Atuagagdliutit - 28.06.1994, Qupperneq 3

Nr. 48 ■ 1994
3
NUUK (KK) - Nunaqarfm-
nit tamanit sooq kommu-
nalbestyrelsini sinniisoqar-
tassava?
Nunaqarfimmiut illoqar-
finnut ataatsiiniigiartarneri
akisuujullutillu ajornaku-
soortuupput, tamannalu
pissutigalugu kommunet
ataatsimiititaliaanni ataa-
vartunni nunaqarfimmiut
ilaasortat ikittuararsuup-
put.
Apeqqut taanna immaqa
qinngasaarisutut nipaqar-
sinnaavoq, kisiannili kom-
munenik ingerlatsinermi
pissutsit Kalaallit Nunaan-
ni oqallinnermi nipangiusi-
maneqarunnaartariaqar-
put.
Borgmesterit taama im-
minnut neriorsoqatigiipput,
Kalaallit Nunaanni kommu-
net 18-iusut qanoq atuga-
qarnerat pillugu sap. akun-
nerata naanerani Nuummi
oqallinnerminni:
- Kommuneni politikik-
kut allaffissornikkullu pis-
sutsit ineriartortissagutsi-
git, kommuneni pissutsit ta-
maasa isertuanngitsumik
isummanillu pigiliussiin-
naanngitsumik oqallisigisa-
riaqarpavut, borgmesterit
oqarput. Tamatuma kingor-
nå kommunalbestyrelsinut
qinersisarnermi qinersiviit
atuuttut aamma Kalaallit
Nunaanni kommunet siu-
nissami qanoq amerlatigi-
nissaasa allanngortinnis-
saat pillugit pitsaasumik eq-
qissisimasumillu oqallitto-
qarpoq.
Ukiup ataatsip matuma
siorna kommunalbestyrelsi-
ni aamma nunaqarfinnik
aqutsisuni oqallisigiumane-
qanngilluinnarpoq qinersi-
sarnermi pissutsit allan-
ngortinneqarnissaat. Ullu-
mikkut Kommunet iluar-
sartuussivineqarnissaannut
kommissioni piumafiigine-
qalerpoq, nunaqarfinni
aqutsisut pissaaneqarneru-
lernissaat illua-tungilerne-
qassasoq kommunalbesty-
relsini ikinnerusunik nuna-
qarfimmiut ilaasortaatita-
qalernerinik.
Oqartussaaneq
Kommunet iluarsartuussi-
vigineqarnissaannut kom-
missionip siunnersuutigaa
maannakkut nunaqarfinni
aqutsisut taarsemeqarnis-
saat nunaqarfinni siulersui-
sunik.
Allanngortitsinerup ki-
ngunerissavaa nunaqarfiit
imminnut ingerlannerat al-
lanngortinneqassasoq aqut-
sisunit siulersuisunut, nu-
naqarfinni pissutsit nammi-
neerluni aalajangiivigine-
qarsinnaanerat annertunin-
ngorlugu. Nunaqarfinni siu-
lersuisut aningaasatigut
missingersuusianik kom-
munalbestyrelsinit tunine-
qartalissapput, missinger-
suusiallu tamakku tunnga-
vigalugit nunaqarfinni siu-
lersuisut nunaqarfimminni
pingaarnerutitaminnik isu-
maginnittalissapput.
Taama allanngortitsinis-
saq Kalaallit Nunaanni
Kommunet Kattuffiannit
isumaqatigineqarpoq.
Kisiannili Kattuffiup
annertuumik pingaartippaa
allanngortitsinikkut nam-
mineerluni aalajangiisin-
naanerup annertusinera
nunaqarfiit atorluarniarta-
riaqaraat. Taamaattumik
nunaqarfinni aqutsisunut
ilaasortat nunaqarfinnilu
allaffinni sulisut pikkoris-
sameqartariaqarput.
