Atuagagdliutit - 09.06.1994, Blaðsíða 9

Nr. 42 • 1994
9

GRØNLANDSPOSTEN
Aningaasaqamiarnikkut
nammineersinnaassuseq
angugallamavianngilarput
LANDSTINGET
Aningaasaqamiarnikkut ingerlatsineq inatsisartut
oqaluuserimmassuk nunatta aningaasaqassusiata
pitsaavallaanngmnera paasinarsivoq
NUUK(KK) - Sukannersu-
mik aningaasaqamiarnik-
kut ingerlatsiuarnissaq nu-
natta siunissaanut pingaa-
ruteqarluinnarpoq.
Taama aningaasaqarner-
mut naalakkersuisoq Emil
Abeisen oqarpoq, aningaa-
saqarnermut ingerlatsineq
pillugu nassuiaanni ataasin-
ngormat juni-p 6-ani inatsi-
sartunut saqqummiukka-
miuk.
- Nassuiaatip oqariartuu-
taa paasivarput, Peter
Grønvold Samuelsen (Siu-
iput) oqarpoq. Nunatta ani-
ngaasaqarniarnera ullu-
manna pitsaavallaanngilaq,
taamalu sukannersumik
aqutsinerup qasukkarne-
qarnissaanut patsisissaqa-
rata.
- Aatsaat taama nassui-
aammik pitsaatigisumik
naalakkersuisunit tunisip-
pugut, Lars Chemnitz
(Atassut) oqarpoq. Naalak-
kersuisut aningaasaqarni-
amikkut politikkiat Atassu-
tip politikkianut eqqaanar-
torujussuuvoq.
- Ullumikut aningaasa-
qarniarnikkut inissisimaf-
fipput nunatsinnilu ani-
ngaasaqarniarnerup ineri-
artomera ajorluinnartutut
taasariaqarsorinanngilaq,
Johan Lund Olsen (IA)
oqarpoq.
- Namminersornerullutik
Oqartussat ukiumut 4 milli-
ardit missaannik kaaviiaar-
titaqaraluarlutilluunnit nu-
natsinni ajornartorsiutit ta-
maasa nammassinnaanngi-
lai, Nikolaj Heinrich (Issit-
tup Partiia) oqarpoq. Taa-
maammat namminersorlu-
tik suliffeqarfiit nunatsinni
ingerlariaqqinnissaanni pe-
riarfissaqartariqarput.
- Nunatta anguniarpaa
aningaasaqamiarnikkut
kiffaanngissuseqalernissa-
ni, Hans Pavia Egede (Akul-
liit Partiiat) oqarpoq.
Maannali apeqqutaaler-
poq Kalaallit Nunaat ani-
ngaasaqarniamermigut
nammineersinnaassusee-
mkkaluttuinnarnersoq, ta-
mannami anguneqarsin-
naanngippat aamma naa-
lakkersuinikkut nammi-
neersinnaassuseq angune-
qarsinnaanngimmat.
Tamatuma kingorna
Namminersornerullutik
Oqartussat akiitsui 1,8 mil-
liader kr.-ninngorput. Ta-
matumunnga ilaatigut pis-
sutaavoq 600 millioner kr.-
ninik atorsimaneq erngup
nukinganik nukissiorfilior-
nissamut atugassanik.
Tam akku akiitsorpassuit
erniaannaat eqqarsaatigalu-
git nunatta karsia ukiumut
agguaqatigiissillugu (mas-
sakkorpiaq) 140 millioner
kr.-ninik akiliuteqartarpoq.
Namminersornerullutik
Oqartussat suliffeqarfiutaa-
sa niuernermik tunngave-
qartitaalemerisa nassataa-
nik Royal Greenland A7S,
KNI Piniarfeqarfik, Tele At-
taveqaatit A/S, INI A/S assi-
gisaallu ingerlatsinermut
taakkua
ingerla-
Suliffeqarflssuit
namminersorlutik
leraluarpataluunniit imaan-
ngilaq taakkua akiitsuisa
akilersornissaannut Nam-
minersornemllutik Oqar-
tussat akisussaaffiiagaasi-
masut. Ilaatigut suliffeqar-
fissuit akiitsui 1995-ip naa-
neranut Namminersorne-
rullutik Oqartussat taarsi-
gassarsinermut isumaqati-
giissutaanni ilaatinneqar-
put, ilaatigullu Namminer-
sornerullutik Oqartussat
nunani allani aningaasanik
atorniartarfinni tatiginas-
susertik annaaratarsinnaa-
vaat suliffeqarfissuit matu-
nerisigut taamalu akiliisin-
naajunnaanerisigut.
Tamakku saniagut aam-
ma privatimik akiitsut eq-
Emil Abeisen oqarpoq ani-
ngaasaqamikkut ingerlatsi-
neq pillugu nassuiaagami.
