Atuagagdliutit - 01.09.1994, Side 13

Nr. 67 • 1994
mut pisoqarfioqisumut aal-
larniutaavoq.
Ammassallip oqalufTiani
taUimanik teqeqqulimmi bi-
skop Kristian Mørch naala-
giartitsivoq, prinsesse Be-
nedikte-llu kisaq eqqaassu-
tissaq, ukioq manna umiar-
suup siulliup »Kista Arcti-
ca«-p tikkiussimasaa kusa-
naqisumik kransilerpaa.
Kransip qalertaa prinsesse-
p ilisarnaataanik nalunaa-
qutserneqarsimavoq, kisi-
annili unnulluni taarsim-
mat qaleq taanna qimmiaq-
qanit nerineqarsimavoq.
Siulit massakkullu
inuuneq
Ullormi ullorsiorfiusumi
ualikkut pisut siulinut mas-
sakkullu inuunermut tun-
ngatinneqarpoq.
Oqaluffitoqqap, ullumik-
kut katersugaasivittut ator-
neqartup saavani qanga
Ammassalimmi inuunerusi-
masoq uterfigeqqinneqar-
poq. Qaannat umiallu kater-
sugaasiviup atinnguani sis-
samut tulapput, aammalu
isiginnaartitsisartut »Tsui-
laarit« erinarsoqatigiillu
»Inngeratsiler« katersugaa-
siviup saani tupersuup illul-
lu ujaqqanik issumillu qar-
mallip eqqaanni aliikkuser-
suipput. Qilaatersortartup
Anda Kuitsi isiginnaartitsi-
sartunit »Silamiut«-kkun-
nit ikiomeqarluni Uaajeer-
neq isiginnaartitsissutigaa.
Nalunaaquttap akunneri
marlussuit qaangiummata
nalliuttorsiorneq kommu-
nip allaffiata saavanut
nuunneqarpoq, tassanilu si-
laannarmi kaflillertoqar-
mat prinsesse Benedikte
aamma borgmester Anders
Andreassen illoqarfimmi in-
nuttaasut amerlasersaat ila-
galugit kafflsuupput. Aliik-
kusersut assigiinngiiaarto-
rujussuupput, ilaat klassi-
skinik ilaallu tunumiut
rock-iliaannik tusarnaartit-
sisut, kiisalu Kulusummiit
kalattoortartut Lapland-
imilu joik-ertartut aliikku-
sersuisunut ilaapput aam-
malu »Triton«-imi inuttat
illoqarfimmilu qatserisartut
allunaasamik noqqoruut-
sinneqarlutik. Qatserisar-
tut aatsaannguummat iga-
mik ikuallattumik qatserisi-
masut sukataavipput, taa-
maalillutillu sakkutuut
imarsiortut qallunaat ajor-
sartingaatsiarpaat.
Nalliuttorsiualaarneq pi-
sortatigoortumik pisortati-
guunngikkaluamilluunniit
ingerlaqqippoq. Atuarflup
eqaarsaartarfiani nerersua-
qatigiittoqarpoq, katersor-
tarfimmilu qittattoqarluni.
Ammassalimmilu nalliut-
torsiorneq iluatsitsifllullu-
artoq qummoorortartorner-
mik naggaserneqarpoq.
Nunaqarfinnut
angalaneq
Arfininngornermi ullaakkut
»Triton« Tasiilap umiarsua-
livianit avalappoq, Kuum-
miullu tungaanut aallarlu-
ni. Bygderådip siulittaasua-
ta Boas Boassen-ip prinses-
se Benedikte tikilluaqquaa,
naasunillu nunaqarfiup eq-
qaani nutsunneqarsimasu-
nik tuninisisuuvoq Sebora
Pivat, arfineq pingasunik
ukiulik.
Nalunaaquttap akunneri-
ni marlussunni Boas Boas-
sen nunaqarflk najukkani
prinsesse Benedikte-mut
takornariartippaa, takorna-
riartitaata minnerunngitsu-
mik illu sullissivik taassu-
malu nunaqarfimmiut qa-
noq isumaqarnera paasis-
sallugu soqutigilluarpaa.
Ukiuni kinguUerni Ammas-
sallip kommuniani illut sul-
lissiviit arlallit sanaartorne-
qarsimapput, ukiullu tullia-
ni SermUigaaq illuliorfigine-
qariarpat kommunimi nu-
naqarfiit tallimat tamarmik
innaallagissiorfeqalissap-
put, imeqarfeqalissapput il-
lunillu sullissiveqaQssallu-
tik.
Sapaammi ullaap tungaa-
ni Ammassalimmiorpassuit
umiarsualivimmiipput prin-
sesse Benedikte alapernaar-
suullu »Triton« inuulluaq-
qujartorlugit. Prinsesse
umiarsuup Lynx-helikopte-
rianut ilaalluni aallarami il-
loqarfik nalliuttorsiortoq
naggammik takuaa.
Naak Ammassalik Kalaal-
lit Nunaanni illoqarfiit nu-
taanersaannut tulliugaluar-
luni aammalu illoqarfiit nu-
taanersaannut Ittoqqor-
toormiinut innuttalersuiga-
luarluni ukiut 100-nngorlu-
git nalliuttorsiornermini
Kalaallit Nunaannut ma-
lunniuteqarluarpoq.
Kommunip allaffiata saavani kaflillertoqarmat prinsesse
Benedikte aanima borgmester Anders Andreassen illoqar-
limmi innuttat amerlanersaat ilagalugit kaffisoqataapput.
Nerrivissuarmit kaffillerriusumit nipilersornermik qitin-
nermillu aliikkusersuisut malinnaafiigineqarsinnaapput.
Prinsesse Benedikte og borgmester Anders Andreassen
drak kaffe på festpladsen foran rådhuset sammen med det
meste af byen. Fra det lange kaffebord var der rig lejlighed
tilat følge det varierede festprogram med musik og dans.

