Atuagagdliutit - 17.08.1993, Side 9

NR. 81 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9

Angerlarsimaffik ungaseqaaq
Illoqarfinni anginerusuni ilinniamermik aallartitsinermi angerlarsernerit ajornartorsiutillu ilaangajuttarput
NUUK(KB) - Tiimi kingul-
leq naasorlu sianerpat, atu-
aqatillu aniareersut ilinni-
arfimmi nutaajulluni kiser-
liortutut misigeqqajaamar-
torujussuusinnaavoq. Illo-
qarfimmut nalusamut noo-
qammilluni angerlarsimaf-
fimmut, ilaquttanullu ikin-
ngutitoqqanullu kilomete-
rerpassuit ungasitsigisu-
miilluni. Ukiut tamaasa
ukiup taamaalinerani inuu-
suttorpassuit taamaatut
misigisimasarput.
- Soorunami angerlarser-
nartarpoq. Ilaquttakka ikin-
ngutikkalu aallaqqaataani
maqaasivakka - ilami tele-
fonikkuinnaq oqaluullugit
pikkunaanneroqigami, Sol-
vej Sørensen, Niuernermik
Ilinniarfimmi Nuummiittu-
mi siorna EVU-rluni aallar-
tittoq quungujulluni oqar-
poq. Qasigiannguarmiuu-
voq.
- Aallaqqaataani kollegia-
miinnera aamma nuanna-
rinngilara. Allanik qulingi-
luanik najugaqateqarnissaq
sungiunniaqqaagassaavoq.
Ilaammi sunut tamanut
naalagaaniartaramik. Ilaat
iluarsaassinngisaannarlu-
tillu eqqiaanngisaannarput.
Tam akku iluamik ingerla-
lernissaat anguniarlugu nu-
kiit aamma atortariaqartar-
put, Solvej oqarpoq.
Kollegiamili inigisami
ingerlalluaraanni aamma
tapersersuuterujussuusin-
naavoq. Tamanna Nielsigne
Knudsenip Iluliarmiup Qa-
qortumi EVU-rtilluni misi-
lissimavaa:
- Kollegiami najugaqati-
giifiimmi nutaami najuga-
qarpunga, nuannareqalugu-
lu. Oqaloqatigiittaqaagut
ilinniakkereqatigiittarluta-
lu. Imigassamik ajornartor-
siuteqartoqanngilaq, piffis-
sarluunniit tamaat nipittul-
lugu nipilersortoqartuaan-
narani. Ingerlalluaqaaq -
immaqa aamma niviarsia-
raannangajaanerput pissu-
taalluni, Nielsigne oqarpoq.
Soraartartut
Ukiut tamaasa ilinniartor-
paaluit ilinniagaqarfinnit
soraartarput. Ilaasa erniin-
naq paasisarpaat ilinniarni-
agaq kukkusoq toqqarsimal-
lugu. Ilaat sumik pissute-
qartut nalunartarput. Sol-
vej Sørensenip, Nielsigne
Knudsenip John Kreutz-
mannillu Nuummiup ilinni-
aqataannit pingasut soraar-
simapput, allallu marluk
atuanngiffeqarallarlutik.
- Inuttut ajornartorsiutit
soraarnermut pissutaakka-
juttarput. Meerallillu suli
ajornartorsiutissaqarnerup-
put. Napparsimanerini
paarsissusaqartinniarnerat
aj ornar tor siu tigisar paat.
Taava angerlarsimaannar-
tariaqartarput aatsaallu
aaqqikkaagata takkussin-
naasarlutik, Nielsigne
Knudsen oqarpoq.
- Uaanni ilagut nikallu-
ngasut malugisinnaasarpa-
vut. Mattusimanerulersar-
put nipaarlunngorlutillu,
Ole Kreutzmann oqarpoq.
Qanorli iliorfiginissaat ajor-
nakusoortorujussuuvoq,
ilinniagaqartullu taakku pi-
ngasut ima isumaqarput:
Imaassinnaavoq ta-
maakku oqaluuserinissaan-
nut pitsaavallaanngitsugut.
Qanoq ingerlanissaq nam-
mineq aalajangertariaqar-
tarpoq. Avataneersuugaan-
ni ilinniaqatit atuaqatigisat
akornanni ikinngutitaarni-
arnissaq pingaaruteqarpoq,
Solvej Sørensen oqarpoq.
Ikinnerusut
soraartalerput
Siorna Inatsisartut 15 milli-
oner koruuningajannik aku-
ersissuteqaqqittariaqarsi-
mapput ilaatigut 1993-imi
ilinniarnersiutinut atugas-
sanik, tassami ilinniagaqar-
tut ikinneruleriartortut
ilinnialeqqaarnerminni so-
raartalersimammata. Politi-
kerit naatsorsuutigaat
1993-imi Kalaallit Nunaan-
ni meeqqat atuarfiata ava-
taatigut ilinniagaqartut 14
procentingajaat soraarsi-
massasut, kalaallillu Dan-
markimi ilinniagaqartut 11
procentii sinnerlugit aam-
ma soraarsimassasut.