Nunap ataatsimut tuni-
sassiaata nalingata pisissu-
taasinnaasortaa 1989-mit
1992-mut 20 procentimik
appariarsimavoq, ukiunilu
taakkunani Nunatta avan-
namut tunisartagai 1.048
millioner kr.-nit nalinginik
akileriarsimallutik. Kingup-
paat akikinnerulersimap-
put, saarulleerussimavoq,
Maarmorilillu matusimallu-
ni.
Aanalu suli ajorneq: Nu-
nanut allanut tunisisarner-
put tunisassiamik ataasiin-
navimmik aallaaveqarpoq.
1992-mi nunatta avammut
tunisaasa 90 procentii aali-
sagaapput, taakkunannga
kinguppaat 83 procentera-
lugit. Nunanut allanut tuni-
Ukiuni kingullemi nunatta avammut tunisinermigut isertittagai milliardip ataatsip nali-
nganit ikileriarsimapput. Ullutsinni avammut tunisineq annertunerpaamik kinguppannik
aallaaveqarpoq. - Nunatta avammut tunisinermini kinguppannik kisiat isumalluuteqartil-
lugu nunani allani akit malissqjanerat sakkortusivoq, naalakkersuisuni ilaasortaq Emil
Abeisen aningaasaqamiarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammini oqaatigaa.
Grønlands eksport er faldet med en milliard kroner i de allerseneste år. Og den eksport, der
foregår i dag, er baseret på rejer. - En så ensidig satsning på rejerne i Grønlands eksport
betyder en skærpet følsomhed overfor de internationale konjunkturer, siger landsstyremed-
lem Emil Abeisen i sin politisk/økonomisk redegørelse. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
Akiitsorpassuit
Nunarput akiitsorpassua-
qarpoq.
1980-ikkut qiteqqunne-
ranni, tassa Namminersor-
nerullutik Oqartussat aali-
sarnerup tungaagut ineri-
saaleru ttomerisa nalaani,
ukiut m ar luk ingerlanerin-
naanni nunatta karsi nuna-
nut allanut 1,7 milliarder
kr.-ninik akiitsoqalersima-
voq. Taamarsuaq akiitsoqa-
lersimavoq ilaatigut taama-
ni inuussutissarsiutinut
naalakkersuisuusimasup
Lars Emil Johansen-ip siu-
nertai piviusunngortissin-
naaqqullugit.
aningaasaliisamernuUu al-
lanut aningaasaliisinnaaler-
put, nunani allani aningaa-
sanik taarsigasssarsisitsi-
sarfinnit taarsigassarsinik-
kut. Suliffeqarfissuit taak-
kua namminersomerusunit
pigineqartut ullumikkut 1,4
milliarder kr.-ninik akiitso-
qarput, ukiumullu ernianut
(ullumikkut) 130 millioner
kr.-ninik akiliuteqartarlu-
tik.
qaaneqanngitsoortariaqan-
ngillat. Tamakkua amerleri-
apiloorsimaqaat 80-kkut
naaleranni aningaasanik
atorniartarfiit nunatsinnut
eqqunneqarnerisa kingor-
na.
Kinguppaat - rejet
TaamaaHtaluartorli aamma
iluanaaruteqartarpugut?!
- Aap, kisiannili pisarnit-
situt amerlatiginngitsunik.
sinermi tunisassiamik ataa-
siinnavimmik nunatta isu-
malluuteqarnerata kingu-
neraa nunani allani akit ma-
lussqj anerulernerat.
Danmarkip tapiissutai
Danmarkip tapiissutai aam-
ma eqqaangitsoortariqan-
ngilagut.
- Aap, taakkua aamma iki-
ligaluttuinnarput, Emil
Abeisen nalunaarusiamini
erseqqissaavoq.
Kalaallit nunarput 1994-
mi 2.375 millioner kr.-ninik
ataatsimut tapiissutisis-
saaq, 1995-milu 2.344 milli-
oner kr.-ninik. Qallunaat fi-
n ansminis teriat (aningaasa-
qarnermut) Mogens Lykke-
toft siorna nunatsinni tike-
raarpoq, taamanilu oqaati-
galugu ataatsimut tapiissu-
tit kittaartumik ikilisikkiar-
tuaartinneqassasut nammi-
nersornerunerup annersu-
siartornera maliUugu. Ta-
manna politikerertatsinnit
sakkortuumik oqaaseqarfi-
gineqarpoq, tamatumalu ki-
nguneraa 1994-mit 1995-
mut ataatsimut tapiissutit
31 millioner kr -niinnernik
ikilisinneqarneranik.
Ataatsimut tapiissutit
misissuifElgeqqissaarnis-
saat pillugit Danmarki Nu-
narpullu 1993-mi juni-mi
isumaqatigiissuteqarput, 1.
januar 1996 aallarnerfigalu-
gu nutaamik siunissamullu
ungasinnerusumut iluarsii-
samissamik aaqqissuusseri-
aaseqalersinnaaneq pillugu.
