Atuagagdliutit - 14.05.1993, Qupperneq 4

4
ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 54 1993

Qangatut
ingerlalissaagut?
All.: Alluisup Paa-ni lærerråd-i
Allakkeriviit
qullersaqarfiannut
allakkat ammasut
All.: Jakob Angubisen,
Kitsigssuarssuit
Imminut apereqqqjaanar-
poq, kulturimut atuartitaa-
nermullu naalakkersuisup
ilisimaneraa imaluunniit ili-
simatinneqarsimanersoq,
qanoq nunaqarfinni atuar-
fiit atuartitsissutitut aggua-
taagassatut akunnerit atu-
gassat ajortigisumik kingu-
neqarumaarneri meerar-
pannut nunaqarfimmiunut.
Klassit kattutaarneqarrput
meeqqat aamma perorsaa-
nermut tunngasortai eqqar-
saatiginngivillugit.
Otto ilumoorpoq kalaaler-
passuit inuusuttuunerusut
Danmarkimut uneraanna-
lersimasut qanoq iliorfigisa-
riaqalersut. Kalaallit tusaa-
maneqartamerput kisanar-
tuinnaanngitsoq aamma
taakku ilallugu naqissuser-
simalerpaat.
Inuit tam akku Kalaallit
Nunaannut uterartinneqar-
tariaqarluinnarput ataat-
sikkorsuunngikkaluartu-
mik tamanna tamatsinnut
toqqissiallannarlunilu pis-
susissamisuussaaq. Ilaati-
gut ilinniarsimasuusarput
unittuuinnarnikut qular-
nanngitsumillu nunatsinni
atorfissaqartitagut. Dan-
markimi sumi tamaani inis-
saqaratik tarfiinnalersima-
Piumasarineqarpoq, me-
eqqat oqaaserinngisamik
siullersaat aallarterutto-
raallu, meeqqanik ukiuni
marlunni ingerlatsereersut
oqaaserinngisaminnik in-
gerlatsereersut, ilagisassa-
gaat. Oqartoqarsinnaann-
gorpoq: Meeqqat oqaase-
rinngisavimminnik unger-
latsereersut, taama pisoqar-
neratigut inissisimanertik
ajortikkaat.
Oqaaserinngisavik siulleq
eqqartorneqartoq tassaavoq
sut qallunaat isaannit isiga-
lugit kalaallinut tamatsin-
nut isiginninnermik pinner-
pallaanngitsumik pilersitsi-
simassaaq, taamaattumik
Naalakkersuisut piaartu-
mik taakkununnga qanoq
iliuuseqarniartariaqarput.
Kalaallit Danmarkimi
pamaarussaasut qjunngilaq
pamaaru s saaffianiitiinnar-
lit taakku pissutigiinnarlu-
git imatorsuaq nunatsinni
pamaarussiviliortariaqann-
gilaq, inuimmi taakku pine-
qartut piliarisimasartik
namminneq pisuussutigaat
taamalu mamaatsortaat
atortariaqarlugit. Nunat-
sinnukartinnissaat amerla-
suujusugut kissaatiginngi-
larput.
danskisoorneq, danskit
oqaasiat naalakkersuisutta
qulakkeersimasaat siunis-
sami ilinniaqqinnermi
oqaatsitut toqqammavissa-
tut.
Per or saasorpalaanngivis -
su nik eqqarsaateqarluni pi-
lersaarutit saniatigut aam-
mattaaq atuartitsissutit
akunnerit 20%-niit 30% ti-
killugit annikillisarneqar-
put. Oqanngilanga danskit
oqaasii oqaatsit pingaarner-
sarissagaat, taamammi Ka-
laallit Nunaanni kulturik-
kut kingornussat taama an-
nertutigisut. Namminersor-
nerullutik Oqartussat siu-
littaasuata tam anit tusagas-
sanngorlugu oqaatigeriarlu-
gu, danskit oqaasii ilinniaq-
qinnermi oqaasiussasut,
taava kingornatigut nunat-
ta inuisa 20%-ii innarsuup
killinganut inississinnaann-
gilai ilinniagaqarnianut isi-
ginnaartuinnanngortillugit.
Taava tikisitat siunissami
nunaqavissunit taarserne-
qarsinnaanerat siunissa-
qanngilaq. Tamannalu mar-
loqiusamik oqaqarluni oqa-
lunneruvoq, tassami ulloq
siulleq oqariarluni meeqqat
atuarfiata suliassani sape-
De oprindelig ffolk
har det skidt
LONDON(RB) - Oprindeli-
ge folkeslag i mere end 70
lande over hele verden lider
under krænkelser af deres
menneskerettigheder, her-
under nedsablinger og tor-
tur, siger organisationen
Amnesty International i en
ny rapport.
- De er blevet massakreret
og terroriseret, tvunget bort
fra deres fødelande, fanget i
bitre konflikter og sidder til-
bage uden mulighed for at få
oprejsning for de lidelser, de
er blevet påført, siger Amne-
sty i rapporten.
