Atuagagdliutit - 23.09.1993, Side 5

NR. 92 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5
Nunasiaanerup akeruisa ilaai
erseqqissiartulersimasut
All.: Overassistent-iusimasoq Morten Petersen, Nuuk
8WWWWWCT9Mt8883aS3S8888B8SaaMSaS8S8aS3SSg
Nunarput asasarput nqjor-
lugu qanganiilli kinguaa-
riippassuit inuuffigisima-
varput tassannga imaaniit
nunamilu uumasunit inuu-
tinneqarsimalluta, ukiullu
ima amerlatigisut imaluun-
niit ima amerlatigisuni al-
lanngorneqarsimaqaaq tas-
sami malugisinnaagatsigu
»inuit atugartuut« ileqqui-
sigut qanorlu iliortarnerisi-
gut attuallalersimagivut
misigisimalerluta.
Kisianni nunami taama
avinngarusimatigisumi inis-
sisimanitsinni taamatut
(nalunngisatsitut) inuuse-
qalersimanerput uatsinnut
tamanut naleqqunnerluni?
Uangalu isumaqarluinnar-
punga naamik; taamalu si-
larsuarmiunut akuliusima-
nerput imaalitsiaannaq ka-
laalerpassuit paasilluarneq
saperunarpaat, kukkussu-
taasimasut qanoq amerlati-
gineri paasilluarsimavagut,
siullermillu naak oqaaseq
una mianersornaraluartoq
Namminersornerulerneq
oqaaseq tamatsinnut nuan-
neraluarpormi, immaqalu
kukkussutaasinnaalluni
NaalagaafTeqatigiinnerup
atatiinnarnissaa, aappaati-
gullu Danmarkip ima amer-
latigisunik tapiissuteqartar-
nera nunatsinni inissialior-
nerunernut iluaqutaasima-
qisoq, akisoqisunullu sulif-
feqanngitsuni inigissallugit
tassami suna iluaqutigissa-
gamikku nuanneraluaqisut
utoqqalinersialinni kiisalu
suliffeqanngitsuni inigissal-
lugit, taamaaliornerlu kuk-
kulluinnartuusoralugu.
Piniartut aalisartut im-
maqalu pingaarnerusumik
pinngortitarsuup allanngo-
rarneranik pissuteqartunik
aappaatigullu inuit nam-
minneq kukkussutaannik
piniagaannik inuussutaan-
nillu piiaaffigineqartut mis-
igisimalersimasut nunatsin-
ni akisussaasut namminer-
luinnaq iluarsiniartariaqa-
lerpaat, ukiunimi aggersuni
suli ajornerusunik pisoqa-
lersinnaasoq nalugaluarlu-
gu, tassanimi kukkussutaa-
sut piaarnerpaamik Naalak-
kersuisut iluarsiniartaria-
qalerpaat qanoq inuiaqati-
giit amerlanerpaat iluaqu-
tissaannik isumaliutersus-
sallutik, tassami aningaa-
sarpassuit atunngikkaluar-
lugit iluarsineqarsinnaaga-
luarmat tassami inunni peq-
qissuni kommune isumal-
luutigineqaqqunagu, mas-
sakkummi imaalermat
inuusuttuni allaat isumal-
luutigineqartuarmat!
Inuusuttortavut maani
suliffissaqannginnamik nu-
narput qimagalerpaat, kialu
tam akku Uuarsisinnaavai
maani nunaminni suliffissa-
qarnissaat isumagissallugu?
PiniarsinnaanngUlat pinia-
gassaqannginnamik nuna-
milu tuttunniarsinnaanatik
mattunneqarsimagamik,
sunaana pissusipalaaq nu-
natsinni atuleripput? Kiisa-
luunniit nunatsinni asasat-
sinni piniarsinnaanerput
matuneqarpoq Naalakker-
suisut taamatut ittut ata-
tiinnarneqassappat?
