Atuagagdliutit - 31.08.1995, Side 12

12
Nr. 68 • 1995
GRØNLANDSPOSTEN
Nunaqarfik ukiorpassuami
kommunefogedeqanngitsoq
Kujataani nunaqarfiit anginerit ilaat ukiorpassuami
kommunefogedeqanngilaq. Taannaannaanngilarli nunaqarfiit aamma
allat kommunefogedissaaleqipput
NUUK(LS) - Narsarmiut
ukiut tallimat sinnerlugit
kommunefogedeqanngillat.
Nunaqarfik Narnortallip
kommunianiittoq 150-t miss-
aanni inoqarpoq. Ukiup ata-
atsip ingerlanerani politiit
KNI-mi arlaleriarlutik alla-
garsiisaraluartut taamaattoq
nunaqarfimmiunit kommu-
nefogedinngornissaq ornigi-
nartinneqanngilaq.
- Kommunefogedeqann-
ginnerput erloqinarlunilu
annikilliornarpoq. Nunaqqa-
taasut inummut ataatsimut
saaffiginnittarput, taannalu
politiinut sianertartoraarput,
taama Narsarmiuni aqutseqa-
taasut ilaat Hermann Mori-
tzen oqaluttuarpoq.
Nunaqarfiillumi parnaar-
ussiveqanngimmata kommu-
nefogedip tamatigut perullu-
liortut saammarsamiarlugillu
eqqissisarniartarpai.
- Kommunalbestyrelsimut
ilaasortaatitarput isumaqati-
giinngittunut saammarsaasu-
ullunilu eqqissisaasartuuvoq,
Hermann Moritzen oqarpoq.
Politeeqarfiit 17-t
Nunatsinni politeqarfiit 17-
upput nunaqarfiillu 60-t mis-
saanniillutik. Kommunefo-
geditut atorfiit 74-t ukioq
manna aningaasaliiffigin-
eqarsimapput.
Nunaqarfiup inuttussusia
naapertorlugu kommunefo-
gedeqartitsisoqartarpoq,
soorlu inuttunerusuni kom-
munefogedit marluussartut
inukinnerusunilu ataasiinna-
asartoq. Inuttussusiilu naa-
pertorlugit aamma ajunngits-
orsiassaqartinneqartarlutik.
Narsamiut, Frederiksdal, har i de sidste fem år ikke haft en kommunefoged.
Bygden har omkring 150 indbyggere. - Vi føler os ikke trygge, siger en af beboerne.
- Qularutiginngilara ajunn-
gitsorsiaritinneqartartut piin-
narlugit kommunefogedigin-
ngortoqarumanngimmat,
Hermann Moritzen oqarpoq.
Kommunefogedillu anin-
gaasarsiaasa allassimaffii
naapertorlugit Narsarmiuni
kommunefogedip ajunngits-
orsiassai suli akileraarutinut
ilaanngaatinneqaratik ukiu-
mut 11.766,55 kronit aninga-
asarsiarissagaluarpai.
Eqalugaarsuit Qaqortup
politeqarfianit isumagin-
eqartoq aamma kommunefo-
degissaaleqivoq taamatutta-
aq Qasigiannguit pigisaat
Ikamiut. Ikamiut 100-t miss-
aanni inoqartoq ukioq ataa-
seq sinnerlugu kommunefo-
deqarsimanngilaq.
- Ikamiuni kommunefoge-
dissarsiulooraluarpugut
soqutigineqanngilarli, Qasi-
giannguit politiivisa ittuat
oqarpoq.
#m Peqaratik
Toqqissisimananngilaq.
Eqqatsinni ajutoortoqaralu-
arput kimut saaffiginnissar-
luta nuluarput, Ikamiuni
aqutsisunut ilaasortaq Angu-
tinnguaq Johansen oqaluttu-
arpoq.
Politiit kommunefogedis-
sarsiorlutik KNI-p pisiniarfi-
anut allagartamik nivinngaa-
simapput. Ukiorli allagartali-
unneqartoq suli nivinngaju-
arsinnarpoq.
