Atuagagdliutit - 17.08.1993, Page 19

NR. 81 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
19

Inuusuttunut maligassiuilluartoqarnissaa pisariaqarpoq.
Jens Peter Kielsen ullumikkut Kalaallit Nunaanni qqjartul-
laqqinnerpaat ilagaat.
Man skal gå i spidsen som et godt eksempel for de unge. Jens
Peter Kielsen hører i dag til blandt de bedste kajakroere i
landet. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
■ Ataatsimoortarnerput
maqaasissavarput
Ukiut tamaasa nunatsinni pissartanngorniutsitsisarnissaq
aalajangerneqarmat siornatigut Kattuffiup siulittaasorisimasaa Jens Peter
Kielsen Qaqortumeersoq apersorneqarnermini oqarpoq
QAQORTOQ(JJ) - Nunat-
sinni qajartortartut peqati-
giiffiisa annersaat tassaavoq
Qajaq Qaqortoq. Peqatigiif-
fik ullumikkut qajartortar-
tunik 50-t sinnerlugit amer-
lassusilinnik ilaasortaqar-
put 450-illu sinnerlugit ta-
persersuisutut ilaasortaqar-
lutik. Peqatigiiffiup illoqar-
fimmi najukkamini taper-
sersorneqarnerat imaan-
naanngilluinnarpoq. Peqa-
tigiiffimmut' siulittaasuu-
voq sanasoq Jens Peter Kiel-
sen 33-nik ukiulik. Peqati-
giiffik taassumalu siulittaa-
sua uani ilisaritissavagut.
Qajaq Qaqortor 1984-imi
aallartinneqarpoq. Taama-
nikkut Jens Peter Kielsen
24-iinnarnik ukioqarluni
ikinngunni Kanuthus Møl-
ler ilagalugu peqatigiiffim-
mik aallartitserusulersi-
mapput.
- Tamanna illoqarfitsinni
pilerisaarutigigatsigu inuit
15-ersuit takkummata tu-
paallaatigeqaarput. Isuma-
qatigiippugullu erngerluta
aallar tiinnarniarlugu. Soo-
runami arlaannarpulluun-
niit qajaqanngimmat nam-
mineq pigisassatsinnik
qaanniorluta aallartippu-
gut, Jens Peter Kielsen AG-
mut oqarpoq.
1984-imi aasakkut Jens
Peter Kielsen-ip qannani si-
ulleq pisaaraa.
Jens Peter Kielsen timer-
sorluartorujussuuvoq. K-
33-mi isikkamik arsaattar-
tuusimavoq 1986-imUu nu-
natsinni pissartanngoqa-
taalluni. Ullumikkut peqati-
giiffimmi allami QAA-mi ar-
saatilaartarpoq, kiisalu uki-
ukkut K-33-mi old-boysinut
ilaalluni assammik arsaat-
tarluni.
Ukiuni qulinngulersuni
siulittaasoq
Jens Peter Kielsen aallarnii-
sinnarluni peqatigiiffimmi
siulittaasut siullersarisima-
vaattaaq. Aammami suli ul-
lumikkut siulittaasuuvoq.
Peqatigiiffik ullumikkut
illuuteqarpoq illaasortat tal-
limat namminneq akilerlu-
gu pisiarisimasaannik.
Taannalu peqatigiilPunmut
atugassanngortissimavaat.
Taamatut tapersersorne-
qarsinnaanertik nuannare-
qaat.
Qajaq Qaqortoq massak-
kut katillugit 500-t sinner-
lugit ilaasortaqarpoq. Taak-
kunannga 50-t qajartortar-
put. 25-illu meeraapput.
Kujataani qajartornissaq
soqutigineqartorujussuu-
voq.
Juli Nuummi nunarput
tamakkerlugu pissartan-
ngorniunnernut ilaasortat
13-t peqataapput. Taakku-
nannga tallimat meeraap-
put, ataaseq arnaalluni arfi-
neq marlullu angutaallutik.
Sungiusaasut marluk
- Sapaatip akunneranut
marloriarluta sungiusartar-
pugut. Marlunngorneq sisa-
manngornerillu tamaasa su-
ngiusarflgisarpagut, sapaa-
tillu akunnerisa naanerini
ilaanneeriarluta kanger-
lummiittarpugut. Sungiu-
sarnerput talittarfimmiit
aallartikkajuttarparput. Pe-
qatigiifTimmi marlunnik su-
ngiusaasoqarput. Tassaap-
put Jens Ole Lund uangalu.
- Ilaasortagut ukiumut
ilaasortaanerminnut 30
kroninik akiliisarput. Sine-
rissami peqatigiiffiit allat
assigalugit aningaasalersui-
soqanngilagut. Neriuppu-
guUu tusagassiutitigut
qaannamik pissartanngor-
niutivinnermi angusatta
pitsaasumik saqqummiun-
neqaqattaareernerisa ki-
ngunerisaanik pissarsiu-
maarluta. Qajaq Qaqortu-
mut aningaasalersuisussa-
tut soqutiginnittoqalissaga-
luarunik uannut (Jens Pe-
ter Kielsen, aaqq.) telefon 3
8152-imut saafliginnitto-
qarsinnaavoq. Nuannaaru-
tigissaqaarput.
- Aammattaaq illoqarfitsin-
ni takornariaqartitsinermut
allaffik suleqatigillualersi-
mavarput. Aasaanerani arfi-
ninngornerit tamaasa illo-
qarfimmut takomarissanut
takutitsisarpugut, Jens Pe-
ter Kielsen nangippoq:
Qajaq Qaqortumi siuler-
suisunut ilaasortaasut mak-
kuupput:
Siulittaasoq: Jens Peter
Kielsen.
