Atuagagdliutit - 18.10.1994, Blaðsíða 9
Nr. 80 • 1994
9
a^a^c/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Atuarneq unitsilaarlugu ataatsimeersuarnermi peqataasut eqaarsaartinneqarput.
Så er der lidt pausegymnastik for de 25 delat gere på konference.
Innarluutilimu inuuneq imaqarluartoq
Nunatsinni innarluutillit 670-it missaat periarfissinniarneqarput
maqarluartumik sammisaqarsinnaaqqullugit
ulluinnarni inuuneranni i-
SISIMIUT(PM) - Sulisut
25-it nunatsinni innarluutil-
lit sukisaarsartarfianeersut
sanaluttarfianeersullu Sisi-
miuni ataatsimeersuarnertik
naammasseqqammerpaat,
tassanilu ilin-
niartinneqarnermikkut isum-
assarsioqatigiinnermikkullu
pilersaarusiorsimapput in-
narluutillit siunissami i-
maqarluarnerusumik inuu-
neqarsinnaarat qanoq ilior-
nermikkut peqataaffigisin-
naanerlugu.
Nunatsinni innarluutillit
800-it missaannik amerlas-
suseqarput, taakkualu ilaat
139-it suli Danmarkimi na-
jugaqarput. Nunatsinniittut
tassaapput meeqqat inersi-
masullu, taakkua ilaat ima
innarluuteqartigaat inuu-
nermi sinnera immikkut pa-
aqqinnittarfimmiittariaqarlu-
tik, aammali innarluutillit
ilaat inuunermik nali-
nginnaanerusumik ingerla-
tsisinnaapput innarluuteqati-
tik najugaqatigalugit inuusu-
nik.
Isumaginninnermut naa-
lakkersuisoq Henriette
Rasmussen AG-mi sapaatip
akunnera kingulleq apersor-
neqamermini oqarpoq,
peqqussut nutaaq - innarluu-
tillit ikiorneqartarnissaannut
tunngasoq - innarluutillit i-
nuiaqatigiinni sapinngisaq
tamaat pitsaasumik naam-
maginartumillu akuunnis-
saannik qulamaarisussaa-
soq.
Kisiannili kommuneqarfi-
it tamarmiunngitsut innarlu-
utillit sammisassaqartinnis-
saannik neqerooruteqartar-
put. Maannakkuugallartoq I-
lulissani, Sisimiuni, Mani-
itsumi, Nuummi, Nanortal-
immi aamma Ammassal-
immi sanaluffeqarlunilu su-
kisaarsartarfeqarpoq.
Ataatsimeersuameq
Hotel Sisimiut, qaammatip
matuma aallartilaarnerani,
sapaatip akunneranik ataat-
simeersuarfiuvoq. Ataatsi-
meersuarnermi 25-it peqat-
aapput taakkua ilaat marluk
Aasianneersuullutik, innar-
luutilunnit sanaluffimmik
suli pilersitsiviunngitsumi.
Ilinniartitsisut marluk
Danmarkimeersut aggersar-
neqarsimapput, taakkulu ul-
laakkut peqataasut gruppen-
ut agguataannginneranni su-
liassaannik immersortarpaat.
Nuumminngaanniit peqa-
taapput Aaqap sannaviani
»Alloriarfik«-meersut mar-
luk. Aaqa tassaavoq ulloq
unnuarlu paaqqinnittarfik
tamikkut innarluutilinnik n-
unatsinneersunik isumagin-
niffik.
- Kommuneqarfinnut ta-
manut ataatsimeersuariaq-
qusilluta qaaqqusisimavu-
gut, Helga Stender oqarpoq,
»Alloriarfik«-mit peqataa-
sup aappaa. - kisianni ajo-
raluartumik kommuneqarfiit
tamakkerlutik ataatsimeer-
suarnissamut aggertitaqan-
ngillat, ataatsimeersuarni-
tsinnimi sukisaarsartarfinnik
pilersitsiortornissaq ilaatigut
eqqartoratsigu. Assersuuti-
galugu Aasianniit marluk
peqataapput, ataatsimeersu-
areernerup kingorna Aasian-
ni sukisaarsartarfimmik pi-
lersitsinissaq ilaatigut siune-
rataralugu.
Ataatsimeersuarnerup i-
ngerlanerani paasinarsivoq,
sammisassaqartitseriaatsinik
nutaanik ineriartortitsinissaq
pisariaqartinneqaqisoq, atui-
sunut tamanut iluaqutaasus-
sanik aammalu nunarput
tamaat eqqarsaatigalugu mi-
silittakkanik paarlaateqatigi-
ittarnissaq annertunerusu-
mik pisariaqartinneqartoq.