Aalisartut piniarut pinia-
gaannik mattuppaat, Naa-
lakkersuisut allanik taarse-
raluarpata aamma assigiin-
nassavaat? Qangarsuarli si-
uligut taamani inuusimap-
put pilluarlutik piitsuugalu-
arlutik qanorli ilioriarnissa-
minnut akornusersorneqa-
ratik, Danmarkimit tapiis-
sutaasartut piiginnarneqa-
Oqaatsigut atorluarnerusaria
qarput pisariaqartippavullu
All.: David Jeremiassen, ilinniarnertooq, Nuuk
Ono Fleischerip allaaserisi-
masaa AG, nr. 86-imi ilan-
ngunneqarluni atuagassian-
ngortoq, taperserlugu ima
allaaserisaqalaarniarpunga:
Ilumoorpoq oqaatsitta
salliunneqartarnissaat ul-
lutsinni eqqartuifflgineqar-
tariaqalersoq. Aamma ilu-
moorpoq »kingulissatta ki-
naassuseqarlutik ineriar-
tornissaat« salliuttariaqa-
lersoq. Tassaavorlu taman-
narpiaq ulluinnarni qaangi-
akalaaginnalerlugu atuler-
simasarput.
Soorunami taamatut
oqallissuteqalerutta qallu-
naaluarluta isummamik pi-
gisaqanngisaannarpugut.
Tassami amerlanertigut
oqaatitsinnik pingaartitsil-
lutik saqqummiussisartut
qallunaaluarniaannar tunik
taaneqarajuttarmata.
Inuuvugut ulluinnarni
oqaatsitsinnik pingaartitsil-
lutik atuerusuttut atuisul-
lu. Kisiannili aamma ino-
qarpoq oqaatsitta sulifle-
qarfinni qitiusumik atorne-
qarnissaannut nikaginnit-
tunik atuerusunngitsunillu.
Tamakkulu inuit tunnga-
vissaqarluartumik imaattu-
mik paasitikkusunnarput:
Oqaatsigut nunatsinni
atorneqartut nikananngil-
luinnarput, tassami immi-
nut »inuunerarlungalu
danskisuinnaq oqaaseqar-
sinnaannginnama«. Taa-
maattoqar sin naanngilarlu!
Oqaatsigut nunatsinniin-
naq atorneqarsinnaanngil-
lat, aamma Sibiriami, Ala-
skami Canadamilu oqaatsi-
gut nikanaratik iluaqutaal-
lutillu atorluameqarsin-
naapput. Taamaattumik
oqaatsitsinnik nikaginnin-
niarlutik sukataartartut
tunngavissaqanngillat!
Inuiaat uagut imminnut
»kalaallinik« taasartut na-
lunngilarput nunatta ineri-
artortinneqarneratigut alla-
miut oqaasiinik sapinngisa-
qarnissarput, taamattaaq
inuit allam iut oqaasiinik
atuiumannginnermik tunu-
liaqutaqartumik pigisaqan-
ngilagut. Inuilli silarsuar-
mioqatigiit nalitsitut isiga-
lugit ataqqiUugillu perusup-
pavut. Immikkoortitsinermi
qanoq kingunerluttartigi-
soq qangaaniilli paasereersi-
magaluarparput. Oqaluttu-
arisaanerup takutittuarpaa
inoqatit kikkulluunniit nu-
naminni nunagiuarsimasa-
minniittut innimigalugit pi-
neqartassasut. Ajoraluartu-
milli oqaluttuarisaanerup
paasitittuarpaatigut inuit
allat inuiaqatiminnit qanoq
pinerlin eqartarsimatigisut
pinerlineqartartullu.
-Maannali nunarput nuna-
siaajunnaareersimavoq.
Pissusissamisuussaarlu nu-
natsinni oqaatsigut pinerli-
neqaratik attatiinnassallu-
git.