- Ukioq nunaqarfimmi
aqutsisut siulittaasuata angu-
tit piukkanartut ataasiakkar-
lugit oqalutigigaluarpai, kin-
guneqanngilarli, nunaqar-
fimmi aqutseqataasoq oqar-
poq. Taassumalli aamma
kommunefogeditut sulinissa-
ni orniginartippallaanngilaa.
- Aalisartuungama angerl-
arsimaqqatuppunga, Angu-
tinnguaq Johansen oqarpoq.
- Kommunefogedinngor-
nissaruna nakerineqanngits-
oq aningaasarsiakippaallaar-
titseqimmat inuttullu aamma
piumaffigitinnarunaqimmat.
- Qujamartumilli kommu-
nefogedeqannginnitta nalaa-
ni ajortuliortoqanngilaq.
Inassutigineqartarput
Nunaqarfinni aqutsisut kom-
munefogedinngortussat poli-
tiinut inassutigisarpaat.
Atammik Maniitsup pigisaa
qaammatini kingullemi pin-
gasuni aamma kommunefo-
degeqarsimanngilaq.
- Marluk piumallutik qin-
nuteqarput. Tamaasali inas-
sutigisinnaangunanngilagut
aappaa pitsorluttuummat
aappaalu ajortuliaqartarsi-
mammat akuerineqarnissaat
ilimanarpallaanngilaq,
Atammimmi aqutseqataasoq
Hans Frederik Poulsen nas-
suiaavoq.
- Politiit aalajangingassar-
aat qinnuteqartunit kina
nunaqarfimmi kommunefo-
deginngortinneqassanersoq,
ajortuliaqarsimannginnerlu-
mi pingaartittartorujussuuva-
at, Hans Frederik Poulsen
naggasiivoq.
(kronik)
Akissutissaq amigaatigaara
Allattoq, Per Walsøe
Titartaasoq: Pernille Kløvedal Helweg
Danmark-imi sungiusimava-
ra inuit sunik immininermin-
nut tunngassuteqartunik ape-
rigaangakkit, tamatumunnga
qanoq isumaqarnerannik,
isornartorsiutigisinnaasaan-
nik aaqqiissutissatullu siun-
nersuutigisinnaasaannik, taa-
va tamatigut akineqartarpun-
ga. Taamatulli Kalaallit Nu-
naanni misigisaqarsimanngi-
langa. Kalaallit Nunaanni eq-
qartuussiveqarneq pillugu
Kommissionimi siulittaasu-
tut kalaallit - kisimiitillugit
arlaqartillugilluunniit - pi-
nerluuteqarsimasunut inatsit,
pineqaatissiisarneq aamma
pineqaatissinneqarsimasunut
inissiisarfiit pillugit aperi-
gaangakkit amerlanertigut
iluamik akineqameq ajorpu-
nga.
Nuummi august 1994-imi
ataatsimiinnermi eqqartuus-
siveqarnermut kommissioni-
mi siulittaasutut aallartik-
kama isumalluartorujussuu-
simavunga. Kommissionimi
kalaallit ilaasortat kalaallit
inuiaqatigiit politikerillu
kommissioni ungalu oqalut-
tuussinnaasariaqarpaatigut
Kalaallit Nunaanni suut kiss-
aatigineqarnersut, politiit su-
linerat qanoq ittuussanersoq,
kredsretit, pineqaatissiisar-
nerit, pinerluuteqarsimasut
tamimikkut nappaatillit il.il.
qanoq pineqamissaat kissaa-
tigineqarnersut. Taava anner-
tuumik iliuuseqarsinnaavu-
nga Kalaallit Nunaanni kis-
saatigineqartut naammassin-
eqamissaannut. Kommissio-
nip sulinera aallartiinnartoq
AG-mi allaaserisaqarpunga.
AG-lu ingerlaannaq pingaar-
nertut allaaserisaqarpoq:
»Sakkortuumik oqallitsissi-
uk«. Tamatuma kingorna ka-
laallit aviisiini arlaleriarlu-
nga ilanngussaqartarsima-
vunga. Akineqarnerli ajorpu-
nga.
