Atuagagdliutit - 24.05.1993, Side 4

»Nalunaarutip naammassinerani ajomartorsiomerput erseraluartoq, suliffeqarfik pissutsit pitsaanerusut
tikikkiartorpaat«.
SIULERSUISUT pisortaqarfillu sinnerlu-
git Royal Greenland-ip ileqquusumik ataat-
simeersuarneranut qamannga pisumik ti-
killuaqquassi. Ingerlatseqatigiifliup pigin-
nittui isumaqatigalugit pisortani oqartussat
kiisalu kattuffiit annertuumik suleqatigi-
sartakkatta sinniisaat ukioq manna ataatsi-
meersuarnissamut aggersarsimavavut.
NERIUPPUGUT taamaaliornitsigut am-
manerusumik pissuseqalersinnaalluta, taa-
maalillutik Royal Greenland-imut susassa-
qartut pingaarutillit qjornartorsiutinut
ilaatigooriarluni pilersartunut malinnaallu-
arnerusinnaaqqullugit.
SIULITTAASUP pisortaqarfiullu nalunaa-
rutaat ataatsimoortippavut isumaqaratta
pissutsit imminnut attuumassuteqaqisut.
Tamannali ^jornartorsiortitsissagaluarpat
ajuusaarutigissavarput siunissami periu-
serput allanngortillugu.
1992-IMI angusat akileraareerluni - 23 miil.
kr.-inik amerlassuseqarput, ukiumilu siuli-
ani angusat akileraareerluni + 5 miil. kr.-
inik amerlassuseqarsimallutik.
KISITSISIT taakku tunuliaqutaraat Royal
Greenland-ip 1992-imi niuertutut ingerlat-
sinerani allannguutit annertuut arlallit.
SULIFFEQARFISSUUP amigartoorute-
qarneranut pissutaasut pingaarnerit mak-
kuupput:
* Saarullinniarnerup Royal Greenland-ip
oqaluttuarisaanerani aatsaat taamak
ingerlanerliortiginera.
* Raajat avataani uutitikkat qalipallit
akiisa appariarujussuarneri.
* Unammillernerup ajornartorsiorfiune-
ra, annertuutigut nunat tamalaat anin-
gaasaasa nalingisa ajornartorsiortitsi-
nerannik aammalu nunani tamalaani
aningaasarsiornikkut kinguariarsima-
nermik pissuteqartoq.
* Aningaasanik tigulertorneqarsinnaa-
sunik killilinnik pissaqarneq pissutiga-
lugu iliuuseqarsinnaanikkut kifiaann-
gissuseqarsinnaanerup killilersimaane-
qarnera.
* Erniat qaffasissorujussuuneri.
ANIN GAASARTUUTEQARTARNERUP
tungaa eqqarsaatigalugu suliffeqarfissuup
siumukarnera ingerlaannarpoq, tassami aa-
lajangersimasumik aningaasartuutit 1991-
imut naleqqiullugu 22 mili. kr.-inik ikileri-
arput. Tunisassiat tam aa eqqarsaatigalugit
tunisassiulertornerusalerpugut, tassami tu-
nisassianut ineriikkanut tonsimut ataatsi-
mut naatsorsorlugu nal. akunneri atome-
qartar- tut ikileriarput aammalu pissarsiat
procentii qaiTaallallutik.
SIUARIAATILLI tam akku isertitaqartar-
nerup tungaatigut kinguariaatinut tamak-
kiisumik matussutissaqartitsinngillat, taa-
maammallu Royal Greenland-ip Royal Gre-
enland-itut ingerlanerata nalaani siullerme-
erutaasumik amigartooruteqarluta nassue-
ru tiginnartar iaqaler simavarpu t.
SIULERSUISUT ineriartornerup taamaan-
nera 1992-imi septemberi aallartisimaliin-
nartoq oqaluuseraat, taamanilu suliffeqar-
fissuup siulersuisuni sinniisigisani aqquti-
galugit piginnittuminut inuiaqatigiinnullu
nalunaarutigaa amigartoortussat 20 miil.
kr.-it missaanniittussatut ilimagineqartut.