Uanga kujataani ilinniar-
nertuunngorniarnerma na-
laani oqaatsitsinnik tunulli-
ussillutik pisimasunik arla-
riinnik naammattuugaqar-
simavunga, misilittagaqar-
simavunga. Unalu pisima-
soq kisiat ilanngutitsiassa-
vara:
Ullut ilaanni ilinniarner-
tuunngorniat inersuarmi
ataatsimiisinneqarnissaat
nalunaarutigineqarpoq. Ul-
lorli taanna inersuarmut
takkuttut ilinniarnertuun-
ngorniat kalaalliusut ta-
makkiusallutik peqataajar-
torput; kisiannili »qallunaa-
jaqqat« (taamak taasaratsi-
git oqaatsitsinnik sapertut)
ikittuinnaallutik. Ilaasa
ataatsimiinnissaq soqutigi-
nagu anisimammata. - Taa-
manilu ataatsimiinnissami
aqutsisussat oqaatsitsinnik
atuisuupput. Ataatsimiin-
nerli ima pisoqarfiuvoq:
Oqallittoqarpoq qallunaatu-
innaq ingerlanneqartumik
aali inuit ataasiakkaannguit
danskisuinnaq oqaluttut ul-
lormi tassani peqataagalu-
artut.
Soorunami taamani aker-
lilersuisimagaluarpugut
tunngavissaqartumilli
naammagittaallioraluarlu-
ta. Ilinniartitsisu milli qallu-
naajusumit oqarfigineqarlu-
ta »Kujataani Ilinniamer-
tuunngorniarfik qallunaa-
tut ingerlanneqartumik
ilinniartitsifligineqarmat
ataatsimiinneq qallunaatut
ingerlanneqartariaqartoq«
qanorluunniit danskisut
oqaasillit ikittuinnaat na-
sappat? 2,6 Milliaartit, ani-
ngaasat taama amerlatigi-
sut nunatsinni pineqarneq
saperpat? »Tikisitatut suli-
artortartut« atatiinnarne-
qassappat? Unalu puigorne-
qassanngilaq maani nunat-
sinni suliassat uagut nam-
mineq sapikkavut nunatsin-
niiginnassappat? (Taannalu
akuerineqassaaq)
1960-ikkut ingerlaneran-
ni oqartoqartarpoq »tikisi-
tat« maani nunap inuiinit
taarserneqarumaartut, ta-
mannalu eqqorpa? Teknik
eqqunneqareersimalerpoq
tassalu taanna kalaallip pi-
niartup akeravissua, imi-
gassanik atuinerujussuup
qanoq ilillugu milliartortin-
neqarnissaa sukkanerusu-
mik suliarineqarsinnaava?
Tusarneqarsimavorlu
Nuummi illuliuunneqassa-
sut suliarineqartarflssaan-
nik taamalu sianiitsigisu-
mik aningaasarpassuit ator-
neqassappat? (immaqalu
tassani suliarineqartussat
tassaniissagunik nammin-
neq akilertussaasariaqassa-
vaat).
1993 Jul 1L Kalaallif Ql forsikring SILL1MMASIISAKF1AT August Septembei
t i S 1 Ai>n MK o 1
r esOPffla M 2^*FP»fWSø T 2
T 3 F 3SWfX
S 4 O O 4 L 4V'-b
M ssftp-f-p*« ^ 5 rfvn iftnn S 5
T 6 D'SKO f
o 7 tnsto L 7T),S^-0 T 7
T 8 s 8 J|»a, VX9° O B
F 9Sft9rfW T S
L io\)\sV-o T 10 ® F10SWK)
S 11 O 11 L 11 DtbVC
T12 S 12
T 13
O 14 L 1«T T 14l>13(i>
T 15 s 15 .4n«(W 0 15tt9tt t
f i6Sft<*-f-m2. r 16
L 170 T 17 F i7SNMk
018 t istoteb
u 19 _T 10 iQntuinn S 19
,r 2o F20 sOP-Ffli3 ^
’0 21 T 21
O 22 Jævn®
M zaS F. P-T fta (WC ^ 23Dl5kn
T 24 O F 24^eTAQ
025 L 2ST)ihUI
a 26 S A P- ? atS1** em« TZ6 S ?8 Sotnmo
* 27 M27
) 38 “l 28 T 28
029 SkiUc
J13°^g.p.€'pd - T 30
juukkaluarpata. Taamanilu
peqquneqarnerput naalassi-
mavarput. Allamimmi qa-
noq ilioriarfissaqarsiman-
ngilagut.