Kujataani nunaqarfinni il-
loqarfinnilu aamma Qeqer-
tarsuup Tunuani angalasarsi-
mavunga. Tamatigut inunnik
ataatsimiititsisarsimavunga.
Inuit ikittuararsuit taamaal-
laat orniguttarput, orniguttul-
lu annikitsuinnarmik oqaase-
qartarput. Soorunami anni-
kitsumik isornartorsiuisoqar-
tarpoq, kisiannili kalaallit qa-
noq isumaqarnersut uanga
qallunaatut iluamik paasineq
ajorpara. Aamma politikerit
oqallinnermut akuliunneq a-
jorput. Taavami qanoq ilillu-
tik politiit, kredsretit, pine-
qaatissiisarnerit aamma pine-
qaatissinneqarsimasunut i-
nissiisarfiit Kalaallit Nu-
naanni atugassarititaasut tun-
ngavigalugit ineriartorsin-
naassappat?
Akissutissat amigaataasut
immaqa uanga tusaatissatut
tigusariaqassavakka: »Taam-
aassagunik taamaanniarlik«.
Kalaallit qallunaallu kom-
missionimut ilaasortat ilisi-
masatik malillugit aaqqiissu-
tissanik nassaarniarniarlik.
Kommissionip sulinerani
naatsorsuutigisimagaluarpa-
ra kalaallit piumasaqaataat
kissaataallu oqallisigissallu-
git, politikikkut/eqqartuussi-
veqarnikkut piumasaqaatit
tamakku oqallisiginissaat pe-
qataaffigissallugu tamanullu
saqqummiutissallugu. Ilima-
narneruvorli kalaallit sinner-
lugit piumasaqaatinik saq-
qummiussuissasunga (saq-
qummiussuinermut peqa-
taassasunga). Tamannali kis-
saatigivallaanngilara. Imma-
qali taama eqqarsarsimavu-
nga sianiitsuugama imaluun-
niit qallunaajugama?
Soorunami ilaannikkut
saqqummiussisoqartarpoq.
Julimi Kujataaniikkatta Qas-
simiunut tikeraarpugut, atu-
arfimmilu inunnik ataatsi-
miititsisoqarpoq. Inuit 20-t
ornigupput, amerlasoorpas-
suuppullu qassimiormiut
100-nik amerlassuseqarmata
(siornagut misilittagarisima-
sakka eqqarsaatigalugit).
Pernille aperivoq qanoq
oqartoqassanersoq Abel Qas-
simiuni meeraasimasoq ukiut
12-it qaangiuppata uterumal-
luni aalajangerpat, taava ar-
laannit akisoqarpoq nakkutil-
liisumik ilaqarluni aatsaat
nuussinnaassasoq. Kingorna-
gut arlaat tassaanngaannaq
ima oqarpoq:»Eqqarsaati-
gaasiuk pinerluttut navianar-
tut nunaqarfinnut nuutinne-
qamissaat?« Taama isuma-
qamera paasilluarsinnaavar-
put, sunami ersissutigigaa ta-
kulluarsinnaagatsigu.
Amaq inuusuttoq meeralik
Qassimiunut nuussimasoq
soorunami siunissaqartoq ta-
kusinnaavarput, apeqqutigi-
neqarmat meeqqat inuusut-
tullu tassani siunissaqarner-
sut. »SOORUNAMI siunis-
saqarput«, ima paasillugu, si-
unissaqarami soorunami
nuussimavoq.
Ataatsimiinnerup kingorna
arlallit saaffigaannga inatsi-
sit tunngavigalugit ajornar-
torsiumminnik aperiniarlu-
nga. Erseqqissumik nassuia-
appakka - neriorsorlugillu a-
jornartorsiutaat tamatumunn-
ga attuumassuteqartunut saq-
qummiukkumallugit.
Inatsisit tungaasigut taa-
matut ikiuussinnaaneq uan-
nut naammaginarluinnarpoq
- pissanganarlunilu. Immaqa
nalinginnaasumik oqallin-
nermi isummernerit amigaa-
taasarput, ajomartorsiutit i-
nummut ataasiakkaamut so-
qutiginarluianngitsutut pis-
suseqartarmata?
