Atuagagdliutit - 28.04.1994, Blaðsíða 9

Nr. 32 ■ 1994
9
Qimaavugut
Taamaanniaratta, taamaa-
rusaaratta, taamaalluni
ukiorissivoq, qaammariar-
tulerlunilu sikusimalerpoq.
Ullut ilaanni alianaaqigaa
anaanama ilagalunga Ka-
ngaarsummiit Nunakitsi-
nut pulaaqattaarluta aallar-
pugut. Aallarlutalu takule-
riarparput Kilimii aqqutis-
sangajatsinni kinnerani qa-
masoq. Takoriaramitigut
asuuna aggilersoq. Tikeriar-
lutalu pilerpoq: »Sumut pi-
lerpisi?«
»Nunakitsinut pulaaqat-
taassasugut.«
»Sussavisi, kaanngitsu-
si!«
Kingunerilermat tusarpa-
ra sunaaffaana anaanaga
qangali akimut allarusule-
reersimagaluarluni ajornar-
toortarlunili pissutissarsiu-
innartoq. Taamaaliorniar-
ninili anngigigamiuk su-
naaffa pulaaqattaaginnarni-
arluni oqartoq.
Kilimii taama oqarlunilu
ipulikkaminik (anguvikka-
mi igimaanik) anaanaga up-
pataatigut kapivaa, asulu
sakkortusimaqimmat aqul-
laaginnarpoq, taamaalillu-
gulu nilleqqimminanilu tas-
salu qimalluta. Anniarner-
minit sikumi aqullaarsi-
maannalerpoq, uangalu qa-
noriliorsinnaanagu. Aat-
saalli sivitsullartoq pitsan-
nguumimmat allatut ajor-
narmat tasiorniarsaarlugu
ajaapiariniarsaaraangalu
Kangaarsummut uteqqiin-
narpugut.
Tassaniilluni kapineqar-
nini pitsanngorsiigallarpaa,
s oo runa sivisuumik unin-
ngalluni. Taamaalluni ullut
arlillartut anniariunnaarlu-
ariaramiuk kingumut upa-
lungaarsalerpoq, taamanilu
Kilimii qanngersimanngit-
sumi (saqinani angerlarsi-
masumi). Piar eer sar toqtak-
ullugulu aasiit pilerpoq:
»Sumut pilerpisi?«
»Nunakitsinut pulaaqat-
taassasugut!«
Taamak nilleraluanngi-
laq.
Aniniaratta eqqarsarpu-
nga: Aana-aasiit maleqqaar-
taraatigut! Malinneqariara-
tali tamatumani Nunakitsi-
nut apuuppugut, tassani il-
loqatigiikajippassuit angik-
kattammik illoqartut.
Tikillutalu nerigama ka-
juminnaqaaq, qangami taa-
ma nerigama. Tassanilu un-
nuilluta sinippugut. Ullaak-
kulli qaamalaaliinnartoq
anaanaga aamma upalu-
ngaarsaqqilerpoq. Qunin-
ngip pilerpaa: »Sumut piler-
sutit-una?«
»Avunga akimut ikaarni-
arsaassasunga.«
Aallamiarlersorlu Qunin-
ngip nalligisimallugu ajaap-
piassaanik tuumik tunivaa,
nuliarigamiuk anaanama
nukaa, taamani suli qiman-
nginnamiuk, oqarfigalugu-
lu: »Qajannarnersat misigi-
simaniarigit, tuggartortar-
niarigit!«
Tassalu anaanaga anivoq
aallarlunilu, akimut ikaar-
niarluni. Qimappaanga, ila-
giniarlungaluunniit oqan-
ngitsiarmat, sumunnarni-
arneralu naluara aamma
oqanngimmat. Kingorna tu-
sarpara illuni Ikkattimiittoq
oqarfigiartorsimagaa, aggi-
uteqqullunga, tigujartoq-
qullunga.
Taamaalillunilu Georgip
oqarfigaanga: »Illit nalun-
ngilat taamani aqqutigisi-
masarput, ungasissutsit ua-
nga nalunermit. Illit nassui-
arumaarpatit.«
Taamaaliorumallungalu
neriorsorpara, oqaluasaava
ingerlateqqilaarsinnarlugu.
