Atuagagdliutit - 22.07.1993, Síða 16

16
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 74 1993
QINNGUTIT
AG-p atuartartuminut ake-
qanngitsumik ussassaa-
russisarnera inuinnaat
akornanni tuniniakkanik
ussassaaruteqartunut,
ujakkanik saqqummiussa-
nut allaffissarsiortunillu taa-
maallaat ilanngussivigine-
qarsinnaassaaq. Ilanngut-
sinniakkat allamik isuma-
qatigiissuteqartoqarsima-
tinnagu ataasiaannarlutik
ilanngunneqartassapput.
KØB & SALG
AG’s gratis læserservice er
begrænset til kun at inde-
holde køb & salg mellem
private, efterlysninger og
pennevenner. Indkomne
»opslag« bringes kun én
gang med mindre andet er
aftalt.
UUMMANNAQ
facadeskilte
bil/busstreamers
selvklæbende logos
modulex systemskilte
er også...
*»•11
reklame I
bureau!
box 27.3900 nuuk . grønland . tlf. 22920
Kontor- og bog-
foringsassistance
Kisser & Lisberth
Box 275 ■ 3900 Nuuk
£5 2 39 01 - Fax 2 22 12
Fjernsyn sælges
26” super colour, Grundig
farve TV sælges. Henv.
2 20 83, mellem 20.00 -
21.00.
| AUTORISERET
VOLVO
FORHANDLER
Grønlands største lager
af originale reservedele
Reservedele sendes
overalt.
Godthåb Auto Service A/S
Box 300.3900 Nuuk
Tlf. 2 35 00. Fax 2 56 43
IVITTUT
Båd sælges Daycruiser
Flipper 640, planende kabi-
nebåd (86), glasfiber med
aptering teak. lgd: 6,80m,
brd: 2,35m dybg: 0,80m.
Motor udenbords benzin
Johnson 225 HK, 1988 ( ny
top 91, ny gear 93). Topfart
48 knob, marchfart 40 knob,
indbygget tank 1551. Udstyr
navigatiildslukker, hynder,
cockpitpresenning, pantry
med gas, 2-3 sovepladser,
benzinmåler, omdrejnings-
tæller og trimsystem til mo-
tor. Pris: 130.000 kroner.
Henvendelse: Hans Lynge,
3930 Grønnedal, Ivittut
1 0111 lokal 247/150.
I LU LI SS AT
Båd sælges
Bådtype: Minor 700C År-
gang 1989. Motor type: Yan-
mar Turbo Diesel 77 hk.
Fart 15 knob. Brændstof-
tank indhold 120 liter,
brændstoftype: Diesel.
Båden er en ideel familie- &
jagtbåd med lukket styre-
hus. Kahyt med soveplads
til 4 personer.
Pantry med gaskomfur og
vask.
Pris kontant: Kr. 225.000,-
Henvendelse: Tlf. 4 38 39 &
aften: 4 38 20
SISIMIUT
/-----------------------------\
Polaris Imp. Greenland
Ole Andersen
Box 142
3911 Sislmlut
Tlf. 14613. Fax. 150 68
ARCTKCAF
World Class Snowmobiles'
$ SUZUKI
Import/Salg:
ARCTIC STAR ApS
Box 251 • 3911 Sislmlut - Tlf. 1 52 57
Succékon! - VINTERNS VARMASTE
2
ti
w
CL
D
tø
POWER
Arbejds- og
snescooterstøvle
Flexibel ned til -30 grader
100% vandtæt
Benzin, olie og syrebestandig
* God rifler/
skridsikker sål
* Letvægt: 650
C/ST
* Farve: Sort
Findes i str.:
36-47
Pris:
POLAR IS IMP GREENIAND
BOX 142-3911 SISIMIUT
TLF. 1 4613 • FAX 1 50 68
NAKORSAQ
Erik Miinator
Ameq
»annilaangasoq«
Kiatsillugu timinni sumi ta-
mani anillattoortarpunga,
imalt. ernumalersarpunga
timikkulluunniit suliaqaler-
sarlunga. Klimat qanor-
luunniit ikkaluartut taa-
maappunga, tikittakkanni
tamani. Nakorsaq oqarpoq
tamanna qanoq lliorfigine-
qarsinnaanngitsoq, naak
ungilakkaluartorlu uniit.
Taamaallaat nillataartoq
iluaqutaasarpoq; alla milli
soqanngila?
M.
Ajoraluartumik nakorsaq
eqqortumik oqarsimassaaq.