Sulineq imaqamerusoq
Sammisassaqartitsinerit
nutaat oqallisigineranni
aamma maanna periarfissat-
ta iluanni qanoq ineriartor-
titsisoqarsinnaanersoq oqal-
lisigaarput, Helga Stender
oqarpoq nangillunilu, - sior-
natiguminngarnit ammaner-
usumik suut pitsaanerusu-
mik atorluarniarneqarsinna-
anersut sammisarpagut, in-
narluutillit inuunermik i-
maqarnerusumik atugaqaler-
sinnaaqqullugit.
Sammineqarsinnaasut nu-
taat saqqummiussuunneqar-
put, aamma tamatumani kul-
ture pingaartinneqarpoq.
Tassani soorlu piniarneq aa-
lisarneq aamma qimusser-
neq taaneqarput. Aammali
inuussutissarsiutitigut tunis-
assiornikkullu ingerlatat ta-
aneqarput soorlu pinnguar-
tarfinnik iluarsaassinerit ki-
saalu iluarsaassinerit allat,
errorsineq aammalu atisanik
aatsisarnerit siunnersuutit i-
larpassuaraat innarluutillit
suliassaqartinneqarnissaat
eqqartorneqarmat. Timer-
sorneq eqqumiitsuliorner-
mullu tunngasut puigor-
neqanngillattaaq.
Ataatsimeersuaqataasut
nalunaarusiornerminni al-
lapput, sanaluffiit ilisimasa-
qarfigineqarnerulernissaat
pisariaqartinneqaqisoq, inui-
aqatigiit annertunerusumik
akuuffigilemissaat siunerta-
ralugu.
- Isumassarsiat eqqarsaa-
tillu piviusunngortinneqar-
nissaannut atatillugu ajor-
nartorsiutaasinnaasut ataa-
tsimeersuartut eqqumaffigil-
luinnarpaat, ataatsimeersu-
arnermi atuartitsisoq Jørn
Foss inemiliissutimini allap-
poq. - Oqallinnermi misilit-
takkallu oqallisiginerini
manna qitiujuaannarsima-
voq: Sukisaarsartarfiit sanal-
uffiillu inuiaqatigiit iluanni
immikkuulinnginnissaat
qanoq ililluta pinngitsoortis-
sinnaaneripput. Sukisaar-
sartarfiit ingerlanneqarne-
ranni pingaarluinnartutut
isigaarput innarluutillit mar-
loriaammik innarluuteqa-
linnginnissaat inuiaqatimin-
ni immikkoortitaanermik-
NUUK(PM) - Susoqartillu-
gu illit nammineq aa-
lajangiisinnaasariaqarputit,
ikinngutinnik sunnerneqar-
nissat pinnagu. Tassa kreds-
dommerip angummut
Nuummiumut inuusuttumut
19-ninik ukiulimmut oqaaq-
qissaarutaa, pisimasut pi-
ngasut pillugit eqqartuussi-
vimmut sassartitaammat. Pi-
simasut marluk siulliit a-
ngerlarsimaffimmi eqqissi-
viilliortitsinerupput pinga-
juallu pigisanik tillinniarner-
ulluni.
Angerlarsimaffimmi eq-
qissiviilliortitsinerit pipput
februarimi unnuakkut Kon-
gevejimi illorsuarmi »Milli-
onærbarakken«-imik taane-
qartartup majuartarfeqarfii-
ni. Unnerluussap, aalakoor-
simasup, nalunngisani ila-
gisimavaa taannali aappar-
minit aalakoornerusimavoq.
Aappaa imerniinnarusussi-
mavoq, isumaqarsimallunilu
inimi takusamini fister-
toqartoq, kingusinnerusuk-
kullu iserfigisimallugu.
Unnerluussaq Nuup
eqqartuussiviani nassuiaa-
voq, ikinngutaata matu isim-
millugu ammarsimagaa,
namminerlu taanna unitsin-
niarsimagaluarlugu eqqissi-
sarniarsimagaluarlugulu ilu-
atsitsisimananili.
Inimi tassani fistertoqan-
kut.
Atuisut paaseqatigalugit
- Pingaartilluinagaraarput a-
tuisumik tusarnaarnissarput
taanna sorusunnersoq paa-
sisinnaajumallugu, taamaali-
ngimmat majuartarfeqarfim-
mut allamut ingerlaqqipput
immiaarassarsiornertik na-
ngillugu. Aamma tassani
matu isimmillugu ammar-
neqarpoq, allaat matserfia a-
serorlugu.
- Uanga tassani peqataan-
ngilanga, unnerluussaq
oqarpoq. Taamali nassuiaa-
nera unnuk taanna inimi tas-
saniissimasumit eqqunngin-
nerarneqarpoq.