- Ilinniagaqartut ilinniak-
kaminnik ilumut naammas-
sinnittarnersut imaluunniit
sivisunerusumik ingerlat-
siinnartarnersut oqaatigis-
sallugu piaarpallaarpoq,
Jan Hansen kultureqarner-
mut, atuartitaanermut ilisi-
matusarnermullu pisorta-
qarfimmi ilinniagaqartumik
sullissivimmi pisortaasoq
oqarpoq. Ilinniagaqarfiit
sorliit soraararfiunerpaa-
sarnersut oqaatigisinnaan-
ngilaa. Ilinniagaqarfiit ta-
makkunatigut kisitsisit
naatsorsoqqissaakkatik pi-
- Tamaani ilinniarfitsinni ajornartorsiuteqaleraanni oqaloqateqarsinnaanissaq pingaartin-
neqartorujussuuvoq. Nammineerluta aalajangertarparput ilinniarnermi siunnersorti qa-
noq a torfissaqartitsigin er lu ti gu, Solvej Sørensen oqarpoq.
- Her på skolen går de meget op i, at man har én at tale med, hvis der er problemer. Det er
op til os selv, hvor meget vi bruger studievejlederen, siger Solvej Sørensen. (Ass./Foto: Knud
Josefsen).
- Ukiuni kingullerni ilinniartuutivut aallartittartut inuusunnerusarput, taamaammallu
ilinniarnissaminnik sungiussisimanerusarlutik. Tamanna peqqutaagunarluni ikinnerusut
taamaatittalersimapput, Niuernermik Ilinniarfimmi inspektøri Karl Emil Jensen oqarpoq.
- Vores elever har været yngre og derfor også mere studievante, når de er startet de seneste
år. Måske er det derfor, færre falder fra, siger Karl Emil Jensen, inspektør på Niuernermik
Ilinniarfik. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
sortaqarfimmut nassiutis-
sallugit puigortaramikkit,
Jan Hansen oqarpoq.
Niuernermik Ilinniarfim-
mi Nuummiittumi inspek-
tøri Karl Emil Jensen isu-
maqarpoq ilinniagaqartut
akunnattumik sivisussusi-
limmik aamma sivisuneru-
sumik sivisussulimmik ilin-
niagaqartut ilinniakkamin-
nik naammassinninniarneq
ajornartorsiutiginerpaasa-
raat.
- STI-p atuarfii qiviassa-
gutsigit taakkunannga so-
raartartut amerlanngillat.
Tassani ilinniakkap inger-
lannerani atuartut arlaleri-
aannarlutik atuarfimmit-
tartussaapput. Ajornartor-
siutit annerpaat pilersaru-
narput ilinniagaqartumi pif-
fissami sivisuumi angerlar-
simaffimmit qimagusima-
sussani, soorlu assersuuti-
galugu ui, nuliaq meeqqal-
luunniit qimallugit aallarta-
riaqarsimasuni, Karl Emil
Jensen oqarpoq.
Ajornartorsiutit
qulaarlugit
Ilinniarfiani qaammatik-
kaartumik ilinniagaqartu-
nik ataasiakkaanik oqaloqa-
teqartarneq aallartinneqar-
simavoq. Tassani ilinniarti-
taanermi siunnersorti im-
mikkoortortaqarfimmilu pi-
sortaq ilinniagaqartorlu
naapeqatigiittarput. Tassa-
ni siunertarineqarpoq ajor-
nartorsiutaasinnaasunik
annertusivaallaannginneri-
ni qulaajaalluni aaqqiiniar-
nissaq, aammalu ilinniaga-
qartoq ilinniarfimmi tu-
ngaanit ilisimatinneqartar-
luni suliai iluarisimaarne-
qarnersut iluarisimaarne-
qannginnersulluunniit.
Ilinniagaqamermi siunner-
sorti Hannah Fenger oqar-
poq:
- Ilinniagaqartut ajornar-
torsiutiminnik toqqorteriin-
narlutik amerlisitsigaluttu-
innarnissaat pinngitsoorni-
arlugu tamanna misiliine-
ruvoq. Oqarfigineqartarput
piumagunik oqaloqatigisin-
naallutalu atorsinnaagaati-
gut. Atuarfimmi naamma-
ginngisatik pillugit oqaase-
qartarnissaat anguniarsa-
raarput, aammalu qanoq
ingerlanerannik isumarput
piUugu oqaluttuuttarlugit.