Allaanngilaq soorlu inuit
amerminnut aammik taqqa-
tigut sakkortuumik pUer-
suisut ilagigitit. Timikkut
eqqarsartaatsikkulluunniit
annikitsunnguugaluamil-
luunniit sunnemeqaallallu-
nilu taqqat aap ingerlaarfii
sianiutit sunniinerisigut ne-
ruttorterujussuartarlugit.
Tamatuma ameq aappiller-
sittarpaa, kiagutsilerlugu
ungillersillugulu. Tamatu-
munnga pitsaasumik nakor-
saatissaqanngilaq, ilisima-
sakka naapertorlugit.
Pujortarneq
sunoorseq
sukuloorluunniit
Pujortarneq peqqinnanngi-
laq. Ilisimariinngikkutsigu
taava paasissavarput illit al-
laaserisartakkatit atuaan-
narlugit. Qanormi sunoor-
seq sukuloorlu? Taartaallu-
arsinnaanngillat ?
A.L.
Taartaasinnaapput; iluann-
gillalli... Professor J.J. Pind-
borg, qanikkut kræfteqar-
nermik paasisimasedlip
amerikamiut ataatsimeer-
suarneranni taakku taasat
pillugit eqqartorpai, qjoralu-
artumik nuannarineqalera-
luttuinnartut.
Tupap pujoqanngitsup
taassuma aammi nikotini
pilersittarpaa soorlu asser-
suunneqarsinnaasumik pu-
jortarnertulh. Aammami
inuk pujortartartutulli ni-
kotinimut ataavalertarpoq
taamatulli kingunerisaanik
peqqissutsikkut ulorianaa-
teqalersarluni.
Qularnanngilluinnarpoq
sunoorseq qanermi kræfte-
qalersitsisartoq, pingaartu-
mik sunoorsip inissifiigisar-
tagaani. Stoffit kræfteqaler-
sitsisartut, nitrosaminit, tu-
pami pujoqanngitsumiittut
nerisassani imigassanilu ni-
trosamineqarnerinit anne-
rungaarpoq.
Ataatsimeeqataasut nag-
gasiipput taamatut tupator-
nissamut mianersoqqusi-
nissaq tunngavissaluartoq,
inuusuttut akornanni siam-
marpallaannginnerani.
Qularnaatsumik
Utoqqarmut ikaarsaariar-
nerup nalaani kingullermik
aaqarnerup kingomatigut
kissaatiginngisamik naartu-
naveersaaraanni qanoq sivi-
sutigisumik illersuutinik
atugaqartoqarsinnaava?
»Klimakterinen «.
50-inik ukioqalereersima-
nikkut qularutissaaruttar-
poq aaqarani ukiup aflaa in-
gerlareersimatillugu. 40-lli
suli ingerlatUlugit aaqassa-
raanni silatusaarnerussaaq
ukioq ilivitsoq utaqqigaan-
ni.
Ukiuni 20ni
uummat nutaaq
Uummatit ajunngitsumik
allam ut nuunneqartarneri
paasisinnaa vakka. Qanorli
sivisutigisumik inuk uum-
mammik nutaamik (alla-
mik) uummateqarluni uu-
masimava - tassa silarsuar-
mi rekordiliilluni?
G.P.
Aap, qjunngivippoq, aamma
Danmarkimi suliaritissima-
sut. Maannamut sivisuner-
paamik uumasimasoq tas-
saavoq Arthur Gai USAme-
ersoq. Qanittukkut toquvoq
ukiuni 20ini qaammatinilu
sisamani inuup allap uum-
mataa atoreerlugu.
Uummataaluuniimmi
ajoquteqanngilaq, toqussu-
tigigamiummi toqqusaami-
gut kræfteqarnini.
Gayp nammineq uumma-
taa gigtfebereqarnermigut
ajortissimavoq llinik ukio-
qarlunili. 30ikkut qiteqquk-
kaali ima qjortitsigisimavoq
allaat anersaartornerluun-
niit sapilingajassimalluni
qasujuarlunilu.
Uummammik peqqissu-
mik taarserneqarpoq dono-
rimit 11. januar 1973imi
Richmond Hospitalimi
Richmondimiittumi, erniin-
narlu Gay allakkerivimmi
sullivimminut uteqqissin-
naalerluni.
Arthur Gay »Guiness Bo-
ok of World Records«imi
1993imi saqqummersumi
allassimavoq uummamik
nuussamik uumateqarluni
sivisunerpaamik uumasi-
masutut. Allap uummataa-
nik ukiut 20it sinnerlugit
uummateqarlutik inuusut
assaap inuiaasa aappaa-
naannik kisinneqarsinnaap-
put.