Perpalummik tusaasa-
qarpoq
- Unnuk taanna suleqatiga-
lugu inimi paarisatsinniip-
pugut taanna ikinngutiga
pulaartulik, takunnittoq nas-
suiaavoq. Perpalummik tus-
aagama inimut iserpunga,
tupigusuutigeqisannillu ta-
kuara matu aserorlugu ilum-
mut uppisisinneqarsimasoq
matserfia ilanngullugu. Un-
nerluussaq tassaniippoq
qununartumillu pissusiler-
sorluni.
- Nalunngisaraana immia-
aqqanik piserusussimasoq,
unnerluussaq oqarpoq.
Pisimasumut siullermut
tunngatillugu kredsrettep
angut inuusuttoq pinngitsuu-
tippaa, taassuma inimut
peqqameeqaluni isersimane-
ranik unnerluussisut upper-
narsaasinnaasimanngimma-
ta, pisulli aappaanut tunnga-
ornitsigut namminneq inuu-
nerminnik immersueqataa-
sinniartarpagut Helga Sten-
der oqarpoq, - misiginias-
sammassuk inooqataallutik
suliaqarsinnaallutillu, ta-
mannami taakkununnga tati-
ginerulersitsinerussammat.
Bjørn Bruun Qaqortumi
Regionalkontorimi atorfilik
ataatsimeersuameq pillugu
ima allappoq: Suliassaqar-
titsinerup qanoq aaqqissuun-
neqarneranut apeqqutaallu-
innarpoq nunagisami qanoq
kissaateqartoqarnersoq peri-
arfissaqartoqarnersorlu. Ata-
atsimeersuarnermi pingaar-
tillugu oqaatigaarput illoqar-
fimmi periarfissaareersut i-
lanngunneqassasut ator-
neqassasullu, sanaluttarfin-
nik assigisaanilluunniit pi-
lersitsilinnginnermi. Aam-
malu sammisassaqartitsine-
rit sunnerneqaatigisussaa-
gaat nunagisami pissutsit
qanoq ittuunerat apeqqutaal-
luni, kisiannili siunertaraar-
put annertuumik periar-
fissaqarnissaq, soorlu mak-
kuninnga; tunisassiorfiit,
oqaloqatigiinnerit nipiler-
sornerillu.
- Ataatsimeersuaqataasi-
masut attaveqaqatigiinnissa-
at pillugu aqutsisoqatigiin-
nik pilersitsisoqarpoq aam-
ma aappaagu ataatsimeersu-
arnissamik pilersaarusior-
tussamik, Helga Stender
oqarpoq. - Ataatsimeersuar-
nermi suliatta pitsaalluin-
nartut aamma ilagaat sunis-
samik pilersaarummik sana-
gatta. Tamanna peqataasut
utersimalereerunik sakkus-
sariumaarpaat, suliassat
eqqarsaatigalugit, saaffigi-
sassat attaviginissaannut
aammalu ullut isumaqatigi-
issuteqarfiusimasut eqqort-
innissaannut, Helga Stender
»Alloriarfik«-meersoq nag-
gasiivoq.
tillugu pisuutitaavoq takun-
nissimasup nassuiaanera
tunngavigalugu.
Aamma pisut pingajuan-
nut pisuutinneqarpoq, inatsi-
sinik unioqqutitsisimasutut
unnerluunneqarfigisaminut.
Tamatumani pineqarpoq
pigisamik tillinneq, tassa
umiatsiaararsuarmik Poca-
mik 16 fods-imik Iggiaani
pitoqqasumik. Tillinneq pi-
voq julip qaammataani.
Angut 19-ninik ukiulik i-
kinngutinilu arsaassimapput
ataaserli siunnersuuteqarsi-
mavoq angalaassasut umia-
tsiamik »atukkaminnik«.
Taamaaliorpullumi. 19-ninik
ukiulik kavaajamik oqartu-
mik aallersimavoq angalaar-
nermini atugassaminik.
Kredsrettep angut ukiu-
mik ataatsimik eqqartuup-
paa pinerloqqinnikkut aa-
tsaat naammassineqartussa-
mik, erseqqissaaffigalugulu
eqqartuussut atorunnaassa-
soq ukioq ataaseq qaangiup-
pat, aatsaalli tamaaliortoqar-
sinnaasoq inatsinnik uni-
oqqutitseqqinngippat.
- Ima inersimalereersima-
tigigavit kammalaatinnik
sunnertittariaqarsimanngik-
kaluarputit, illit nammineq
aalajangiisinnaasariaqarpu-
tit, eqqartuussisoq oqaaqqis-
saarivoq.
Oqaaqqissaatineruneruvoq
Nuummi kredsdommerip angut inuusuttoq oqaaqqiss-
aarpaa ikinngumminit sunnerneqaqqeqqunagu