Atuagagdliutit - 24.05.1993, Qupperneq 7

Allattoq: koncerndirektør Poul Erik Tarp
Ukioq 1992 Kalaallit Nu-
naannut Royal Greenlandi-
muUu ukiuuvoq qjornartor-
siorfiusoq.
Kalaallit aalisarnikkut
atugaat allanngorujussu-
aannanngillat. Aammattaaq
silarsuarmi Royal Green-
landip aningaasarsiorfiani
annertuumik allanngorar-
neqarpoq.
1992imut iserialernermi
suliffeqarfissuup naatsor-
suutigisimagaluarpaa ukioq
1991imit pitsaanerusumik
ineriartorumaartoq. Taa-
maasimanngilarli.
1992imut naammassisa-
nut pissutsit pingasut an-
nertuumik sunniuteqarput:
1) Saarullinnik pisaasar-
tut annikilliartuinnarput
suerutivinnissaalu maan-
nakkut qaneqalugu.
2) Ukiup ingerlanerani
rejenik qalerualinnik imaa-
ni uutanik silarsuarmi tuni-
niaavinni akit 30 procenti-
nik appariarput.
3) Ukiarmi europami an-
ingaasat nalingisa allanngo-
rarnerujussuat naggateqar-
toq aningaasanik nalikillilii-
nermik, ilaatigut uagut
nioqquteqarfitsinni pingaa-
ruteqartuni aammalu nuna-
ni unammillerfitsinni an-
nerpaani marlunni.
Tam akku avataani pis-
sutsit takkuttut eqqarsaati-
gissagaanni suliffeqarfissu-
aq 1992imi annilaangatigi-
sariaqarneranit pitsaanero-
qisumik qaangiisoq oqarto-
qarsinnaavoq.
Ineriartorneq ungasinne-
rusoq eqqarsaatigalugu
1992 naammaginanngitsuu-
voq.
Ukiumi naammasslsat
1992imi suliffeqarfissuup
naammassisai katillugit
20,1 millioner kronit ami-
gartoorutigineqarput akile-
raarutit suli akilertinnagit.
1991imi naammassisat
katillugit 16,1 millioner kr.
sinneqartooru tigineqar pu t.
Ataatsimut kaaviiaartitat
amerlassuseqarput 2.090
millioner kronit 1992imi
2.141 millioner kronit
1991imi.
Naammassisat amigarto-
orutaasut peqqaataani
Royal Greenlandimut tunn-
gatinneqarsinnaapput, tas-
sa Royal Greenland Seafood
A/Simi qallunaat nioqqute-
qarnikkut naammassisaqar-
mata 0-mik 1991imut sanil-
liukkaanni 7,5 millioner
kroninik amigartooruteqar-
fiuUuni.
1992ip ingerlanerani isu-
malluamerigaluamut sa-
neqqutsisamernut anneru-
maanut pissutsit sisamat
uku ilanngunneqarsinnaap-
put:
- Saarulleerunnera pissu-
taalluni matussutissaaga-
luit annaaneqarnerat.
- Rejet qaleruallit silarsu-
armi akikillineri pissutaal-
luni matussutissat annaa-
neqarnerat.
- 4. kvartalimi kaaviiaarti-
tatigut aningaasat nalingi-
nik annaasaqameq (qular-
nartortalittaa).
- Pisinnaasatigut anin-
gaasartuutitigut annerusu-
mik sipaarniuteqarneq.
Naak sulifTeqarllssuup
aningaasartuutitigut su-
kangasuumik aqutsinikkut
aningaasarsiornerup appa-
riartomera naleqqussarnia-
raluaraa taamaattoq suk-
kassusiatigut malinnaasin-
naasimanngilaq.
Sulifieqarflssuaq anin-
gaasannanniutaasumik an-
ingaasanik nalilinnik nuus-
suineq ajorpoq, taamaallaal-
li ilimagisamik kaaviiaarti-
tassat nalinginik qularnave-
eqqusiineq siumut qaam-
matinik pingasunik.
Piflissami 1988-92imut
suliffeqarfissuup kilisaataa-
tini 18iniit arfineq marlun-
nut appariartissimavai. Ta-
matuma kinguneraa amut-
sivimmiititsisarnermi sulif-
feqarfissuup ukiumiit ukiu-
mut naatsorsuutaanni
naammassisat nikerartoru-
jussuunerat.