Immikkoortillugit
Ullumikkut ukiut sisamat
qaangiunneri tamaasa kom-

GRØNLANDSPOSTEN
Nunaqarfiit pissaaneqamerit
Nunaqarfinni aqutsisut pissaaneqamerusut kommunalbestyrelsini
ikinnerusunik sinniisuutitaqarsinnaapput
Komm uneqarflnnik iluarsartuusseqqinnissamik ataatsi-
mlititaliarsuup siunnersuutigaa, nunaqarfiit aqutsisui
oqartussaassuseqarnerulissasut. Bygderådet nunaqarfinni
aqutsisunik taasanik taarserneqassapput. Nunaqarfim-
miulli kommunalbestyrelsemi sinniisaat ikisarniarneqar-
put. Qeqertarsuatsiaarmiut ullumikkut Nuup Kommunea-
ta kommunalbestyrelseani marlunnik sinniisuutitaqarput.
Nammineersinnaassuseqarnerulersitaassagunik siunerta-
mut akuersaarsinnaanerarput.
Kommunalreformkommissionen foreslår, at bygderne får
større kompetence. De nuværende bygderåd skal afløses af
bygdebestyrelser. Til gengæld skal bygdernes repræsenta-
tion i kommunalbestyrelserne nedtones. Her er det Qeqer-
tarsuatsiaat, som i dagsender to repræsentanter til kommu-
nalbestyrelsen i Nuuk. Det vil bygden godt bytte med et øget
selstyre. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
lernerisigut immikkut soqu-
tigisat ikinnerusut isumagi-
neqarsinnaalissallutik.
Qinersiviit
Kommunalbestyrelsinut qi-
nersisarnermi qinersiviit
agguataarneqartamerat ar-
lalitsigut periarfissaqarpoq.
Kommunet ataasiakkaat
ataatsimut qinersivinngor-
sinnaapput. Taamaalilluni
nunaqarfinnut minnerusu-
nut kommunalbestyrelsi-
mut ilaasortaatitaqalernis-
saq qjornarnerulissaaq. Ta-
manna erseqqissumik erser-
poq Edvard Møller-ip asser-
suusiaani pingasuusuni, ki-
siannili sooq kommunalbe-
styrelsimut ilaasortap illo-
qarfimmiup nunaqarfimmi-
ut soqutigisaat isumagisin-
naassanngilai? Killormullu?
Periarfissat aapparaat
nunaqarfiit mikisut marluk
pingasulluunniit imminnut
qanittut ataatsimut qinersi-
vinngortinneqarnissaat,
kommunalbestyrelsimut
ataatsimik ilaasortaatitaqa-
lersinnaasut.
Suliassaq tamanna kom-
munenit ingerlateqqinne-
qarpoq kommunet iluarsar-
tuuteqqinnissaannut kom-
missionimut. Qularutis-
saanngilarlu upernaakkut
1997-imi kommunalbesty-
relsinut qinersinissaq alla-
tut ingerlanneqarumaartoq,
1993-imi qinersinermut na-
leqqiullugu.
munalbestyrelsinut qinersi-
soqartarpoq, kommunellu
ataasiakkaat qinersivinnut
immikkoortunut agguataar-
simapput.
Uloqarfinni qinersisartut
qinigassanngortittoq illo-
qarfimminneersoq kisiat
taasinnaavaat, nunaqarfim-
miullu qinigassanngortittoq
nunaqarfimmioqatertik ki-
siat taasinnaallugu.
Illoqarfinni ataasiakkaani
kommunalbestyrelsimut
ilaasortassat aalajangersi-
masumik amerlassusiUit qi-
nigaasarput, amerlanerti-
gullu nunaqarfimmioq ataa-
seq kommunalbestyrelsi-
mut ilaasortassatut qinigaa-
sarluni. Nunaqarfiilli anne-
rit kommunalbestyrelsimut
marlunnik ilaasortaatita-
qartarput, nunaqarfiilli
ilaat inuerukkiartorpallaar-
tut naalakkersuisut aalaja-
ngiinerisigut kommunalbe-
styrelsini ilaasortaatitaqar-
sinnaajunnaartarlutik.
Taamaalilluni kommu-
nalbestyrelsinut ilaasortaa-
titaqarneq »akisoorujussuu-
sinnaavoq«.