Ilaanneeriarlutalu inuttut
ajornartorsiutaannik allati-
gulluunniit ajornartorsiu-
taannik ikiorsinnaasarpa-
vut, Hannah Fenger oqar-
poq, nangillunilu nassuiaal-
luni:
- Meeqqat paarineqarne-
ranni kommunip attaveqar-
figiniarnera ajornartorsiu-
taasinaasarpoq, imaluun-
niit ilinniagaqartut ilaat til-
luusaqarluni takuppat qi-
marnuimmik ikiorsiisinaa-
sumik peqarneranik oqalut-
tuussinnaavarput. Ilinnia-
gaqartulluunniit ilaat sivi-
suumik nikallungasimappat
aperisinnaavarput Sanarni
ikiorneqarnissani kissaati-
ginnginneraa.
- Piviusunik ajornartorsi-
utilht iluamik ikiorserne-
qamissaat anguniarparput,
pisinnaasarpullu naapertor-
lugu ikiuunnissatsinnut pi-
areersimavugut, imaluun-
niit sumut saaffiginnissin-
naanerannik ihtsersuisin-
naanissamut. Illoqarfissu-
armi takornartaalluni su-
mut saaffiginninnissaq na-
lunarsinnaasaqaaq, Han-
nah Fenger oqarpoq.
liinniartitsisut
iluarinngilaat
Ilinniagaqartut isornartor-
siutaat ilinniarfiup aamma
tusaatissatut tigusarpai.
Ilaatigut ilinniartitsisut
inerlaajuallaartut, ilinnia-
gaqartunik nikaginnippa-
laarlutik oqaluttartut ima-
luunniit perorsaariaatsi-
mik/ilinniartitseriaatsimik
sianigisaqanngitsut iluarin-
ngilaat. Nielsigne Knudsen
oqaluttuarpoq nammineq
ilinniaqatinilu allat Qaqor-
tumi EVU-mi ilinniartitsi-
soq ataaseq siorna assut
ajornartorsiutigisimallugu.
Tamannalumi pissutigalu-
gu ilinniarnini Nuummi
naammassinialersimavaa.
- Ilinniartitsisussaaleqi-
neq Kalaallit Nunaanni ta-
marmi ajornartorsiuteru-
jussuuvoq. Ilinniagaqartut
ilaanneeriarlutik ilinniartit-
sisunit ilinniartitsinermik
misilittagaqanngitsunit
misiligutikuluinnartut mis-
igisimasarput. Ilinniartitsi-
sullu aamma taarseraatto-
rujussuupput, tamannalu
aporaattarnernut assigiin-
ngitsunut peqqutaalluarsin-
naavoq. Taammaattut aaq-
qiiviginiartarpavut ilinniar-
titsisut ilinniagaqartullu ta-
manna qaangersinnaaqqul-
lugu, Hannah Fenger oqar-
poq.
EVU-mi llinniartut pi-
ngasut taakku qaammam-
moortumik oqaloqatiginnit-
tarneq assut iluarisimaar-
paat. Solvej Sørensenilu ima
oqarpoq:
- Aaqqiineq ajunngilluin-
nartuuvoq. I lin n iagaqarfim -
mi maani ajornartorsiuteqa-
raanni oqaloqatissaqarnis-
saq pingaartinneqartorujus-
suuvoq. Pisariaqartitsigaa-
ngattalu ilinniagaqarnermi
siunnersorti uagut nammi-
neq attaveqarfiginiarsin-
naavarput.
Hannah Fengerip imal-
luunniit inspektør Karl
Emil Jensenip qaammatik-
kaartumik oqaloqatiginnit-
tarnerip ilinniagaqartut
amerliartortut ilinniakka-
minnik naammassinnitta-
lernerannut pisuusinnaane-
ra oqaatigissallugu tunuar-
simaarfigaat. Karl Emil
Jensen oqarpoq:
- Aamma pissutaasinnaa-
voq ullumikkut ilinniaga-
qartut inuusunnerulersi-
manerat aallartinnerminni-
lu ilinniagaqarnermik su-
ngiussisimarpalunnerusa-
lernerat. Siusinnerusukkut
ilinniartuutigut ilinniale-
raangamik ukiuni arlalinni
atuarfeqarfimmit qimagusi-
masuusarput atuarfimmilu
issiaqqilemissamik su-
ngiussisimajunnaarsima-
sinnaallutik.
- Aammalu ilinniagaqa-
lersartut massakkut piuk-
kunnaateqarnerulersimap-
put. Ilmniagaqarfiillumi
sinneri aamma piffissap
ingerlanerani piorsarneqar-
tuarput, taamaalilluni ilin-
niagaqarniarlutik takkuttut
patajaanneroreerlutik tak-
kuttalerlutik, Hannah Fe-
nger tapersiilluni oqarpoq.