FN har udpeget 1993 til
internationalt år for ver-
dens oprindelige folk, og der
vil i den anledning blive
holdt en konference om
menneskerettigheder i Wien
i juni.
- Medmindre, det interna-
tionale samfund reagerer
hurtigt, er der fare for, at
det internationale FN-år vil
gå uden væsentlige forbed-
ringer, der kan beskytte de
oprindelige folkeslag, siger
menneskerettighedssorga-
nisationen.

raa, aqaguani taava sulinis-
sami tunngavissat annikilli-
sarlugit.
Danskit oqaasii kisimik
eqqomeqanngillat aammat-
taaq kalaallisut atuartitsi-
neq, matematikkertitsineq
tuluttoortitsinerlu eqqorne-
qarput. Kalaallisut aamma
tuluttut atuartitsinermut
tunngatillugu, taava nuna-
qarfimmiut atuartut akun-
nerit illoqarfimmiut ukioq
naallugu atuagassaat an-
naassavaat, qallunaatullu
atuartitsinermi ukiup ilivit-
sup affaatalu assinga an-
naassallugu. Eqqortuusin-
naanngilaq nunaqarfim-
miuuneq piinnarlugu mar-
loriaammik eqqorneqarnis-
saq - pilersaarut piviusunn-
gortinneqassappat.
Meeqqållu ikorfartorne-
qanngivipput pisortaqar-
fimmeersoq vicedirektøri
oqarmat maleruagassaq
isummersuutaaginnartoq
piffimmiillu piflimmut
akunnernik appaallunilu
qaffaasoqarsinnaasoq. Isu-
malu tamanna kommune-
qarfiit atorluarnialissavaat
aningaasat tungaasigut ileq-
qaamiarnermut atatillugu,
kommunillumi ilaat oqar-
tarput, meeqqat atuarfiat
pisortaqarflup tigoqqittaria-
qaraa. Naalakkersuisoqar-
fillu peqquinnarsinnaavar-
put uagut nunaqarfinni
ukiorpaalukasinni sulisima-
sugut misilittagaqartugullu
tusaaniaqqulluta. Sumut
tamaanga seqqornersi unit-
sissiguk, taamaaliunngik-
kussi upernassamut inatsi-
sartuni meeqqat atuarfiini
oqaatsit tungaasigut oqal-
linnissarsi salloqittaataan-
naasimassaaq.
Uanga paasinninnera naa-
pertorlugu uagut kalaallit
oqariartarnitsinni atorneq
taarsigassarsinerlu immik-
kuullarissumik oqariartuu-
teqartippavut. Qallunaalli
atorneq taarsigassarsinerlu
immikkut oqaasertaqartin-
nagit atuinnarpaat »lån«.
Tamanna pissutaasima-
gunarluniaasiit qallunaat
oqartamerat atuinnalersi-
magunarparput, tassalu
oqaatsit taakku marluk im-
mikkut oqariartuutigisaat
ilisarsaajunnaarsilerlutigu.
Uanga paasinnittaasera
najoqqutaralugu eqqortu-
mik oqalussagutta oqaatsit
»atorpoq« aamma »attartor-
poq« aningaasanut tunnga-
tillugit atorneqarsinnaann-
gillat. Tassami uagut kalaal-
lit paasinnittaaserput na-
joqqutaralugu sunaluunniit
atugaq allanngortinnagu
utertinneqartussaasarpoq.
Assersuusiulaariar langa:
»Saviit atulaarlara«. Tas-
salu savik taannarpiaq avis-
sissutigineqareeruni inua-
nut utertinneqartarpoq.
»Pilattuumminngooq ataa-
ta atorniarpoq, aqagugooq
aggiukkumaarpaa«. Pilat-
tuut taannarpiaq aqaguani
utertinneqartaraaq. Tassa-
lu sunaluunniit pigisaq
atorneqareeraangami uter-
tinneqartarpoq.
»Umiatsiaat aavarniar-
lunga atorniaraluarpara«.
Taamaalisoqaraangallu
oqartarpugut »umiatsiamik
attartorluni aavariarpoq«.
Attartorneq aamma atortar-
parput soorlu umiarsuar-
mut attartukkamut, illu-
Uanga nassiussisorsuunn-
ginnama nassiussat akii na-
lugakkit nassuiaanneqar-
nissara Atuagagdliutit-sigut
pisariaqarteqaara. Ukiarmi
maannamullu marloriar-
lunga nassiussisarsimavun-
ga timmisartukkut. Siuller-
mik nassiussigatta taperto-
qanngilaq, kingu lier milli
nassiussigatta soorunami
siullermitut timmisartuk-
kut nassiuppagut akilerlu-
gillu nassiussallu Kitsigssu-
arsunniit Sisimiunut inger-
lasuupput timmisartukko-
ortussatullu nassiussaallu-
tik akilerneqarlutillu. Kisi-
annili Aasianniit aallaqqi-
lermata allagartaliuteqqin-
neqarsimapput diskobug-
mut inimulluunniit attar-
tukkamut il.il.