SIULERSUISUT tamatuma kingorna arla-
leriarlutik ataatsimiittarnerminni oqaluu-
serisarsimavaat 1992-imi tunisassiassaqar-
niarnikkut unammillernikkullu ajornartor-
siornerup kinguneriumaagai suujumaar-
nersut, tamakkulu tunngavigalugit aalajan-
gerlutik suliffeqarfissuup 1989-imiit 1992-
imut ineriartortinneqarnissaanut pilersaa-
rusiaq nutarterneqassasoq. Taamaaliorner-
mi siunertarineqarpoq suliffeqarfissuup
unammillernerup sakkortunerujartortup
ukiunilu aggersuni ingerlaannartussatut
ilimagineqartup akuuffiginissaanut pitsaa-
nerusunik tunngavissaqarnissaa.
1992-IP nafu'artornerani Royal Greenland-
ip Sisimiuni tunisassiorfik nutartigaq atu-
lerpaa, taassumalu sananeranut Royal Gre-
enland 80 mili. kr.-it missaannik aningaasa-
liissuteqarsimavoq. Tunisassiorfittaap atu-
lerneratigut Royal Greenland tunisassiat
ineriigaanerusunngorlugit tunisassiarisar-
nerisa Nunatsinnut nuussulernissaannut
siullermeerutaasumik alloriarpoq, tassami
atortui taamatut tunisassiornissamut aaq-
qissuussaapput, taamaalillunilu pisisartut
ataasiakkaat aammalu tunisassiorflmmi tu-
nisassiortut toqqaannartumik attaveqarta-
lernissaannut ammaassisoqarpoq. Ineriar-
torneq tamanna ukiuni aggersuni tunisas-
siorfiutitta sinnerini atulersinniarneqar-
poq.
ROYAL GREENLAND GFI-mi fantaisinik
buttefiiesinillu tunisassiornermik ingerlat-
sinissaq siunertaralugu ineriartortitsiner-
mut tuniniaanermullu aningaasaliissute-
qarsimavoq, naatsorsuutigaarpullu immik-
koortoq taanna ukiutr arlallit ingerlanerini
Royal Greenland-ip niuernerani annertuu-
mik pingaaruteqalissasoq. Taamaatunik
tunsiassiorneq 1993-imi Alluitsup Paani
Qaqortumilu tunisassiorfinnui nutartikka-
ni aallartinneqassaaq.
1992-IMI nunat allat imartaanni aaqqis-
suussamik aalisameq kilisaatinit marlunnit
siullermeerutaasumik ingerlanneqarpoq,
kilisaatillu aappaa Royal Greenland-ip pigi-
saa maanna Barentshavet-imi aalajangersi-
masumik aalisarpoq; taamatut ingerlaase-
qarneq neriulluarfigeqaarput, naatsorsuu-
tigaarpullu taamatut aalisarneq Royal Gre-
enland-ip ingerlataanut annertunerujartor-
tumik akuulerumaartoq, isumaqarpugullu
nunatsinni kilisaataatillit allat nu nat allat
imartaanni aalisarnissaminnut periarfissa-
qarsinnaassasut.
1992-IMI Royal Greenland tunisassiassanik
nunanit aUanit pisianik Paamiuni tunisas-
siulerpoq. Tunisassiorneq aallartinniame-
qalermat sillimaffigisimavarput sulifieqar-
fissuarmut annaasaqaataaratarsinnaanera,
illuatungaatigulli isumaqarsimavugut taa-
maaliornissamut aningaasaliinissaq pisari-
aqartoq, taamaalilluni Royal Greenland tu-
nisassiassanik nunanit allanit pisianik suli-
arinnittarneri periusiusartunik ilinniarsin-
naaniassammat, tassa pisiniartarneq, aas-
siisarneq, tunisassiorneq tuniniaanerlu eq-
qarsaatigalugit.
NAATSORSUUTIGINEQARSIMASU-
TUUT taamatut aningaasaliineq sulifleqar-
fissuarmut aningaasanik annaasaqaataasi-
mavoq. Siulersuisut annaasassat anner-
paaffissaattut aalqjangerpaat - 15 miil. kr..
Ingerlatarlu taanna Royal Greenland-imut
8 mili. kr.-inik annaasaqaataavoq. Royal
Greenland-ip naatsorsuutigaa misilittagaa-
lersimasut ukiuni aggersuni aningaasatigut
isertitaqaaatigilerumaarlugit.
