Atuagagdliutit - 02.08.1994, Qupperneq 3

Nr. 58 • 1994
3

GRØNLANDSPOSTEN
Kitaani guultisiortut
Nunaoil A/S-ip ujaqqanik erlinnartunik ujarlertitsinini aasaq manna
ingerlatiinnarpaa
NUUK(KK) - Kalaallit Nu-
naanni guulteqarpoq. Taa-
maallaalli ujaqqat erlinnar-
tut piiaaffissaannik anner-
tuumik nassaarniarneq
ajornartorsiutaavoq, taa-
maattumimmi nassaartoqa-
raluarpat aatsitassarsior-
flmmik iluanaarutaasinnaa-
sumik ammaasoqarsinnaa-
galuarpoq.
Nunaoil-ip allafliani,
Nuummi Inspektørbakken-
imiittumi ujarappassuit ku-
sanaqisut guultinik akullit
uninngasuutigineqarput.
Ujaqqat aningaasanik toq-
qorsivinnut paarnaarunne-
qarsimanngillat, ilaanni-
luunniimmi guulti akori-
saat isaannarnik takune-
qarsinnaaneq ajorpoq. Kisi-
annili ujaqqat taakku guul-
titaqarput, ujarassiuullu
guultimik ujarlernerminni
nangeqqinnissaminnut
tunngavigilluarsinnaavaat.
Aatsitassanik misissui-
sarfik Nunaoil A/S naala-
gaaffiup Namminersorne-
rullutillu Oqartussat ataat-
simut pigisaraat, ukiorpas-
suarnilu suliffeqarfik taan-
na guultimik ujarlersima-
voq - Kalaallit Nunaannilu-
mi guultimik nassaarsimal-
luni. Aasaq manna ujaarler-
nermi Nanortallip, Nuup
Maniitsullu eqqaani nas-
saartoqarpoq.
Nunaoil guultimik ujar-
lernermi 25-it missaanniit-
tunik sulisoqarpoq, taakku-
lu amerlanersaat aasaane-
rani suliassanut attartorne-
qarsimapput, tassa qaqqat
nunap assiliomerinut ujar-
lerfiginerinullu sulisussa-
tut.
Kalaallit Nunaat assilior-
niarlugu pisuinnartarput,
imaatigut an galas arput tim-
misartortarlutillu.
Napasorsuaq
Nanortallip eqqaani kanger-
luup Tasermiut silatinngu-
anniippoq qaqqarsuaq kusa-
nartoq, Napasorsuarmik
taaguutilik. Napasorsuar-
miit Qaarsutsiaap Qaqaata
Saqqaaniittup tungaanut
qooroqarpoq. Tassanilu
aamma guulteqarpoq.
Qangaaniilli naluneqann-
gilaq sissami guulteqartoq.
1980-ikkut ingerlanerini
Nanortallip kommunnia
guultisioqataagaluarpoq,
uniinnartariaqarsimalluni-
li. Kisiannili Nuna Oil-imi
ujarassiuut pingasut, John
Gowen, Ole Christiansen
aamma John Pedfersen
1992-imi septemberimi sis-
sami guldimik nassaarput,
tassani immap guldi ersiin-
nartilerlugu perajuit peersi-
mammagit.
Tamatumalu kingorna,
tassa 1993-imi Nunaoil-
imiit guulteqarfiusoq eqqaa-
lu tamarmik nunap assigani
titar tarneqarpoq. Anner-
tuumik guulteqarsimassap-
pat nunap ilaani allanik
aamma guulteqarfeqarsi-
massaaq.
Kalaallit Nunaanni aatsi-
tassanik ujaarlerneq akiso-
orsuuvoq. 1993-imi Nuna-
oil-ip Amerikami suliffissuit
marluk, Cyprus aamma At-
las suleqatigileraluarpai, ki-
siannili ukiup nikinnerani
amerikarmiut suleqatigiin-
nermit tassannga tunuar-
put. Imaanngikkaluarpoq
Napasorsuarmik guulte-
qanngimmat, kisianniliuna
guulti nassaarineqartoq Cy-
prus-ip naatsorsuutigisaa-
nik annikinnerummat sule-
qatigiikkunnaartut. Cyprus
Napasorsuarmi suleqatigi-
neqaraluarpoq Arsummilu
ilisimasassarsiornermi At-
las suleqatigineqarluni.
