Atuagagdliutit - 17.08.1993, Blaðsíða 7

Sisimiuni Kalaallisoorinneqqusaannermi peqataasut saamerlermiit: Lotte Labansen, Else
Marie Olsen, Åse Fleischer Berthelsen, Agathe Fontain, Sofie R. Bjørn, Dorthe Johnsen,
Agathe Storch, Juliane Ingemann, Nivi Olsen, Jakobine Olsen, Birgithe Simonsen, Bolethe
Marie Jensen aamma Kristine Johnsen.
Deltagerne til Miss Nationaldragt Sisimiut fra venstre: Lotte Labansen, Else Marie Olsen,
Åse Fleischer Berthelsen, Agathe Fontain, Sofie R. Bjørn, Dorthe Johnsen, Agathe Storch,
Juliane Ingemann, Nivi Olsen, Jakobine Olsen, Birgithe Simonsen, Bolethe Marie Jensen
og Kristine Johnsen. (Ass./foto: Carsten Lind - AllJtekst: Manasse Berthelsen)
Sisimiuni taasiuminaaqaaq
Ukioq manna kalaallisut siomamut naleqqiullugu kusanarnerusut Sisimiuni naliliisut isumarput
SISIMIUT - Arfminngor-
nermi augustip arfineq aap-
paani Sisimiuni ukiut aap-
passaanni kalaallisoorin-
neqqusaanneq ingerlanne-
qarpoq. Ukioq manna aju-
gaasoq nuna tamakkerlugu
kalaallisoorinneqqusaan-
nissamut septemberip 22-
iani Sisimiuni ingerlanne-
qartussamut ingerlaqqit-
tussaavoq.
Sisimiuni kalaallisoorin-
neqqusaannissamut inuit
13-it ilaaniarlutik nalunaar-
simapput. Nalunaaqutaq
qulingiluanut kalaallisoo-
rinneqqusaattut 13-it nali-
liisussanut sassarsimapput,
naliliisuusimappullu Arna-
jaraq Dahl, Karen Berthel-
sen, Else Lennert, Gundel
Berthelsen aamma Johanne
Olsen. Siullermik naliliisut
kalaallisoortunik arfineq pi-
ngasunik ingerlaqqittussa-
nik taasisimapput, taakku-
nanngalu inaarutaasumik
ajugaasup toqqarniarneqar-
neranut pingasut ingerlaq-
qissimapput, taasiniarnerlu
ajornarsimaqaaq.
Unamminerit naammas-
simmata naliliisut ilaat
oqarpoq ukioq manna ka-
laallisuut kusanangaarmata
paarilluagaangaarmatalu
kalaallisoorinnersamik toq-
qaaniarneq ajornangajavis-
simagaluartoq. Kisiannili
kalaallisoorinnersamik toq-
qaasariaqarsimapput. Neri-
niartarfimmi Nasaasaami
isiginnaar iarras simasorpas -
suit nipaqaratik pissangasi-
maqaat, naggaataatigullu
oqaluttuusoq Siverth Olsen
isiginnaartorpassuarnut
imatut nalunaarpoq: - Ka-
laallisuut kusanarnersaat
Lotte Labansen-ip atorpai.
Normu 2-juvoq Agathe Fon-
tain normu 3-juvorlu Dor-
the Johansen.
Nuna tamakkerlugu
Lotte Labansen nuna sep-
temberip 22-iani Sisimiuni
tamakkerlugu kalaallisoo-
rinneqqusaannissami kusa-
narnerit pingasuusut arla-
rissappanni akissarsiassa-
qarluarsinnaavoq.
Nuna tamakkerlugu ka-
laallisoorinneqqusaannissa-
mut aaqqissuisoq Inger
Eriksen oqaluttuarpoq nor-
mu 1-inngortup, 2-nngortup
3-nngortullu akissarsias-
saanik nassaarsimalluni.
Normu 1-inngortoq Cana-
damut Alaskamullu angala-
nissamik akissarsisinneqas-
saaq, taamaalillunilu nuna-
ni taakkunani Inuit India-
nerillu naapissinnaassallu-
git. Angalanissaq Grøn-
landsfiy-mit tunissutigine-
qarsimavoq. Normu 2-
nngortoq 7.500 kroninik
akissarsiassaqarpoq, ani-
ngaasallu Royal Greenland-
ip tunissutigisimavai. Nor-
mu 3-nngortoq 5.000 kroni-
nik akissarsiassaqarpoq,
taakkulu Centralforeningen
af Hoteller og Restauratio-
ner-mit tunissutaapput.