TUNISASSIASSANIK pilersorneqarnerup
ingerlaneriornerata aammalu tunisassior-
finni ukiuni kingullerni annertunerujussu-
arnik nammassisaqartalersimanerit kingu-
nerisaannik nunatsinni tunisassiorfinni tu-
nisassiornissamut periarfissat annertual-
laalersimanerat malunnarsigaluttuinnarsi-
mavoq. Tamanna tunngavigalugu Royal
Greenland 1992-imi septemberimi taannaa-
navik oqaluuseriniarlugu immikkut ittumik
ataatsimeersuarpoq, tassa Royal Green-
land-ip siulersuisui pisortaqarfialu isuma-
qarmata tunisassiomermut periarfissat an-
nertuallaarnerisa niuertutut ingerlatsineq
tunngavigalugu isummerfiginissaat pisaria-
qartoq.
ROYAL GREENLAND naliliisimavoq tuni-
sassiassat pissarsiarineqartartut taakkulu
annertussusissaattut naatsorsuutigisat
tunngavigalugit tunisassiornerup siunissa-
mi pitsaanerusumik pilersaarusiortaleme-
risigut tunisassiorfinni periarfissat annikil-
lineqarsinnaassasut uflumikkut tunisas-
siorfiutitta 17-usut arfineq marlunnik arfi-
neq pingasunilluunniit ikilinerisigut. Tuni-
sassiornermut periarfissat taamatut anni-
killinerisigut suliffeqarfissuup aningaasar-
tuutigisartagai 50 miil. kr. missiliorlugit iki-
lineqarsinnaapput.
ATAATSIMEERSUARTUT isummiussaat
ersarippoq, tassami oqarput Royal Green-
land tunisassiorfinnik pioreersunik matoo-
raasinnaanngitsoq, suliffeqarfissuarlu peri-
arfissat pioreersut tunngavigalugit sapinn-
gisamik pitsaanerpaamik ingerlatsissasoq.
ATAATSIMEERSUARTUT erseqqissumik
oqaatigaat assut pingaartillugu tunisassior-
finni periarfissat annertuallaarnerisa ajor-
nartorsiutaanerisa 1993-imi aaqqiivigine-
qarnissaat, tamannalu tunngavigalugu
ataatsimeersuartut siunnersuutigaat suli-
niutinik Royal Greenland-imut annaasa-
qaataanngitsumik ilaatigut tunisassiassa-
nik nunanit allanit pisianik tunisassiorner-
mik suliassaqartitsiniarnermillu qulakkee-
rutaasinnaasunik aallartitsisoqassasoq.
PILERSAARUT 1992-imi ukiakkut Nam-
minersornerullutik Oqartussanut isumaqa-
tiginninniutigineqarpoq, naalakkersuisullu
kiisalu inatsisartut akuersissutigaat, piler-
saarullu taanna naapertorlugu 1993-imi aa-
lisakkanik tunsiassiornermi sulifiiit 350-it
ingerlaannarnissaat qulakkeerneqartussaa-
voq aammalu Royal Greenland naammagi-
nartunik isertitaqartussaassalluni.