Akisuut akikitsullu
- Demokrati tunngavigalu-
gu inuk ataaseq ataatsimik
taasisinnaatitaavoq. Taa-
maattumik kommuneni
ataasiakkaani ilaasortaasin-
naaneq taama assigiinngis-
suteqartigisariaqanngilaq.
Taama oqarpoq KANU-
KOKA-mi siulittaasoq Ed-
vard Møller. Kisiannili pis-
susiviusut taamanngiUat,
taamaattumikk Edvard
Møller 6. april 1993-imi
kommunalbestyrelsinut qi-
nersinermit assersuutissa-
nik pingasunik saqqummi-
ussivoq.
Nunaqarfimmi Kanger-
lummi qinigassanngortittoq
Qeqertarsuarmi kommu-
nalbestyrelsimut qinigaa-
voq taasisunit 33-usunit
17-inik taaneqarsimalluni.
Qeqertarsuarmi partii ilaa-
sortanngortitaqassaguni
98-inik taaneqarsimasaria-
qarpoq.
Nunaqarfimmi Qeqertar-
suarmi taasisut aqqaniliup-
put, Qaanaamilu kommu-
nalbestyrelsimut qinigaa-
voq arfineq-pingasunit taa-
neqarsimasoq. Qaanaami
partii 34-nit taaneqarsima-
soq kommunalbestyrelsi-
mut qinigaanngitsoorpoq,
inuillu marluk tamarmik
26-nik taaneqarsimasut qi-
nigaanngitsoorlutik.
Nunaqarfimmi Uunartu-
mi partiit marluk qinigas-
sanngortipput, aappaa quli-
nit taaneqartoq, aappaa ar-
fineq-marlunnit taaneqar-
luni. Taamaattumik partii
qulinit taaneqarsimasoq It-
toqqortoormiut kommunal-
bestyrelsiannut ilaasortaa-
titaqalerpoq.
Soqutigisat
Assersuutit pingasut taku-
tippaat kommunet iluini de-
mokrateqarnermi anner-
tuumik equngassuteqarto-
qartoq.
Equngassutit tamakku
kommunet iluarsartuuteq-
qinnissaannut kommissio-
nip siunnersuuteqarneratut
iluarsineqarsinnaapput nu-
naqarfinni inuit qinigaasa
nukittorsarneqarnerisigut,
taamaalilluni kommunalbe-
styrelsimut toqqaannartu-
mik ilaasortanngorsinnaa-
nerup pisar iaqartinneqar-
nera soqutigineqarneralu
annikillisinnneqarsinnaaq-
qullugit. Nunaqarfimmiut
akuersaartumik nipaqarsi-
mapput, taamaattumik
borgmesterit sap. akunne-
rata naanerani Nuummi
ataatsimiinnerminni siun-
nersuut tunngaviatigut
akuersaarsinnaavaat.
Kommunalbestyrelsi-
mut ilaasortat amerlassu-
saat aamma isiginiarneqar-
sinnaavoq, Edvard Møller
oqarpoq. Kommunet amer-
lasuunik nunaqarfillit kom-
munalbestyrelsimut ilaa-
sortat katersorniarneqar-
tarnerannik ajornartorsiu-
teqarlutillu aningaasarpas-
suarnik atuisarput. Nuna-
qarfinni annertunerusumik
aalajangiisinnaalernikkut
nunaqarfimmiut kommu-
nalbestyrelsimut ilaasortat
ikilisinneqarsinnaapput,
nunaqarfimmiullu annertu-
nerusumik akisussaaffeqa-
C ^
Kommunet killeqaifii
oqallisigineqassasut
Tamassumali oqaluuserineqamissaa Kommunenik
iluarsartuusseqqinnissamik ataatsimiititaliarsuup
utaqqissukkumavaa
V
NUUK(KK) - 2000-mi nu-
natsinni kommuneqarfiit
qassiussappammita?
Sapaatip akunnerata
kingulliup naanerani nu-
natsinni borgmesterit
Nuummi ataatsimiipput,
apeqqulli taama ersaris-
silluartigalugu, tassa nu-
natsinni kommuneqarfiit
killeqarfiinut tunngasoq,
oqaluuserineqarani.
Apeqqulli tamanna
borgmesterit pimoorullu-
gu oqaluuseriumavaat.