WC suli tikinnagu
quisoortarpunga
Qoora noqinneq sapileriar-
tuinnarpara. Peqqaataanni
ullormut arlalippassuariar-
lunga wc-liartarpunga.
Maannakkulluunniit angu-
neq sapilerpara, quisoortar-
lungali.
Nalequtalerlunga ooqat-
taaraluarpara; naammann-
gilarli, tipaalumi toqqorneq
ejornarpoq. Arlalippassuar-
nut naaggaartariaqartar-
punga, qanormi maannak-
kut pissaanga uiga aappara-
lugu feriassagutta. Aallaar-
simaarnissanut ilaassallun-
ga saperpara.
49nik ukiulik
Neriuppunga ilinnut tup-
pallersaataalaassasoq ar-
narpassuit allat 300.000
miss. ilittulli ajornartorsiu-
teqarmata. Nammineq na-
korsannukarniarit, ikiorne-
qarnissannut periarfissa-
qarluarmat. Nakorsap peq-
qutaa nassaariguniuk peri-
arfissaqarluarpoq »putulik«
75 procentimik pitsanngor-
tissmnaassagaa.
Nalinginnaanerpaapput
urin-inkontinens, soorlu
taaneqartartoq, stress-
aamma urge-inkontinens
(naalakkersinnaanngisamik
queqqajaanerit arlalinnik
peqquteqartut). Siulleq
atortillugu amap illartillu-
ni, quersortilluni assigisaa-
nilu quussani unitsissinnaa-
neq ajorpaa. Akuttunngit-
sumik ikiuutissinneqarsin-
naasarpoq kuutsit nukingi
eqittaarlugit sungiusarneri-
sigut. Aamma ammalortu-
aqqamik plaststavimiittu-
mik pisoqarsinnaavoq (»Vi-
va«) quup aqqutaanik ma-
tussutissamik.
Urge-inkontinensimi ar-
nap perusuersartarfik pif-
fissaatillugu angusinnaaneq
ajorpaa, soorlu nammineq
ajornartorsiutinni eqqarto-
rit. llaannikkut nakorsaam-
mik iluaqutaalluartumik pi-
neqarsinnaasarpoq naka-
suup qasukkaatigisaanik.
Aamma utoqqarmut
ikaarsaariarnermi hormoni-
nik amigaateqarneq inkon-
tinenseqaataasinnaasarpoq,
stoilimillu tapertaqartillu-
gu ikiuutaasarsinnaagunar-
luni.
Piumasarinngisamik qui-
soortarneq suliarineqarsin-
naanngippat taava ikiorsii-
sarnikkut inatsit aqqutiga-
lugu eqqortumik ikiuutinut
tapiifligineqarnissamut pis-
sarsisoqarsinnaasarpoq.
Usukkut iniaar-
pallaartarneq
Angutaavunga 20inik ukiu-
lik, ilaqartillungalu piaar-
pallaamik inertarlunga. Mi-
nutsip ataatsip ingerlane-
rinnaani sukkanerusumil-
luunniit pisarluni. Arnaati-
ga pissutigalugu tamanna
qjuusaarutigaara, tassa
inert inneq sapertarakku.
Aammalu annilaangatigalu-
gu angutinik allanik kajun-
gerisa qalissasoral ugu.
Ajornartorsiut qanoq pi-
neqarsinnaava?
Ajuusaartoq
Ilittut inuusutsigitillutik
ameriasuut ilittut iniaarti-
gisarput; amerlanerilli ila-
qartarnermikkut sungiussi-
artuaartillutik sivitsoriar-
tortarpoq. Taamaalinissaa-
ta tungaanut soorlu ass. ta-
manna aaqqinneqarsinnaa-
saaq siullermik ilaqareer-
nerpit kinguninnguatigut
nutaamik ilaqaqqittarlutit.
Aappassaaneerninni siuUer-
meerninnit atoqatigiinnik-
kut pissangannginnerus-
saatit taavalu taama iniaar-
tigissanak.
Aammalu periarfissaavoq
arnaatit assannik, oqqannik
allatulluunniit inertinniar-
tarlugu quinanngugisaasi-
gut. Klitorisia milluttaruk,
taanna utsuisa saanngua-
niippoq tinupaniusaalluni.
Tassanngaaniit arnap ineri-
artornera pilersarpoq, tas-
salu usuk atunngikkaluar-
lugu sallaatsumik tagiartu-
alaartillugu inersinnaallu-
ni.