Siulittaasut tullia: Jens
Ole Lund.
Aningaaserisoq: Pia
Lund.
Allatsi: Jens Josenius.
Siulersuisunut ilaasor-
taq: Bentia Lund.
- Nuummut pissartan-
ngorniukkiartorluta aallan-
ngitsiarnitsinni hollandimi-
umik tikeraartoqarpugut.
Taanna timmisartumik
imaanut mittartumik tim-
misartorluni tikippoq. Taas-
suma ilagai Hollandimi TV-
mi filmiliortut kiisalu isigin-
naartitsisartut sisamat. Qa-
qortoq pillugu immiussi-
ngaatsiartussaagamik qin-
nuigaatigut ikioqqullutik.
- Ove Petersen Allan Jo-
sefsen-ilu ilulissap eqqaani
qajartortut filmiliaraat, pe-
qatigiilfitsinnilu ilaasortat
arlallit filmiliariteqataap-
puttaaq, Jens Peter Kielsen
oqarpoq.
Manasse Mathæussen
Qanoq ilillutit qajartornis-
sat soqutigilerpiuk?
- Meeraagallarama qajartor-
lunga misileqqaarpara, taa-
manikkullu soqutigivallaan-
ngilara. Aatsaat 1980-ikkut
aallartinneranni Mannarsi
Mathæussen Iluliarmioq
qajartorluni angalaallarmat
soqutigilersimavara.
- Mannarsi kalaalht qa-
jaannut assorsuaq pingaa-
ruteqartuusimavoq, qula-
rinngilaralu ullumikkut Ka-
laallit Nunaanni peqatigiif-
fippassuarnut aqqutsissi-
uussisimassasoq.
Qanga nuna tamakkerlugu
kattuftimmut ilannguppit?
- 1989-imi Paamiunut su-
ngiusariaqataavunga. Tas-
sanilu aatsaat iluamik qa-
jartornissara ilikkarsimal-
lugu. Ukioq taanna nuna ta-
makkerlugu kattuffimmi si-
ulittaasumut tullersortissa-
tut qinigaavunga.
- 1991-immi siulittaasutut
qinigaavunga, siulittaasuu-
simallungalu aasaq manna
ataatsimeersuamissap tu-
ngaanut. Ataatsimeersuar-
nermi aalajangerpunga siu-
littaasutut tunuamiarlu-
nga, kisiannih siulersuisu-
nut ilaasortaaginnamiarlu-
nga.
- Kiisalu aatsaat 1991-imi
qaannamik kinngusaarnis-
sara ilikkarpara. Ullumik-
kut John Petersen Nuum-
mioq qularisassaanngitsu-
mik qajaanersarsuuvoq. Pe-
qatigiiffipput arlaleriarluni
tikeraarsimavaa, takutitsi-
gaangamilu illoqarfiup in-
nuttaanit nuannarineqarta-
qaaq.
Qineqqusaarusunngi-
laq
Soormita kattuffimmi siu-
littaasutut tunuarsimavit?
- Siulittaasuulluniulapin-
nartorujussuuvoq. Kattuf-
fimmi siulittaasuujutigalu-
ni peqatigiifiimmi siuhttaa-
suugaanni piffissaaleqinar-
torujussuusarpoq.
- Siulittaasuuginnarsin-
naagaluarpunga. Ukiummi
marluinnaat siulersuisutoq-
qat pilersaarutigisimasaat
naammassiniassallugit sivi-
kippallaarput. Kisiannili
sinniisuutitat kissaatigim-
massuk ukiut tamaasa nuna
tamakkerlugu pissar tan-
ngorniuttoqartahssasoq si-
ulittaasumut piffissamik
atuinartorujussuanngor-
tussaavoq.
- Kaaleeraq Bech Sisimiu-
neersoq siulittaasussatut qi-
nigassanngortippoq, uanga-
lu qineqqusaarnissara kis-
saatigisimanngilara. Ukiut
tamaasa nuna tamakkerlu-
gu pissartanngorniuttoqar-
nissaa isumaqatiginnakku
siulittaasutut tunuarniarlu-
nga aalajangerpunga, kisi-
annili siulersuisunut ilaa-
sortaaginnarniarlunga.
Imaanngikkaluarpoq
isuma taanna akerlerigak-
ku. Akerlerinngilluinnarpa-
ra. Kisianniliuna isumaqar-
tunga piffissaq aningaasa-
qarnerlu massakkorpiaq
taamaaliortalernissamut
naleqqutinngitsoq.
- Ukiuni nuna tamakker-
lugu pissartanngomiuffiun-
ngitsuni peqatigiiffimmi qa-
jartortartut inuusuttut su-
ngiusariaqatigisarpagut.
Tamanna Uuaqutaasima-
qaaq, aammami unammine-
runngitsumik naapilluni
iluartorujussuuvoq. Ukioq
ataaseq allortalugu ataatsi-
moortarnerput pingaartit-
torujussuuara!
Mamiasunngilangalu.
Kaaleeraq Bech pikkor is-
suuvoq, aammalu kalaallit
qajaat pillugu suliniutaanik
allanik tapersersorumaar-
para.
Jens Peter Kielsen peqatigiifiik Qajaq Qaqortoq Kalaallit
Nunaannipeqatigiiilinnit annersaammat tulluusimaarluni
qungujulasoq.
Jens Peter Kielsen smiler. Det gør han fordi, hans klub
Qajaq Qaqortoq er en af landets største. (Ass./Foto: Knud
Josefsen).