Apeqqut tamanna pin-
gaartillugu taaneqaqqaar-
poq nunatsinni kommu-
neqarfiit upernaaq Ilulis-
sani ataatsimeersuarma-
ta, tassa kommuneqarfiit
killeqarfii maannamut
atuuttut aamma siunissa-
mi atuutiinnarnissaat eq-
qarsaatigalugu.
Kommunenik iluarsar-
tuusseqqinnissamik
ataatsimiititaliarsuaq
aamma 1995-mi sulissaaq,
apeqqullu pineqartoq qa-
quguussagaluamersoq
oqaluuserisussaallugu.
Maannakkuugallar torli
isumaqatigiissutigineqar-
nikuuvoq siunissami
kommuneqarfiit amerlas-
susaasa oqaluuserineqar-
nerat tassaassasoq ataat-
simiititaliarsuup sulias-
saanut kingullernut ilaa-
jumaartussaq.
Tamanna aalqjangerne-
qartinnagu siullermik nu-
naqarfiit pillugit kiisalu
suliassat agguataarneqar-
nerat, tassa Namminer-
sornerusut kommuneqar-
fiillu akornanni, naam-
massineqaqqaarallame-
qartussaapput.
Nunasiaanerut
nalaaneersoq
Qularutissaanngilluin-
narporli oqallinnerup
misigissutsinik attuiu-
maarnissaa.
Kommuneqarfiit peqa-
tigiifiiata KANUKOKA-p
siulittaasuata Edvard
Møller-ip borgmesterit
oqabssaarlugit oqarfigi-
gai, ullumanna kommu-
neqarfiit killeqarfii tas-
saasut nunatsinnut mini-
stereqarfeqarnerup na-
laanit kingornussaasut.
Ukiuni 15-nini Nammi-
nersornerulluta ingerla-
reerluta piffissanngorso-
rinarpoq killeqarfiit taak-
kua oqaluusereqqissaar-
nissaat.
- Kommuneqarfiit kat-
tu taarnerisigut allaffis-
sornerujussuaq annikilli-
sarsinnaavarput sipaaru-
teqarlutalu, Edvard Møl-
ler oqarpoq. Sooqkommu-
neeqqaani tamarluinnar-
ni ataatsimik kommunep
pilersaarusiortoqassaa-
gut, ataatsimik akileraar-
nermut inspektøreqassaa-
gut, aningaasaqarniar-
nermut pisortaqassaagut
kiisalu kommunaldirektø-
reqassaagut? Sooq taama
amerlatigisunik kommu-
nep allafieqassaagut ta-
marmik qarasaasianik
atortorissaarutilinnik.
Taamatut atorluaaxui-
ginneq imaalillugu iluar-
sineqarsinnaavoq.
Siullermik, kommune-
qarfiit kattullugit ko*n-
muneqarfissuanngortin-
neqarsinnaapput. Aap-
passaanik, kommuneqar-
fiit akunnerminni kom-
muneqarfiup iluani suli-
assat pisariillisarsinnaa-
vaat.
Kujataa Qeqertarsuul-
lu tunua ukiorpaalunngu-
lersuni (tamarmik immik-
kut tallim anik kommune-
qarfillit) kommuneqar-
finngortinnissaat oqaluu-
serineqartarsimavoq. Nu-
nap immikkoortuini taak-
kunani kommuneqarfiit
iluminni suleqatigiittoqa-
reerpoq, suleqatigiinnerlu
tamanna siuarsameqar-
sinnaavoq kommuneqar-
finni taakkunani innut-
taasut kommuneerutsi-
taanerannik misigitinn-
gikkaluarlugit.
Siunissami kommune-
qarfiit qanoq isikkoqaru-
maarnissaat pillugit borg-
mesterit ataatsimiinner-
minni annertunerusumik
oqaluuserinngikkalua-
raat, taamaattoq manna
isumaqatigiissutigaat:
Kommunet killeqarfii
ullumanna atuuttut al-
lanngortinneqannginne-
ranni, kommuneqarfiit
amerlassusaat killeqarfii-
salu allanngortinneqar-
nissaat innuttaasuni oqa-
luuserineqassasut.