- nangipporlu:
Tassa anaanaga akimut
ikaarsimavoq Tasiilaarsum-
mut, tassaniittoq akkaga
Qaatak, nuliaralugu Kakat-
saq. Tikiullunilu akkannut
oqarsimavoq: »Ujoraajivit
aaniaruk, kisitsaanngortoq
isumaalunnaannanngor-
poq!«
Tassalu unnukkiartuler-
sumi sunaafTa akkaga tiki-
uppoq aallunga, tiguinnari-
arlungalu aallarullunga. Su-
naaffa aallatsiaannartugul-
lu Kilimii Nunakitsinut tiki-
ussimavoq, sunaaffa aamma
aaniarsimagaluaraanga,
oqarsimallunilu issinnik-
kunngooq ipitseriartoralu-
arsimallunga, tassa uumigi-
simallunga. Aallarasuarsi-
manerinnarmik toqunngi-
laanga Kingorna apersue-
rujuttaraluarpunga, tusan-
ngisaannarparali suna pillu-
gu taamannartuakajik uu-
migisimagaanga.
Anaanagalu pisuinnarlu-
ta Nunakitsinut ingerlagat-
ta atisarlunnaraluaqisoq
kiisalluarlu kamillunnara-
luartoq pisoriaratta iman-
nartuakajik qiulersiman-
ngilanga, anaanama tuavi-
omiarlunilu uunnassertari-
armanga ilaannilu am aar-
tarlunga. Qaataalli qimus-
serluni aariarmanga allanil-
lu oqorsaateqannginnermit
qiianaqaaq, qimusseqaar-
nerluunniit kaminnarun-
naarluni.
Anaanaga takunngilara
aammalu apeqqutiginngila-
ra, oqaannarmat akimut
ikaassalluni. Apeqqutigin-
ngilara isumaqalerama aq-
qutaani nakkarluni ipisi-
massasoq, kisimiilluni Nu-
nakitsinit aallarmat. Tooqa-
raluarpoq, takoreersimava-
rali naalliutitaanini qatsis-
simagaa. Apeqqutiginngik-
kaluarlugu taamungaannaq
utaqqigaluarpara, utaqqiva-
rami. UUut pingasunngor-
tullu asuuna isertoq, tikillu-
ni. Nuannaajallappungaa-
laa. Sunaaffaana illuni Kun-
nak Ikkattimut oqariartor-
figisimagaa pisuinnaq.
Tikiusimatsiaannartorli
aallaqqippugut. Tasiilaar-
summiup Apaapanniip nal-
ligilersimanerluta Sarfaka-
jimmut ingerlappaatigut,
GRØNLANDSPOSTEN
Qaataap qimmiinik. Eqqaa-
mavara akkaga oqariarmat:
»Ukuarajiit ingerlaqatigini-
assagitit, kiserliorpallaarni-
aleqaat!« Sar fakajimmi qi-
mammatigut anaanagalu
kisinnuk Illumiunut (Tasiu-
samut) ingerlavugut, soo ru-
na aamma pisuinnaq. Ua-
nga taamani mikinermit er-
ngerlunga qasusarama
anaanama amaartarpaanga.
Illumiunut pivugut tassani
ataatsimik angikkattammik
illoqartoq, inoqutigiilli arla-
qartut tassaniittut, Manii-
kullakkut, Makkuulikkut
allallu.
Georg neriorsorakku taa-
mani qimaallutik aqqutaata
ungasissusia oqaatigiumal-
lugu, maanna taamaalioral-
larlanga, ornitavimminnut
suli tikinngikkaluartut.
Taamani Kulusuup eqqaani
ukiillutik nunaat Kangaar-
suk maanna Kulusuup illo-
qarfiata ilagaa kujammut
kimmukanneq nuggersima-
neralugu. Tassanngaanniit
Nunakitsinut toraaginnar-
lugu kilometerit tallimat
missiliorpai, tassa qeqer-
taaqqat Kulusuup avanna-
mut kitaaniittut. Taava Nu-
nakitsiniit Tasiilaarsum-
mut ikiuvoq killomiiterit ar-
flnillit missiliorlugit ikertu-
tigisoq. Kisianni tamanna
aakkarneqarajuttuuvoq sar-
fartunermit aammalu sivi-
kinnerusuinnarmik issiler-
simasarluni. Taavalu tas-
sanngaanniit Ikkattimut to-
raaginnarlugu kilomiiterit
14 missiliorpai, tassunnar-
nerli nunakkoortariaalluni-
lu majuagassartaqarluar-
poq, pingaartumik aputeqa-
laartillugu paamaarnavis-
sortarluni. . Qimussimik
ingerlalluarfigalugu nalu-
naaquttap akunnera tama-
tigut sinnertuartariaqartar-
poq. Tassalu angallaviit
taakkua anaanaata pisuin-
narmik atoqattaarpai, Tasi-
usaq (Ammassalik) aqqu-
saar tar lugu.