ROYAL GREENLAND-IP Namminersor-
nerullutik Oqartussat peqatigalugit suliaq
taanna pimoorullugu ingerlappaa, maanna-
lu naatsorsuutigaarput pilersaarut isuma-
qatigiissutigineqarsimasut malillugit naam-
massiumaarlutigu. ErseqqissassavarpuUi
isumaqarluta pilersaarut taanmaattoq pif-
fissami sivikitsumi ajornartorsiutinut aaq-
qiissutaasariaqartoq, isumaqarpugummi
sulifiiit aalakkaasuunngitsut suliassaqar-
titsiniutigineqarnerinut aningaasarpassuit
atorneqar tar iaqanngi tsut. Ilanngullugu
oqaatigissavarput naalakkersuisutuulli isu-
maqarluta, tassalu inuutissarsiutitigut in-
gerlatsivinnik aalaakkaasunik aningaasar-
siornikkullu isumannaatsunik pilersitsinis-
saq pingaartuusoq, taamaalilluta aalisar-
nikkut kinguariarnerup kingunerisaanik
inuppassuit ukiuni makkunani suliffissaa-
rutsitertut suliassaqartinneqamissaat qu-
lakkeersinnaaniassagatsigu, taamaalilluta-
lu inuiaqatigiit iluaquserlugit. Royal Green-
land-ip taamatut ingerlatsiniarnermi aki-
sussaaqataanini ilisimaarilluinnarpaa, er-
seqqissassalluguli Royal Greenland-ip inuu-
tissatrsiummi ingerlatatsinni ingerlatat an-
nikilleriamerisa kingunerisaannik ajornar-
torsiutit kisimiilluni aaqqissinnaanngikkai;
isumaqarpugut inuutissarsiutinik ingerlat-
sisut tamarmik pisortallu ataatsimoorlutik
aaqqiiniartariaqartartut. Taamaammat
Royal Greenland suliniuteqarpoq kattuffiit,
inuutissarsiortut namminersortut pisortal-
lu ingerlataat katersorniarlugit, taamaalil-
lunilu nukkit katersorlugit inuutissarsiuti-
tigut ineriartortitsineq siunnerfeqartumik
ataatsimoorussamiUu ingerlanniarlugu.
UKIARMI septemberimi aningaasat nalingi
sivikitsumik paatsiveerusimaarutaammata,
tassungalu malitsiinnarlugu europami tuni-
niaavissuarni kinguariarneq malunniusi-
malermat, Royal Greenland-ip tunisaqar-
tarnera unittuuvissimagaluarpoq. Sap.
akunnerini ikittuni tuniniaaneq annertuu-
mik ajornartorsiortitsisimavoq, tamatuma-
lu nalaani qangamut naleqqiullugu aatsaat
taamak amerlatigisunik Qeqertarsuup Tu-
nuani raajanik pisaqartoqarpoq.
QAAMMATIP aappaa qiteqqullugu ingerla-
nerinnaani tunisassiassat 3.000 tonsit tu-
laanneqamerat tulaassukkanut tunisassia-
rinerinullu Royal Greenland-imut immik-
kut sivikitsumik aningaasaliisariaqarner-
mik kinguneqarsimavoq. Assersuutitut taa-
neqassaaq tunisassiassat 1000 tonsit sulifie-
qarfissuarmi 40 miil. kronit missaannik an-
ingaasaliinermik piumasaqaatitaqartarma-
ta. Kingusinaartumik pisarineqarnerata
kinguneraa Qeqertarsuup Tunuani aasaa-
nerani tunisassiassatut tulaanneqartaraluit
suliffeqarfissuarmut tunineqarmata tunit-
sivinni kinguariarnerup sunniuteruttorfia-
ta nalaani, taamaattumillu tulassukkat tu-
nisassiallu inernerinut malinnaanngitsu-
mik tunioraaneqarluni. Ukiarnerani tuni-
sassiat uninngasuutit amerleriarujussuar-
tippaat, juullilernerani ukiullu nutaap aal-
lartinnerani aatsaat qaangikkatsinnik.
SULIFFEQARFIUP taamatut nalaataqar-
tup nalinginnaasumik tunisassiassarsior-
tornini annikillisissimassagaluarpaa. Taa-
maaliorniarsinnaanerli Royal Greenland-
imut ajornakusooqaaq, inuiaqatigiimmi
naatsorsuutigilluinnarmassuk aalisartut
sunilluunniit tulaassinnaasaat Royal Gre-
enland-ip pisiarisussaagai ingerlaannartu-
millu akilerlugit, qanorluunniit amerlatigi-
sunik uninngasuuteqareersinnaaneq, tunit-
sivinnilu qanorluunniit ittunik Royal Gre-
enland-ip ajornartorsiuteqarsinnaanera, eq-
qarsaatiginagit, ilaatigullu tunisassiorfin-
nut tulaassuinerup allanngortilaarneqar-
sinnaanerata nunarsuarmi tunitsivinni aki-
nut sunniutigisinnaasai, taamaalilluni su-
lifieqarfissuup aalisartullu aningaasarsior-
nerinut iluaqutaasinnaasut eqqarsaatigina-
git.