Siorna Cyprus 1 million
dollarsinik Atlasilu 1 million
kroninik Kalaallit Nunaata
kujataani ilisimasassarsior-
nermut aningaasartuute-
qarput. Suliffissuillu taak-
ku Nunaoil-imik suleqate-
qarunnaarnerisigut anin-
gaasat taakku tamaangaan-
nartinneqarput. Taamaak-
kaluartorli amerikarmiut
nikalluuteqanngillat. Taa-
matummi suliaqarluni ilua-
naarsinnaanermut periar-
flssat annaasinnaasallu ili-
simareerpaat.
Mianersortumik
nalilerpaat
Taamaattorli Nunaoil-ip
Kalaallit Nunaata kujataani
guultisiornermi suleqate-
qarnissani suh soqutigaa,
taamaammallu sulifTeqar-
flup Kalaallit Nunaanni su-
liani nunarsuarmi annertu-
nerumik ilisimaneqalernis-
saat anguniarlugu nukip-
passuit atorpai.
Nunaoil-illu naliliinera
malillugu suli guultit nas-
saarfiusut nunat assigini ti-
tartaaneq suli soqutiginar-
tuuvoq kinguneqarluarnis-
saalu ilimanarluni. Taa-
maammat Nunaoil-ip Nar-
sarsuaq aallaavigalugu suh-
sut talllmat julip augustillu
ingerlanerani misissuitip-
pai.
Qaarsutsiaap Qaqqaani
qaarsoq 1 toniugaangami
guultimik 50 gramimik ako-
qartarpoq. Imaassinnaavor-
lu qaqqap qaarsortaa 100 tu-
sind tonsikkaat marlussuit
guultitaqartut, taamaassap-
pallu guulti 10 tonsit mis-
saanniissaa, taamatullu an-
nertutigisoq 1 miUiard kro-
nit missaani naleqarpoq.
Taamaakkaluartoq Nuna-
oil-imi ujarassiuut qanoq
annertutigisumik guulte-
qarnera eqqoriassallugu mi-
anersorput, taamaaliomer-
mikkullu ukiuni tulliuttuni
piviusunngunngitsoorsin-
naasumut neriulussinnar-
toqarnissaa pinngitsoomi-
arpaat.
Kisiannili Qaarsutsiaap
Qaqqaani guultisiorfittaas-
s aa gut? Tamanna oqaatigis-
sallugu suli siusippallaar-
poq. Aatsitassarsiorfittaas-
sagutta apeqqutaasussat ar-
lalissuupput, taakkununn-
galu ilaavoq nunarsuatsinni
guultimut akigititaasoq.
Guulteqarfik 250 meterinik
portussusilimmiit 1.000 me-
terimut portussusilimmut
ataannarpoq, annertuner-
paafllalu 750 meterinik por-
tussuseqarluni. Aatsitassar-
siorfiliussagaanni portUn-
gqjappoq.
Kalaallit Nunaata kuja-
taani guulteqarfinnik katil-
lugit tallim anik arfinillinil-
luunniit nassaartoqarsima-'
voq. Nunaoil-ip Tasermiut
eqqaanni misissuititsinissa-
mi saniatigut aasaq manna
Uunartumi Arsullu eqqaani
misissuititsivoq.
Kujataani suliniutaasu-
nut aqutsisuuvoq ujarassio-
oq Hans Christian Olsen, si-
larluttarneralu eqqaassann-
gikkaanni suliat pUersaaru-
tit malillugit siumut inger-
lapput. Aasaq manna Ka-
laallit Nunaata kujataani
suliniutaasut 2 millioner
kroninik akeqarput.
Nuup eqqaani
Aasaq manna Nunaoil-ip
misissuiffigisaannit soquti-
ginartut aappaat Nuup eq-
qaaniippoq.
Ukkusissami, Qeqertar-
suarmi Nuullu kangerluata
qinnguaniittumi Isuani ku-
jataani suliniutaasut assigi-
nik ingerlatsisoqarpoq. Uja-
rassiuut aasaanerani nunap
assinganut titartaallutik
misiligutissanillu ilanngar-
tuillutik ulappupput.
Ukkusissap tunuani Kan-
gerluarsunnguamut ammu-
kariaani siorna sissami
guultimik nassaartoqarpoq.
Napasorsuarmi Kalaallit
Nunaata kujataaniittumi
nassaarfiusutut Kangerlu-
Napasorsuarmi qaarsoq guultimik akulik 1,6 meterinik si- Det guldførende lag i dalen ved Kirkespiret ved Nanortalik
lissuseqarpoq, titarniusanngorlunilu qaqqami ersilluni. går som er 1,6 meter bred, lys stribe gennem det mørke fjeld.
(Ass./Foto: Nunaoil).