Illumiunut (Ammassaliup
illoqarflata ilaa) pilluta qal-
lunaat nerisassaataannik
ilangersemarpunga. Ippas-
saaniummat anaanaga ta-
maanaqquukkami ivinnik
(qaqortunik) marlunnik pis-
s arsis imavoq, tamaangali
qimassimallugit. Taava ti-
keriaratta taakkuninnga tu-
nivaanga, ukualu illinnarni-
aqaat! Avisseriarmanga ta-
musserlungalu tamuagalua-
rakku naammik iisassaan-
ngilaq. Iiniarsaartaraluar-
pakka, ajornaqaarli, sapile-
r akku lu oriaannarpara, taa-
malu kaatsigalunga, tamus-
siussassamik naammattuui-
niaannartunga.
Illumiunut pigatta iserlu-
talu takuara nuliakkaartaa-
sa (arnartaasa) ilaat uutsi-
soq, immaqa Maniikullaap
nulia, kingornami takugak-
ku taannaasoq ilisareqqii-
s arpara. Arajutsiniannge-
qaaq. Uutani aalateruniuk
ilaanik kivitsigaangat misi-
gerialissavara akisuttuin-
narsuaq (qaqortoq). Taa-
maalluni qalassimariarami
illoqatini tunioraramigit
aamma uanga ilannguppaa-
nga. Isikkui uunarpalunne-
rinit qaavi supooriarlugit
nilluumillutik qalipanilaari-
armata, taamani alussaate-
qannginnermit, uiloq alus-
saasiullugu qalusivunga.
Uku aasit ilinnarnertuuka-
jiinik. Tamusserama qanoq
mamassuseqarnerat nalua-
ra, iiniarsaaraluarakkilli
aamma tassa iineq ajorna-
qaat. Silakajiisungaana!
(imminut uumitsaappoq!)
Kalaaliminerujuk sunakasi-
ugaluarpat aamanna ta-
maat nerigiga.
Illumi isersimammersor-
luta unnulersortaaq anaa-
nama ingiaqatigiumamma-
nga ingiaqatigivara. Inger-
lalluta alakkariarparput ta-
maaniinnaq suna qemer-
nersaaqqissaartoq. Takugi-
galu anaanama pilerpaanga:
»Innga takusat nunakkaat-
siartuukajik (ujarak) peqqe-
qaaq-aait?« (Kusanaqaaq
ilaa). »Nunakkaatsiaq?« »Ii-
milaa! Nunakkaatsiaq!«
Taakunga qanilliartorlu-
gu allaasorinngilarami nu-
nakkaatsiaq, tikikkatsigulu
una peqqeqaq, tamaana ila-
migut akisuttunik peqqi-
kaajunnik pinnersaatilik.
Taakkulu takoriarakkit nu-
nakkaatsiaanngitsoq paasi-
vara Tikissimatsiarippullu
tamaana saneraatigut asuu-
na ammariakasillartoq, ane-
riarpoq unalu arnaq kusa-
narniarami, takisuumik
samunga annoraaqartoq.
Anillunilu oqaluallariarmat
taamak paasissaagaluanngi-
laq, anaanamali angertar-
paa immaqa ilaatigut paasi-
sarneramiuk immaqaluun-
niit paasisanngikkaluarlu-
gu. Oqaloriarluni iseqqikka-
mi annisilerpaa uliiviminer-
mik (ameq) poortugartua-
kajik, sunaaffa pappiaramik
poortugaq, uatsinnullu tun-
niullugu, sunaaffaaku neri-
samik sinneri. Taamaallaal-
lu taakkua ilaat ilangillatsi-
arallarpakka, allanarner-
milli qjornartut.
