
qarfiup aalisariutaasa nu-
tartertariaqalernerannut
ersiutaasariaqarpoq.
Hjemmestyre-p ersarissu-
mik nalunaarutigisareer-
magu inuiaqatigiinnut sun-
niuteqarluartumik aalisar-
neq ta perse rniarlugu Sisi-
miullu eqqaani aalisarneq
pitsaanerpaat ilagimmas-
suk periarfissaalluarpoq
raajarniutit pisoqaanerusut
kattunnerisigut angineru-
sunik ullumikkumullu na-
leqqunnerusunik piginne-
qatigiilluni aalisariutitaar-
nissa. Tamanna raajarniuti-
nik pisoqalisimasunik pigin-
nittut uniinnarnissaannik
illuatungiliisinnaalluarpoq.
Saarulliit ikilisimanerat
tunngavigalugu siunissami
aalisariutit naleqqunneru-
sut aalisakkanik allanik aa-
lisarsinnaasut ungasinne-
rusumullu aalisariarsinnaa-
sut atugaanerulernissaat
anguniartariaqarpoq. Aali-
sakkanik ilisimatuut nalu-
naareerpaat issittup saarul-
lia nalinginnaasoq ukiut
20-30-it ingerlaneranni aat-
saat sineriatsinnut takku-
teqqissajunnarsisoq.
Tassunga tunngtillugu
kangerluit namminneq saa-
rullii ilisimatusarfigineqar-
tiaqarput qanoq pissuseqar-
nerat paasiniassallugu taa-
maalillunilu siunissami pi-
lersaarusiornermi tunngai-
lersuutaasinnaalluni. At-
lantikup avannaani qeqerta-
ni, Candami Norge-milu pe-
riaatsit nutaat aalisarnerup
inuutissarsiutit piorsarniar-
nerani soorlu tukerititsiviit
assigisaallu iluaqutiginiar-
neqalereerput.
Maani Nunatsinni siunis-
saq ungasinnerusoq eqqar-
saatigalugu immaqa kan-
gerlunni naleqquttuni saa-
rullinnik tukertitsiveqameq
iluaqutaasinnaagaluarpoq,
saarulliit angissutsimikkut
naammaleraangata ilai aali-
angersimasumik amerlassu-
sillit kangerlummut avalat-
sinneqartassapput pisas-
sanngorlugit. Taamaalilluni
ataavartumik pigineqarnis-
saat akilersinnaasumillu
inuutissarsiutaasinnaanis-
saat isumannaarneqarsin-
naavoq inuiaqatigiinnut ta-
manut iluaqutaasumik.