Taamaammat Ono isu-
maqatigilluarpara inuit
oqaatsitsinnik pisinnaallu-
artut kisiisa Ilinniarner-
tuunngorniarfinnut ilinni-
arnertuunngOrniartussatut
tiguneqartalemissaannik
siunnersuutaanut. Tamak-
kumi oqaatsitsinnik saper-
tut oqalussinnaanngitsullu
amerlanertigut nunarput
qimakkajuttarpaat. »Asu-
liinnarsuarlu« akeqanngit-
sumik nunatsinni ilinniar-
tinneqartarlutik.
Maanna tullinnguuppoq
nunatsinni ilinniartitaane-
rup sukumiisumik aaqqis-
sorneqartalernissaa, oqaat-
sitsinnillu atugaqartut siu-
nissamilu nunatsinni ilua-
qutaajumaartut amerlane-
rusut ilinniarfissanut am-
maanneqartalernissaat.
Nunatsinnimi inunnik ilua-
qutaasussarsiortariaqaler-
neq salliuttalissallugu pif-
fissanngorpoq. Qallunaatu-
innaq oqaasillit ilinniarfm-
nut assigiinngitsunut isaa-
juamerat unitsittariaqaler-
poq oqaatsigut ilinniarusul-
lugit pisalinngippata.
Qallunaat oqaasii ilinnia-
rusuppagut; aammali neri-
ulluta qallunaat uagut
oqaatsigut ilinniarusulissa-
gaat!
Noget om
fartplaner
Af Forstander Ib Goldbach,
Fiskeindustriskolen i Maniitsoq
Med udgangen af august
måned findes der ingen fart-
planer for kystpassagertra-
fikken.
Fra mit vindue kan jeg se,
at både »Disko« og »Sarfaq
Ittuk« sejler til og fra Ma-
niitsoq. Man må formode at
besætningen følger en eller
anden plan. Det er blot ikke
muligt at få den oplyst. Ef-
ter ihærdige forsøg lykkedes
det imidlertid den 13. sep-
tember at få en håndskreven
plan fra det lokale KNI bil-
letkontor.
Planen var håndskreven
på en almanak fra Kalaallit
Forsikring. Da almanakken
selvsagt kun rækker til 31.
december, var det ikke mu-
ligt at få en plan - ikke en-
gang en håndskreven plan
for januar.
På fiskeindustriskolen i
A.T.I. i Maniitsoq som på al-
le andre erhvervsskoler sen-
des nogle hold elever hjem
ved juletid, og nye hold be-
gynder i januar. Først den
13. september kunne jeg op-
lyse eleverne, hvilken dato
de kan komme hjem. Stadig
kan jeg ikke oplyse, de nye
elever, hvornår de skal rejse
på brancheskoleophold.
Med den kundepolitik,
som i dag tilbydes kystpas-
sagererne, kan vi på er-
hvervsskolerne ikke fortæl-
le eleverne, elevernes foræl-
dre eller elevernes arbejdsgi-
vere, hvornår de skal rejse
til eller fra erhvervsskolen.
A.T.I. har som andre er-
hvervsskoler en del kursus-
virksomhed. Kursisterne
kommer fra hele kysten.
Hjemmestyret betaler ofte
en del af kursusudgifterne;
arbejdsgiverne betaler en
anden del af udgifterne.
Men hverken Hjemmestyre
eller arbejdsgivere kan få at
vide, præcist, hvornår med-
arbejderne skal på kursus.
Det koster hundredetu-
sindevis af kroner for sam-
fundet, at kurserne ikke kan
planlægges efter skibsan-
komster og skibsafgange.
Er det rimeligt at så man-
ge penge skal anvendes, for-
di et halvoffentligt selskab
ikke kan planlægge bare et
halvt år frem i tiden?