Taamaattumik ukiakkut
1992imi aalaj angerneqar-
poq amutsivimmiititsisar-
nerit marlukkaarlugit anin-
gaasartuutit agguataarne-
qartalissasut.
Naatsorsueriaatsimi taa-
matut allaimgortitsineq
1992imi naammassisatigut
pitsanngoriaateqarpoq 5
millioner kroninik.
Ukiut aggersut
1. januar 1993 aallarnerfiga-
lugu Danmarkimi allaflls-
sornerit pingaarnerusut ta-
marmik ataatsimut aaqqis-
suunneqarput, pingaarne-
rusumik inissillugit Glyngø-
remi.
1993imi suliffeqarfissuup
ineriartorfiit pingasut aal-
lunneruniarpai.
1) Tuniniaanerit, pingaar-
tumik Europap kujataani
nukittorsarniarneqarput al-
laffinnik tuniniaaveqarfin-
nik suli amerlanerusunik pi-
lersitsinikkut.
2) Nioqqutissianik misis-
sueqqissaarnerit suliffeqar-
fissuup fabrikiini taamatul-
lu kilisaatini, annerpaamik
unammillersinnaassuseqar-
nissaq anguniarlugu.
3) Kalaallit Nunaata
imartaanni aalisakkanik al-
lanik aalisameqarsinnaasu-
nik misissuinerup inger-
laannarnissaa isertitaqar-
nerup nukittorsameqarnis-
saa siunertaralugu.
1993ip aallartinnerani
Frankrigimi allaffik tunini-
aavik nukittorsarneqarpoq
taamatullu Romami Italia-
miittumi allaffimmik piler-
sitsisoqarluni. Ulluni mak-
kunani Spaniami tuniniaa-
nerup nukkitorsameqarnis-
saanut periarfissat misis-
someqarput.
Nioqqutissiorneq Dan-
markimi misissorneqaler-
poq tamannalu ammasumik
ingerlanneqassaaq s an aar-
tornikkut pitsanngoriaatis-
sat eqqarsaatigalugit, nioq-
qutissianik kattussuinerit,
pisinnaasatigut atuilluar-
neq allanillu suleqateqar-
nissamik periarfissat.
Aningaasaliissutit tun-
gaasigut 1993imiinnaq suli-
niutinik annikinnerusunik
pilersaaruteqarpoq anner-
tussuseqartunik 30 million-
er kroninik akerlianik isu-
makkeerinninneqarluni/na-
likilliliisoqarluni 85 million-
er kronit missaanni.
Nunani tamalaani silin-
nerusumik piffiusinnaasu-
nik pilersitsiniarnermi,
nioqqutissiassanik suliari-
neqanngitsunik pissarsini-
arneq taamatullu tuniniaa-
nerup tungaa suli ingerlaju-
arpoq, tassami nioqqutissiat
ilaannannguisigulluunniit
silarsuarmi akinut ataval-
laannginnerup annertusiar-
tornissaa suliffeqarfissuup
suli kissaatigimmagu.
TaamaaliUuni suliffeqar-
fissuup erseqqissumik siu-
nertaraa sapinngisamik an-
nertuumik siaruaaniarnis-
saq, nioqqutissiornerup
tungaatigut taamatullu tu-
niniaanerup tungaatigut.
Naak suliniutit pilersaaru-
sioriikkat tamatuma tun-
gaanut suli annerusumik al-
loriarnerigaluartut taa-
maattoq suliffeqarfissuaq
isumaqarpoq aamma 1993
ukiuussasoq ajomakusoor-
torujussuaq, missingersuu-
siorpugullumi immanngu-
aannaq sinneqartooruteqar-
nissamut.
Aningaasartuutitigut su-
kangasuumik aqutsineq, su-
liffeqarfissuup ukiuni kin-
gullerni uppernarsaasersor-
simasaa iluarinartumik
tunngaveqarpoq, allaat si-
larsuarmi nioqquteqarfitsi-
gut akit annikinnerusumik
qaffassagaluarpataluunniit.