Atuagagdliutit

Árgangur
Útgáva

Atuagagdliutit - 05.03.1993, Síða 13

Atuagagdliutit - 05.03.1993, Síða 13
GRØNLANDS FISKERITIDENDE DIARPUT - BOsikkiinni uagut tukkorsimanerniit Naalakkersuisunut ilaasortap Emil Abelsenip kilisaatit 21iinnaatillugit pitsaasumik aningaasaqarnissaq ilimagaa NUUK(KK) - Ukiut 25it ulapaarfiusut iluanni ka- laallit kilisaataateqarfiisa misigisimavaat pilersinne- qarneq, ingerlalluarneq nakkaannerlu. KHG-p kili- saataanit marlunniit ava- taasiorluni umiarsuaatit 50it 1980sikkut qiteqqunne- ranni angugaluarlugillu 1993 naggaserneqartussaa- gunarpoq 21ink umiarsuaa- teqarluni. 1960sikkut naalemeranni 70’sikkullu aallartisimaler- neranni KGHp kilisaatit »Nuuk«, »Paamiut«, »Ma- niitsoq«, »Sisimiut«, »Erik Egede« aamma »Carl Ege- de« avataasiortillugit aali- sartilerpai. 1970’sikkunni namminer- sorlutik kilisaataatillit aal- lartipput, Kalaallit Nunaan- nilu kilisaatit namminersor- luni pigineqartut siulliit ilaat, ESU-mik taarsigas- sarsiat akikinnerusut ator- lugit toqqaannartumillu EF-mit tapiifligineqarnik- kut 1977imi pisiarineqarpoq »Qaasiut«. 1980’sikkunni kilisaater- passuaqalerpoq. Tamarmil- lu aalitsannersuarmut pe- qataajumallutik, Inuutis- sarsiornermilu Pisortaqar- fimmit pisassanut killissari- tinneqartut imatorsuaq su- kanganatik, tassa Lars Emil Johansenikkorasaat Emil Abelsenikkorasaat, - pi- ngaartumik qinersinissaq qanilliar tor tillugu. 1990’sikkut aallartisima- lerneranni avataasiorluni aalisameq ajutoorpoq. 1993sip naanerani kilisaatit 21iinnaassapput 50usima- galuartunit 1980’sikkunni sinneruttut. Tamannaavorlumi umi- arsuarnik atorsinnaajun- naarsitsinissamut pilersaa- rutaasoq naalakkersuisut 26. februar ataatsimiinner- minni akuersissutigisaat, Umiarsuarnik atorsinnaa- junnaarsitsinissamut Aala- jangiisartoqatigiit inassute- qarnerat naapertorlugu, taanna pilersinneqarsima- voq Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni aalaja- ngerneqarmat. 80’sikkut pigissaarfiusut 90’sikkunnik pissaaleqifliu- sunik taarserneqarput. - Aap, 80’sikkunni tukku- allaarsimagunarpugut, Emil Abeisen oqarpoq. Taa- malu tukkortomeq lands- karsimut umiarsuaatilin- nullu aningaasarpassuarnik akeqarsimavoq. 1980’sikkut ingerlaneran- ni Emil Abeisen aalisarner- mut naalakkersuisuuvoq, ullumikkulli aningaasaqar- nermut naalakkersuisutut kilisaataatit namminersor- tunit pisortanillu pigineqar- lutik kisemgoruttut ikkar- liffigisinnaasaannit annaan- niartussaavai imarissumut pisillugit. 100 millioner koruunit Ukiarmi inatsisartut ataat- simiikkamik 1993imut Ani- ngaasanut inatsit akuersis- sutigaat 1992imullu Immik- kut akuersissutinut inatsit 2, tassani immikkoortinne- qarsimapput 100 millioner koruunit kilisaatinut sinne- ruttunut atorsinnaajun- naarsitsinissamut atugas- sanngorlugit. Tapiuteqarnermi siuner- tarineqarpoq 1) aalisariutit kalaallit imartaanni atorun- naarsissallugit, aamma 2) aalisariutit kalaallinit pigi- neqartut nunat allat imar- taanni aalisartalernissaat siuarsarniarlugu. Qinnuteqaatit takkuttut suliarisarniarlugit Umiar- suamik atorsinnaajunnaar- sitsinissamut