- Neriuppunga septembe-
rip 22-ia nalllertinnagu ani-
ngaasat katersaagut Uassar-
sisinnaassallutigit, isuma-
qarpungami nuna tamak-
kerlugu kalaallisoorinneq-
qusaannermut peqataasut
tam arm ik eqqaassutissan-
nguaminik tunineqartaria-
qartut, Inger Eriksen oqar-
poq.
Nuna tamakkerlugu ka-
laalhsoorinneqqusaatsitsi-
nissamut inuit arfineq mar-
luk peqataaniarlutik nalu-
naarsimapput, katillugillu
inuit 14-it peqataanissamin-
nik neriorsuisimallutik, pe-
qaataaniartullu tamarmik
angalanissaminnut atugas-
saminnik kommunimit na-
jukkaminnit aningaasanik
tunineqarsimammata kaa-
sarfimmiussinneqartussaal-
lutillu peqataanerminni ani-
ngaasartuuteqartussaan-
ngillat.
- Kommunit tamarmik
peqataatitaqarsinnaasima-
galuarunik nuannemerus-
sagaluarput, kisiannili Ava-
nersuup, Illoqqortoormiut
Ammassallillu kommuniisa
peqataatitsinissartik akisu-
gisimagunarpaat. Peqataa-
titaqassagunimmi timmi-
sartumik angalanermut ne-
risassanullu 20.000 kronit
missaanni aningaasartuute-
qartariaqarput, Inger Erik-
sen oqarpoq. Kingusinneru-
sukkut peqataatitaqartale-
rumaartut neriuutigaa.
Akeqanngitsumik
ineqassapput
Nuna tamakkerlugu kalaal-
lisoorinneqqusaannissamut
inuit tallimat Kalaallit Nu-
naanni tamaneersut nalilii-
suussapput. Angalanerat
nerisaqartinneqamerallu
kalaalhsoorinneqqusaan-
nissamik aaqqissuussisunit
akilerneqartussaapput. Pe-
qataasut tamarmik, tassa
kalaallisoorinneqqusaattus-
sat naliliisussallu Knud
Rasmussenip Højskoliani
akeqanngitsumik ineqarsin-
naapput, aammalu Arnat
Ilinniarfiani igaffik atukki-
unneqarsimavoq, arnallu
taamaalillutik tassani nam-
minneerlutik nerisassior-
sinnaassapput.
Illoqarfiup TV-iata ka-
laallisoorinneqqusaanneq
immiuttussaavaa, sunalu
tamarmi ajunngitsumik
ingerlassappat unnummi
tassani pisut minutsini-
luunniit tallimaannanngua-
ni KNR-TV-kkut aallakaa-
tinneqarumaartut Inger
Eriksen-ip neriuutigaa.
- Taamaalillunimi sineris-
sami ilaqutaasut malinnaa-
laarsinnaagaluarput. Aam-
mattaaq Danmarks Radio
oqaloqatigisimavara, taas-
sumalu aallakaatitassiaq pi-
siarissallugu soqutigigaa
paasimavara, taamaalilluni-
mi aamma kalaallisuugut
kusanartut Danmarkimi
takuneqarsinnaassapput.
Nuna tamakkerlugu ka-
laallisoorinneqqusaatsitsi-
sarnerit ukiut marluk pi-
ngasulluunniit allortarlugit
ingerlanneqartartussatut
pilersaarutigineqarpoq.
Ukiumut ataasiarluni inger-
lanneqartassagaluaruni
ingasappallaassasoq Inger
Eriksen, ukioq manna nuna
tamakkerlugu kalaallisoo-
rinneqqusaatsitsinis s am ik
kisimiilluni aaqqissuisuusi-
masoq isumaqarpoq.
Kisimeeqqissanngila-
nga. Tullianik arlaqarneru-
sunik ilaqarlunga suliaris-
savara, Inger oqarpoq.