Naammatsitinnagu usut
atorniaqinagu. Taava usut
utsuinut manguguk, inile-
raangavillu ingeersarun-
naartarlutit, unilluinnaq-
qissaarlutit utaqqiit eqqissi-
vissutut misigisimalernissa-
vit tungaanut. TAava sal-
laatsumik misileqqissinnaa-
vat, inileruillu aamma
uneqqillutit.
Taamaaliorlutit 3-4 taava
usut sungiusarsinnaavat
taama iniaartigisarnera
qaangerniarlugu.
Anaanaq
kigaatsoq
Arnaavunga uilik 22inik
ukiulik meeralik. Tamati-
gorluinnangajak assorsuaq
qasusarpunga døgnimullu
9-10 tiimit sinittarlunga ul-
loq atorsinnaqjumallugu.
Ulluni aaqarfinni 12-14ini
ajorluinnartarpoq samaner-
suaq ittarlunga suullu ta-
maasa qjortumik isumaqar-
Ugisarlugit.
Ilaqutannguannut ta-
manna sunniuttarpoq naak
asagaluaqigikka, naallu ar-
naajumagaluartunga nuan-
naartoq isumalluartorlu.
Taamaallaalli qaammammi
ullut 8-10 ajunngeruusar-
lunga misigisimasarpunga.
Tamatigorluinnangajak as-
saarsisarpunga isigaarsisar-
lungalu.
Ukiut 3-4 matuma siorna
nakorsiaatigaakka. Oqar-
poq aaga assut atsittoq (90),
aakilliortungalu. Jemtab-
lettinik pivunga annerusu-
millu eqaarsaartalissasun-
ga. Taamaattumik ullut ta-
maasa cykilertarpunga 2 ki-
lometerinik.
Pilluaatsoq
Inuit ilaat qjoraluartumik
taamaattarput naak nap-
paateqanngikkaluarlutik.
Timip iluatigut atortut suut
tam arm ik soorlu kigaatsua-
rarsuarmik pisut, tamatu-
ma aak appartittarpaa, stof-
skifte (timip inuussutinik
suliarinninnera) kigaallillu-
ni, assaarsineq isigaarsineq,
aliasukujunneq allarpas-
suillu.
Tam akku »ajorunnaar-
sinneqarsinnaanngillat«,
tassami inuk allanngortin-
neqarsinnaanngimmat.
Taamaattorli nakorsaq or-
neqqeqqullugu siunnerso-
rumavakkit. Aak il.il. misis-
sort illugu ajunngeqaaq, tas-
sa timivit maannakkut qa-
noq issusia aalajangerne-
qarsinnaaniassammat.
Ajoquteqarpat soorlu ass.
aakilliornermik, taava na-
korsartariaqassaatit. Timi-
gissarneq assut pingaartuu-
voq; naammanngilarli ilaan-
nikkuinnaq cykilertarluni 2
km. ulloq allortarlugu. Ima
atsigisumik timigissartaria-
qarputit allaat timinni ta-
mani kiaguttuinnanngorlu-
tit uummatillu sakissanni
tilleruluttuinnanngorlugu.
Akulikitsuaqqamik taa-
maaliortariaqarpoq taava
aatsaat aap ingerlaarnera
pitsaanerusumik pilissaaq
nukittornerulissallutillu.
Nukittorsarnermut (fit-
ness) imalt. aerobicimut
ikinngutillu periarlissa-
qannginnavit? Tassami
aamma pingaartuummat
ikinngutitit ilaquttavit ava-
taatigut najortarnissaat.
Naak allanngikkaluarit
malugisoraara angerlarsi-
maffmni ullut tamaasa iser-
simarujoortuartutit meeraq
kisiat aapparalugu. Taa-
maattumik kiserliorneq
ajuusaakujunnerlu ajornar-
torsiutinut ilaasinnaaput.
Meeqqat paaritissallugu
taavalu ullup affaaluunniit
sulilemissat sap. akunneri-
sa ulluisa ilaannaalluunniit
suhsarnissat ajornarami?
Ajunngeqaaq anisarluni nu-
taanillu misigisaqartarluni.
Immaqa hormonit ilallu-
git ilauqutigissavat, soorlu
p-pillitut ittunik. Immaqa
aaqartarninnut iluaqutaa-
sinnaassasut. Tamannali
taamaallaat nakorsavit illit
peqatigalutit aalajangersin-
naavarsi.