Aalajangiisar- toqatigiiliortoqarpoq, taas- sumalu sulinini maanna naammassisimalerpaa. Umiarsuarnik atorsinnaa- junnaarsitsinissamut Aala- jangiisartoqatigiit ESUmi siulersuisoq Jørn Birk Ol- sen siulittåasoraat taassu- ma saniatigut ilaasortaap- put Jørn Skov Nielsen aam- ma Niels Jørgen Hedegaard namminersornerusuniit taavalu Peder Munk Peder- sen Jens Genefkelu kilisaa- taatileqatigiinnit APKmiit. Aalajangiisartoqatigiit 1993ip aallartisimalernera- ni siunertamut tamatu- munnga aningaasaqarnik- kut tapiifligeqqullutik qin- nuteqartut 12 tiguaat. Qin- nuteqaatit selskabinit 18init amerlanerusuneersuupput taamalu kilisaatit 18nit amerlanerullutik. Qinnuteqaatit 18-nit taakku puljenut marlunnut inissinneqarput: 1) Ilaatigut umiarsuaateqarfiit kattun- nerisigut tapiifligineqarnis- samik qinnuteqaatit taavalu 2) ilaatigut umiarsuaatile- qatigiit suliaminnik unitsit- sinerini aamma umiarsuaa- timinik pisassaminillu tuni- sinerini aalisarunnaarnissa- mut tapiifllgineqarnissa- mut qinnuteqaatit. Akiitsut isumakkeerneqartut Aalajangiisartoqatigiinnit innersuussutigineeqarpoq 100 millioner koruuniusunit 97 millioner koruunit uper- naap ingerlanerani atorne- qassasut. 58,5 millioner koruunit kattussinissamut atatillugu qinnuteqartunut pingasu- nut tapiissutigineqassap- put. Nalinginnaasumik qinnu- teqartartut tassaapput umi- arsuaatillit pingasut pinga- sunik kilisaateqartut ta- marmik immikkut pisassa- qartinneqartut. Umiarsuaa- tillit pingasut kattunner- minni kilisaataatertik ataa- seq tunisarpaat, raajarniar- nermilu kilisaatinut pinga- sunut pisassaritinneqartut tamaasa kilisaatinit mar- lunnit pisarineqartarput. Taamaalillunilu umiarsuaa- tileqatigiiffittaap iluanaaru- teqarfiusumik aalisarnissaa qulakkeerneqartarpoq. 38,5 millioner koruunit aalisarunnaarnissamut ta- piiffigineqarnissamik qin- nuteqaatinut sisamanut ag- guaanneqassapput. Umiarsuaatileqatigiit taakku kilisaataatitik pisas- satillu tunissavaat, sulia- qarfigisatillu tamaasa unit- sissallugit. Taamaammallu piffissaini aggersumi raaja- nik pisassanik tuniniaasu- nik naapitsisarumaarpugut, massakkulli niuernermi qi- lersorsimanngitsumi raajar- tassaritinneqartut taakku qanoq akeqassanersut oqaa- tigiuminaappoq. Kilisaatinik ikilisaanissa- mut landskarsip tapiissu- taasa 100 millioner koruuni- usut saniatigut naalakker- suisunittaaq akuerineqar- poq ukiuni tulliuttuni raaja- nut akitsuutaasimasumut, ESUmit taarsigassarsianut aamma umiarsuarnik ato- runnaarsitsiortornermi ta- piissutinut katillugit 136 millioner koruunit isumak- keerneqassasut. Aningaasat taakku Aningaasanut Inat- sisikkut ukiumut 10-15 mil- lioner koruuninik nalikilli- liissutigineqartassapput. Kilisaatit 9t atorunnaassapput Massakkorpiaq umiarsuaa- tileqatigiit kattunnissamin- nut aalisarunnaarnissamul- lu tapiilTigineqarnissamut kissaatiminnik piviusun- ngortitsiniarlutik tapuffigi- neqarsimasut qanoq iliorni- arneri apeqqutaalerput. Naalakkersuisut umiarsu- aatileqatigiit taakku aaq- qiissutissamik nassaarniar- nissaannut ukiup affaanik piffissalersimavaat. Oqartoqanngilaq 97 milli- oner