Illumiunut pigatta Kun-
nak Ikkattimit tikiutereer-
simavoq, sunaaffa uatsinnik
aallersoq, aqaguinnartorlu
aallaruppaatigut. Qimussit
arlariillutik tikissimariar-
mata anaanaga Imaakkap
amaarsiaraa. Taanna tassa
Kaakaap aamma Tappiitsu-
mik taaneqartartup - kingu-
sinnerusukkut tappiitsun-
ngormat - uia, taamani Ik-
kattimiittut. Uangalu Kun-
naap amaarsiaraanga
Ingerlagatta qummut
Iterlassudckut mqjuaru-
saarsimalluta taamaalluta
qaqillutalu unippugut. Kun-
nak, majuarnitsinni kaassu-
arusaaginnarsimanermit pi-
nerpoq qasorujulluni nar-
raaterujussimanerlunga
oqarmat, puiugassaanngi-
laq-aa: »Sooq taamannak
ukiuutigisukajimmi saqqi-
sequtserniarpit (angalaarni-
arpit)? Kisiat saqqikkikkit
qiimaannaarsaarnermit (qi-
maatinniarlutit). Saqioqat-
taaginnarseriaruit nalingin-
naq ujarlerujunniarujulla-
rumaarputit!«
Taama oqarfigineqartar-
put angakkunngomiaqqu-
sat, maani asimi sunik alior-
tuassaasinnaasunik ujarleq-
qullugit. Uangalu taama pi-
vaanga.
Qasuersereermat aallaq-
qippugut. Ingerlatsiarluta
sisusussanngoratta Itillilaa-
jukkut qimmini piiarpai, qa-
mutaannaallutalu sisuvu-
gut. (Anmmassalik sikkor-
luttuuvoq taamaattumillu
qimusserniartuni assut nu-
nakkoornartarpoq, aqqutil-
lu ilaat majuartarialissuul-
lutillu sisupiloornartarput.
Soorlu taanna Itillilaajik.
Portunngikkaluarpoq, kisi-
anni uingarinnermit ilu-
ngersunartoq. Taamanilu
Ammassal immiut ilaasa
ileqqorisimavaat sisusus-
sanngoraangamik qimmik
piiartarlugti. Ammassaliup
illoqarflata akianiippoq qaq-
qat akornat qoorortaasaq
portusoorsuarli Qimmeer-
tarialimmik atilik, tassa
Kuummiunut Kulusum-
mullu ingerlaniarluni aqqu-
taasartoq). - Tasamunga
aterteratta majuariaqan-
ngimmat sisorusaaginnar-
luta, Kaporniagaajuit tiki-
lerpavut qimmii tassani
uninngasut-ukua, tassali
ueralutik ilikkarsimasut.
Taannaqa qimmeerutigiga-
migit pituutaat ataatsimut
qilerniarpai, avissaartinna-
git.
Tassungalu periarpugut
aamma qimusseq alla tassa-
niittoq. Imaakkakkulli uat-
sinnit siulliusimapput.
Unilluta qimmini pitumma-
git aallarniarlerunartugul-
lu, qimussip allap taassuma
inuttaa asuuna oqarpallam-
mioq: »Aaviaataqjik (su-
naaffa Kunnani aaviaari-
gaa), sooq itteraartiga (illua-
gooq aterisimagiga) tikiu-
teqqinniiarinngilara? «
Sunaaffaana Taqqisima,
angakkoq, uanga angumeri-
sannit angakkuunerpaasoq.
Taakkunnaqqoriarmanga
ornileranni nikuiimmivoq.
Pilerpara inuttaa peqinga-
rujuttoq, sunaaffami tu-
martorsimarujuttoq.
Taava amaasiakkiuppaa-
nga. Aallarpugullu uagut si-
ullinngorluta, tassa sukka-
nerinnaanik.
GEORG QUPPERSIMAAN
Tulliani sisamnngornermi
AG-mi nangissaaq
Beklagelse:
På grund af tekniske pro-
blemer kan det desværre
ikke i dette nummer lade
sig gøre at bringe den
danske version af Georg
Quppersimaan, »Min
eskimoiske fortid«.