Qallunaatut isumaqarluin-
narpunga kalaallit isumaat,
eqqarsaataat misigissusiilu
iluamik paasissallugit ajor-
nakusoortorujussuusoq. Ta-
makku ersersillugit takutin-
niarneqameq ajormata. Qal-
lunaatut paasisimasaqanngi-
tsutut misigisimavunga.
Pissutsilli allarluinnaaler-
sarput oqaluttuartoqaraangat,
erinarsortoqaraangat, qititto-
qaraangat illartoqaraangallu.
Qaqortumi ikinngutitta Per-
nille, uanga meeqqallu a-
ngallappaatigut Qaqortuku-
luumi oqaluffitoqqamut. Sa-
vaaqqat ujaqqanut saattunut
sianneqarput, tamatumalu
kingorna oqaluttuaqattaan-
neq, oqallinneq, oqallattaar-
neq, illarneq timilu atorlugu
takutitsineq pipput. Illamar-
tunik assiliisoqartarpoq, pia-
reersaqqaarnarni oqalugiar-
toqarluni, kalaallit qallunaal-
lu oqaasii illarnartanngorlu-
git atorneqarlutik - uagut
paasisinnaanngisatsinnik, ta-
mannali nuannernerulersitsi-
innarpoq. Inuit qilersorsi-
manngitsut periaasiat peqata-
affigaarput.
Aamma taama pisoqarpoq
Narsamiinnitsinni Abelip a-
ngutaanit Boasimit pulaar-
neqaratta. Pernille uangalu
illuanut pulaarsimavarput,
qanoq isumaqamissaa qular-
utigalugu, ilimagaluguli A-
belimit inuulluaqquneqarnini
nuannaarutigissagaa. Tama-
tuma kingorna STI-p atuarfi-
anut najukkatsinnut pulaar-
paatigut. Tunissutissaminik
imigassamillu nassarpoq, o-
qaloqatigiippugut, naak arla-
annattaluunniit arlarput qa-
noq oqalunnersoq paasisin-
naanngikkaluaraa - Boas ka-
laallisuinnaq oqaluttarmat.
Boas uatsinnut iserami nalor-
ninera qaangiuppoq. Boasip
erinarsorfigaatigut, Aasive-
qartuni erinarsoqatigiit peqa-
tigalugit erinarsugassaminik
»på lørdag kl. 11.«, taama
qallunaatut oqarpoq. Erinar-
suut kalaalisuujuvoq, paasi-
sinnaanngisarput, qiimasoq
pissusilersomerata qanoq i-
maqarneranik takutitaa. Nal.
akunnerini marlussunni taa-
ma nuannisarpugut.
Ulluni sisamani Aasivim-
miippugut. Eqqartuussive-
qarneq pillugu tamanut ataat-
simiititsivugut. Inuit 40-50-it
missaat ornigupput, nipiler-
sortartut Nuuk Posse aamma
peqataapput. Peqataasut o-
qallinnissamut piumassuse-
qalersikkumallugit politiit
pinerluuteqarsimasunillu
nakkutilliisut pillugit isor-
nartorsiutit kalaallinit allanit
tusarsimasakka saqqummi-
uppakka. Politiit (kalaallit
politiit) ilaannikkut innuttaa-
sunut sakkortuuliorniartar-
put, pinerluuteqarsimasunil-
lu nakkutilliisut pinerluute-
qarsimasunik iluanik oqal-
oqateqarumaneq ajorput.
Tamatuma kingunerisaa-
nik ataatsimeeqataasut ilaat
oqarpoq pisimasumik ilu-
moortumik ilisimasaqarluni,
oqarluni tigusarineqartut ila-
ata seeqqua politiinit aseror-
neqarsimasoq.
Oqallinnermili amamit a-
kineqarpunga taamatut ua-
nga isornartorsiuinera nuan-
naarutiginagu, sulisut ajor-
nartorsiutinik aaqqiiniarner-
minni aningaasanik amerla-
nerusunik atugassinneqarta-