OKTOBERIMI qaqutigoortumik aalisarlu-
arneq, Aalisamermut TunisassiornermuUu
Qullersaqarfiup raajanik eqqaannartagaa-
galuanik misiligaanissamut akuersissute-
qarneranut atatiUugu pifiissaq kinguller-
paaq atorlugu Qeqertarsuup tunuani illo-
qarfinni Aasiaanni, Qasigiannguani Ilulis-
sanilu raajanik ukiuunerani tunisassiassa-
nik qerititsivinniittuuteqarnissaq periarfis-
sissimavaa.
Raajat eqqaannartagaagaluit misiligaataa-
nerata nungusaannginnissamik peqqute-
qartumik taamaatinneqarnerata lungorna,
tunisassiorfiillu naammassinnilertorsin-
naanerat tunngavigalugu, 1993-ip naanera-
ni ukiukkut Qeqertarsuup Tunuani
ukiuunnerani suliassaqarnissaanut raajas-
saqarnavianngilaq, tunisassiorfiit tulaassu-
gaasut najoqqutaralugit naammassinnittar-
mata. 1993-imi Royal Greenland-imut tu-
laassukkat ukiup siulianut naleqqiullugit
ikinnerussangatinneqarput.
TUNISASSIANIK Royal Greenland-ip
»pinngitsoorani pisisussaatitaanera« Royal
Greenland-ip aningaasaqamiarneranut na-
leqqunnerusunngorlugu ilusUerneqartaria-
qarpoq. Royal Greenland-ip siunissami uki-
armisut nalaataqaqqissanngippat Royal
Greenland-ip KNAPK APK-lu peqatigalugit
oqartussaasunik, tunisassiassarsisarnermi,
tunisassiomermut naleqqunnerusumik, pe-
riusissamik oqaloqatiginnissuteqarnissaq
siunniusimavaa.
ROYAL GREENLAND-11992-imi APK-mik
tutsuiginartumik suleqati- ginnilerpoq, taa-
matullu suleqatigiilernermi pisortat nam-
minersortuUu aalisartuisa tuniniaasuisalu
akunnerminni ikkamaateqannginnerusu-
mik suleqatigiinnissaat ammaanneqarluni,
tamatumalu Royal Greenland-ip ineriartor-
tinneqarnissaa siunniusimavaa, Royal Gre-
enland-iinnaanngitsumut inuutissarsior-
nerli ataatsimut isigalugu iluaqutaasussa-
tut. Royal Greenland kalaallit tuniniasuisa
akornanni tuniniaanikkut suleqatigiinne-
runissaq pillugu oqaloqatigiinnissamut suli
piareersimajuarpoq, suleqatigiinnikkut,
Kalaallit Nunaata pingaaruteqaqisumik
avammut tunis ar tagaasa ataatsimoorussil-
luni tuniniarsinnaanis- saat anguniarlugu.
ROYAL GREENLAND-IP 1992-imi angusa-
risai nalilissagutsigit amigartooruteqame-
rugaluartoq maluginiartariarpoq amigarto-
oruteqarneq annertunerunngimmmat, ta-
mannalu naammagisimaartariaqarluni. Pe-
riarfissaqartutut suli oqaatigissariaqarpoq,
tassami 1992-imi pissutsit atukkat aqunne-
qarsinnaasarsimanngillat, atlantikullu
avannaani aalisarnermi soorlu Canadamiit
Danmarkimut amigartoornissanik anner-
tuunik naatsorsuutiginninneqartoq takusi-
mavarput. Amigartoornerit unammilleqati-
giinnermut ilasaataasussat, suliffeqarfiit
ajornartorsiornerminni atukkaminnik qan-
giiniapiloortussanngussammata, 1993-imi
1994-imilu unammilleqatigiinnermut sun-
niutipiloqartussaassallutik. Nunani avan-
narlerni pissutsit allangoriartornerat, tuni-
niaavinni kinguariarnerit, aningaasallu na-
lingisigut ajornartorsiorneq tunulequtara-
lugit siulersuisut pisortaqarfiullu ajornar-
torsiutitaqanngitsumik ataatsimmersuar-
nermi siunnersuutigissinnaasimavaat naat-
sorsuutit akuerineqaqqullugit. Isertuame-
qassanngilarli siulersuisut pisortaqarfillu