Nutaamik aaqqissuussi-
neq naalagaaffeqatigiinner-
mi akaaraqatigiinnissamik
tunngaviliissaaq, nunatsin-
ni naalagaaffeqatigiifflullu
sinnerani atugartuussutsip
ineriartornera assigiinngis-
susaalu nalilersinnaaqqul-
lugit. Aammattaaq siunissa-
mi ataatsimut tapiissutit aa-
lajangerneqartarneranni,
nunatsinni Danmarkimilu
aningaasaqarniarnerup qa-
noq issusia isiginiarneqar-
tassaaq.
EU
Aamma usi EU-lu aalisar-
nermik isumaqatigiissute-
qarpugut?!
Naak naalakkersuisut si-
ulittaasuata Lars Emil Jo-
hansen-ip erseqqissaralua-
raa EU nunatsinnut anner-
tunerusumik pingaarute-
qanngitsoq, taamaattoq nu-
natta karsia ta isertarisarta-
gaasa ilaat EU-mit pisuup-
put. EU-p nunatta imartaa-
ni aalisarsinnaatitaanini
ukiumut 260 millioner ko-
ruuneerutigisaripaa.
Aningaasat taakkua pi-
sassallu qanoq ittuunerat
1994-ip naaneranut atuut-
tussatut isumaqatigiissu-
taapput. 1985-mi isumaqati-
giissut ukiuni qulini atuut-
tussasut isumaqatigiissu-
taavoq. Taamaattorli isu-
maqatigiissummi aamma al-
lassim as oqarpoq, illua-tu-
ngeriit 1994-mi mqj-ip 1-at
sioqqullugu isumaqatigiis-
summik atorunnaarsitsinis-
samik nalunaarsimanngip-
pata, isumaqatigussut
ingerlaannartumik ukiunik
6-inik sivitsorneqassasoq.
IsumaqatigiissuUi atorun-
naarsinneqanngilaq, mas-
sakkorpiarlu Namminersor-
nerullutik Oqartussat EU-
lu aalis agar tas sat pillugit
isumaqatiginniarlutik
Maannamut isumaqati-
ginninniarnerugallartut
tunngavigalugit naalakker-
suisut ilimagaat aasap
(1994) ingerlanerani isuma-
qatigiissummut nutaamut
tapihussaq isumaqatigiissu-
taqjumaartoq illua-tunge-
riinnut nHHmmHginnrt.n-
mik
Isertitat
ikinnerulemikuupput
Kalaallit Nunarput ullu-
mikkut pingasunik isertita-
qaateqarpoq, tassa: aalisak-
kanik avammut tunisinik-
kut, ataatsimut tapiissutiti-
gut aamma EU-mik isuma-
qatigiissuteqamikkut.
Avammut tunisinikkut
isertittakkat, pingaartumik
kinguppannik pisut, ukiuni
kingullemi milliardip ataat-
sip nalinganik ikileriarsi-
mapput. Ataatsimut tapiis-
sutit EU-millu isumaqati-
giissuteqarnikkut isertit-
takkat ikileriarsimapput.
Taamaattumik naalakker-
suisut ukiuni makkunani
inuiaqatigiinni pissarititaa-
sut naapertuilluamerusu-
mik agguataarniars araat.
Suliffeqarfiit arlallit Nuum-
mit sinerissamut nuunne-
qartarput. Suliassaqartitsi-
niarluni immikkut ittumik
iliuuseqamikkut sulifiiit
nutaat pilersiortorneqar-
put. Inuuniarnermi ani-
ngaasartuutit qaffatsaalior-
neqarput. Nunarfiit nutar-
terifllgineqarput. Inuussu-
tissarsiutit allat aalisarner-
mit pisuunngitsut, soorlu
nunami tunisassiorfiit, tak-
ornariaqarneq aamma aat-
sitasssarsiorneq malunnaa-
tilimmik tapersersorneqar-
put tapiifTigineqartarlutik
Emil Abelsen-illi aningaa-
saqarniarnikkut ingerlatsi-
neq pillugu nassuiaammini,
aatsitassarsiomikkut nu-
taamik isertitaqarsinnaa-
neq ammaffiginngitsutut ip-
paa. Nunatsinni olie-mik
iluanaarnartumik tunisas-
siortoqalersinnaavoq aat-
saat ukiut 20-it 30-llu qaa-
ngiuppata, aatsitassarsior-
toqalersinnaalluni ukiut 5-
it 10-llu qaangiuppata.
Namminersornerulerne-
rup atuutilerneranit ukiut
15-it qaangiutullu paasinar-
sivoq aningaasatigut nam-
mineersinnaassuserput
angugallarnavianngikkip-
put. Ukiut tusind-ilikkaat
tullianut ikaarsaarutta suli
avataanit isumalluuteqar-
neq pisariaqartittussaavar-
put.
Poul Bo Christensen
AATSITASSAT
lppassaq+
UllumiH-
Aqagu?
Suuneri,
annertussusii,
atorsinnaaneri,
nalingi atuakkami
paasissutaapput
Qupp. 80, ass.
kr. 98,00
ATUAKKIORFIK • BOX 840 • 3900 NUUK • TLF. 22122