Nunaoil-ip Nuummi allaflianipisortap, ujarassiuup irlandi-
miupJohn Gowen-ip Kalaallit Nunaata kujataanit Napasor-
suarmit ujarak guultitalik tigummiaraa.
Lederen af Nunaoils Nuuk-kontor, den irske geolog John
Gowen med et stykke af den guldførende åre fra dalen ved
Kirkespiret i Sydgrønland. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
arsunnguamik guultip qale-
riaarfigisaanik nassaarto-
qanngilaq. Tassani guulti
mikisuaraarannguanngor-
luni aggulussimavoq, aat-
saallu allisitsiuserluni taku-
neqarsinnaalluni. Ullaat ta-
maasa angutit marluk umi-
aasaaqqamik pullattakka-
miit Nuummiit Kangerluar-
sunngualiartarput, Ukku-
sissallu tunuani guulteqar-
fimmut ilisamaataasinnaa-
sunik ujarlertarlutik. Taa-
matut ujarlernissaminnut
suli sapaatit akunnerinik
pingasunik pissiffissaqar-
put.
Nunaoil 1990-imiilli
Nuup Kangerluanni Qeqer-
tarsuarmi guultimik aatsi-
tassanillu allanik ujarlertar-
simavoq. Qaqqarsuaq Aap-
palaartoq Qoornup tungaa-
niippoq, aasaq mannalu uja-
rassiuut tassani nunap as-
singanut titartaapput. Qe-
qertarsuup qaqqaata taas-
suma qalipaataa aappalaar-
toq tassaavoq savimminis-
sap manngertomernera.
Angutit tallimat qaammatip
ataatsip ingerlanerani qaq-
qami tassani tupersimaarni-
arput, isertugaatigisinnaa-
saanillu ujarlerlutik.
1970-ikkut ingerlanerini
Nuup Kangerluata qinngua-
niittumi Isuani savim minis-
samik annertuumik nas-
saartoqarpoq, kisiannili
nassaarineqartoq naatsor-
suutigisamit annikinnerul-
luni. Taamaakkaluar torli
tamanna ujarassiuunut pis-
sanganartortaqarpoq, taa-
maammallu Nunaoil-ip nu-
nap assinganut titartuinini,
1993-imi aallartissimasani
aasaq manna ingerlatiin-
nassavai.. Angutit tallimat
augusti tam aat tammaarsi-
maarnerminni annertune-
rusumik zinkimik, kann-
gussammik guultimillu
ujarlertussaapput.
Aasaq manna Nuup eq-
qaani suliniuteqarfiusussat
pingasut Nunaoil-imi uja-
rassiuup Laila Grahl-Mad-
sen-ip aquttussaavai, taak-
ku lu aamma suliarinissaat 2
millioner kroninik akeqar-
put.
Avanersuarmut
Aammattaaq Maniitsup
kanginnguani Nunaoil aa-
saq manna guultisiortitsi-
voq.
1993-imi suliffeqarfiup
ujarasiortartui guultimik
nassaarput, ullunilu ukuna-
nerpiaq angutit pingasut
umiatsiarlutik nunap sana-
neqaataa assiliorpaat, misis-
soqqissaagassanillu piiaal-
lutik.
Aamma augu s tip aallar-
tinnerani Nunaoil Avaner-
suup Kommuniani Savissi-
viup Inglefield Land-ip tun-
gaanut misissuifligisussaa-
vaat nunallu sananeqaataa
assiliortussaallugu.
Avanersuarmi sulisut he-
likopterinik umiatsianillu
angallateqassapput. Misis-
suinerminnilu ujaqqat er-
linnartut, soorlu guultit
aammalu aatsitassat allat
zink pingaarnerutillugu
nassaariniarneqartussaap-
put. Sulisut nuna assilior-
tussaavaat misissoqqissaa-
gassanillu piiaasussaallutik.
Tamatumalu saniatigut uja-
rassiuut qaammataasamiit
assilisanik misissueqqis-
saartussaapput. Nunami ta-
maani naasukinnera pissu-
tigalugu silaannarsuarmit
assilisanit nuna pineqartoq
soqutiginaateqarluartunik
paasisaqarfigineqarsinnaa-
voq.
Maniitsup eqqaani ilisi-
masassarsiomerit 200.000
kroninik akeqartussaapput,
Qaanaallu eqqaani ilisima-
sassarsiornerit 800.000 kro-
ninik akeqartussaallutik,
suliniutillu taakku marluu-
sut ujarassiuumit John Go-
wen-imit aqunneqartus-
saapput.
Nunaoil-ip 1994-imi suli-
niutissaanut 5 millioner
kronit missingersuusiarine-
qarsimapput.