GRØNLANDSPOSTEN
/3
' IpailP Hg p ■ j

Ammassalimmi qanga inuunerusimasoq katersugaasiviup Det gamle Ammassalik blev vakt til live foran museet, hvor
saani saqqummersinneqarpoq, ilaatigut uaajeertoqarluni. der var trommedans og maskespillet Uaajeerneq. Museet
Augustip ingerlanerani Christian Rosing-ip aarnussat ka- havde tidligere i august åbnet udstillingen »Den gamle tro«
tersugaatai, Kaarale Andreassen-illu titartagai arlallit ka- med Christian Rosings amulet-samling og en række afKaa-
tersugaasivimmi takutinneqarput. rale Andreassens tegninger.
Ammassalik ullormi nalhuttorsioriimmini amerlaqisunik
tunissutisivoq. Kalaallit Nunaanni kommunit kattuffiani
siuhttaasoq Edvard Møller qalipakkamik oqaluttuassarta-
limmik tunissuteqarpoq. Qalipakkami assiliartaritinneqar-
poq qaqqarsuaq Qimmeertaqjalik pujorattoq, taannalu pa-
lasip Otto Rosing-ip qalipagaraa ukiorpassuarnilu sygeple-
jerskip Signe Vest-ip pigisimallugu. Massakkut ukiut 75-it
qaangiuteriartut qalipagaq Ammassalimmut uteqqippoq.
Ammassalik Fik mange gaver på jubilæumsdagen. Forman-
den for de grønlandske kommuners landsforening, Edvard
Møller havde et maleri med historie til jubilaren. Maleriet,
som forestiller en frosttåge over fjeldet Qimmeertaajalik på
den anden side af Kong Oscars fjord, er malet af præsten
Otto Rosing og hang i mange år hos sygeplejersken Signe
Vest. Nu er maleriet efter 75 års forløb atter tilbage i Am-
massalik.