koruuninik taakkunin- nga tapiissuteqarnermut atatillugu aaqqiissutissa- mik nassaartoqareersimas- sasoq. Qinnuteqaatit tamar- mik umiarsuaatillit eqqar- saataannik siunnersuu- taannillu ersersitsisuuin- narput, taakkulu massak- kut piviusunngortinnis- saannut oqallisigineqalis- sapput - umiarsuaatillit ilu- minni aningaaserivinnillu oqaloqatigiittarnerisigut. Pilersaarutigineqartut malillugit ingerlasoqassaap- pat kilisaatinit 18iusunit qu- lingiluat kalaallit aalisarne- rannit peerneqassapput. Taamatullu umiarsuaatillit peqataasut 13iusut qulingi- luaannanngussallutik. Taamaalilluni kalaallit ki- lisaataat avataasiutit 21iin- nanngussapput, taakkuna- ngalu arfineq marluk Royal Greenlandimit pigineqas- saapput. Oqaatigineqareer- sutut 80ikkut qiteqqunne- ranni kalaallit kilisaataat 50iupput. Kilisaatit pitsaasut - Tapiissuteqarnermut tun- ngaviusumik eqqarsaataa- voq umiarsuaatileqatigiifilit kilisaatillu sinneruttut su- liffeqarfiussasut pitsaasut, naalakkersuisunut ilaasor- taq Emil Abeisen oqarpoq. - Tamatumanik minne- runngitsumik pingaartinne- qarpoq umiarsuaatileqati- giiffiit sinneruttut aningaa- saqarnerat ima pitsaatigis- sasoq, allaat iluanaarute- qarfiusumik aalisarsinnaal- lutik, tamatumuunalu kili- saatinik taarsersuineq peqa- tigalugu aningaasaleeqqis- sinnaassasoq, tamannami aamma ukiut qulit tulliut- tut ingerlanerini pisariaqar- tinneqarpoq. Landskarsip aningaaseriviillu kilisaati- nik nutaanik akiliinissaat umiarsuaatillit naatsorsuu- tigissanngilaat. Siunissami umiarsuup akiata 20 pro- centianik aningaasaateqa- reernissaq piumasaqaatigi- salissagunarparput. - Kalaallit aalisarnerat ul- lumikkut naqqaniit aallar- tissappat umiarsuaatillit 20t missaanni kilisaataatil- lit aningaasaqarnermut nu- nallu pissusianik akisussaa- suusussaapput. Taamaam- mallu siunissaq emumagin- ngilara, Emil Abeisen oqar- poq. Kalaallit Nunaanni ki- lisaatit sinneruttut umiar- suaatileqatigiinnit pitsaasu- nit pigineqarput. DET GRØNLANDSKE Kalaallit uuliamik OLIEAKTIESELSKAB piginneqatigiiffiat leverer olieprodukter fra importlageret »POLAROIL« i Fæ- Uuliamit nioqqutissiat peqqumaasiveqarfimmit »POLAR- ringehavn med tankskib til grønlandske byer, der har havne- OIL«-imit Kangerluarsorutsimiittumiit umiarsuartigut assar- tankanlæg for modtagelse af skibsforsyning. torneqartarput Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut, umiarsuit atorlugit pajunneqarnissaminnut umiarsualivinni tankeqar- feqartunut. Emil Abeisen: - 80ikkunni tukkorpallaarsimavugut. Emil Abeisen: - Vi var for flinke i de glade 80’ere. (Ass./Foto: Knud Josefsen). Det Norske Veritas * Skibsklassifikation * Teknisk assistance til klassede og uklassede skibe af enhver type * Ultralyd-, magnaflux- og pene- trantkontrol udføres * Målebreve for mindre fartøjer udstedes * Varebesigtigelser udføres ENESTE KLASSE-SELSKAB MED EGEN FAST AFDELING I GRØNLAND Det Norske Veritas Augo Lyngesvej 8 Postbox 440 3900 Nuuk Fax 2 49 08 Tlf. 2 33 08 Mobiltlf. 77 186 Telefonvagt

x

Atuagagdliutit

Beinleiðis leinki

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.