Sunaluunniit atugaq ima-
luunniit attartugaq akiler-
lugu atorneqarqjuppoq. »Pi-
lattuutinnguit atorluarpal-
laaqigakku neqiminermik
akilerumaarpakkit«. »Umi-
atsiaap atorneranut akiliu-
tissara aana tuttup qutto-
raa«. Ini attartugaq qaam-
mammut akiliuteqarfigine-
qarajuppoq. Umiarsuarlu
attartugaq akikitsuinnaa-
sanngilaq.
Kisianni aamma atugaq
ilaatigut akilernagu atorne-
qartarpoq. Soorlu savik
avississutigiinnarlugu ator-
neqaruni akeqarajunngilaq.
Umiatsiaq kammalaammit
atoraanni kammalaatip nu-
annarisap akeqartikkqjunn-
gilaa. Ikinngutigiilluni ikio-
qatigiinneq ileqqorigatsi-
gut. »Anaanap ataatallu il-
luat aalarsimaneranni atus-
savara«, aammalu taamaa-
liorneq akeqarajunngilaq.
Sunalunniit atugaq ed-
lanngortinnagu utertinne-
qarpat taarsiisitsinissaq pi-
sariaqarneq ajorpoq. Kisian-
ni taarsiisitsinissaq pisaria-
qalertarpoq pigisaq atugaq
innarlerneqarsimappat. So-
orlu pilattuut napisimappat
allamik taarserneqarnissaa
kissaatigineqarsinnaavoq.
Umiatsiaq kivisimappat
utertinneqarsinnaajun-
naarluni taarseqquneqar-
sinnaavoq.
Aningaasanik atortoqar-
neq qjorpoq, taarsigassarsi-
soqartarpoq. 100 koruuni
taarsigassarsiarigaanni pi-
sissutigalugu nungoriarlu-
tinngooq avataanut nassius-
saammata immikkut alla-
gartaliuttariaqarmata taa-
maalilluni nassiussat kame-
ru aar annguit nr. 25 mis-
saanni angissuseqartut
inussaminut apuunnermin-
ni nassiussinerinnaq 392,80
koruuneqarpoq.
Isumaqaraluarama Ka-
laallit Nunaanni nassiussi-
neq assigiittoq sunaaffali
immaqa imaassimavoq illo-
qarfiit ungavariartortillugit
nassiussat akitsoriartortar-
tut. Nassiussat al lagar taat
ilanngullugit nassiuppakka
neriullunga Atuagagdliu-
tit-sigut erseqqissumik nas-
suiaanneqarumaarlunga.
gu ullu alla taartissaa uter-
tinneqartarpoq, tassalu
taarserneqartarpoq. Illu-
liornissamut aningaasanik
taarsigassarsigaanni ukior-
passuarni taarsersuisoqar-
tarpoq.
Aamma taamaappoq soor-
lu qajuusanik taarsigassar-
sineq. Qajuusat taarsigas-
sarsiat iffiaq qaqortuliareri-
arlugit qajuusaateqaleraan-
ni taarserneqartarput.
Tassalu naatsumik oqaa-
tigalugu taarsigassarsisar-
pugut nungullugit atugas-
satsinnik. Soorlu 100 koruu-
ni atugarinnginnatsigut
taarsigassarsiarigatsuli al-
lamik taarsertarparput. Nu-
natta aningaasat nunanit
allanit taarsigassarsiai at-
tartugaanngillat, taarsigas-
sarsiaappulh. Attartugaaga-
luarunik arlaanni nivinga-
teriarlugit allanngortinna-
git utertinneqartassaluar-
put. Kisianni taarsigassarsi-
aagaangamik nungullugit
atoriarlugit allanik taarser-
neqartarput ernialerlugit.
Attartugaagaluarpata attar-
tornerinut akiliisarluni ar-
laanni nivingateriarlugit al-
lanngortinnagit utertinne-
qartassagaluarput. Kisianni
taarsigassarsiaagamik nun-
gullugit atoriarlugit allanik
taarserneqartarput ernia-
lerlugit.
Isumaga malillugu anin-
gaasanik atornermik oqar-
tarneq kukkuneruvoq, qal-
lunaalli oqariartaasiannik
ilaarsinerinnaalluni. Uuar-
siiviginiarniartigu!
Bådmotorer
NU 2 SERIER BÅDMOTORER
Ydelsesområde fra 20 Hk til 200 Hk
lllllllllllllii. III
m
min imiiWimii
ENERGIs
Søndergade 4 - 9700 Brønderslev
Telefon 98 80 18 22
Telefax 98 8243 28
Otto Steenholdt-ip
apeqqutigisimasaanut
tapersiut
All.: PilutaK Lund, Qaqortoq
Atorneq taarsigassarsinerlu
All.: Storch Lange, Nuuk