Atuagagdliutit - 22.12.1994, Síða 22

22
Nr. 99 • 1994
GRØNLANDSPOSTEN
Papéjmåertmannartoq
All. Otto Sandgreen
Friedrich Christiaap aalaja-
ngiussimasani cqqortippaa,
ajoqersorneqarsimalluni qa-
annaminik umiatsiamillu i-
nuiaqatigiminut qanittumiit-
lunut angalasalerpoq asan-
ninnermik ajoqersuilluni. 1-
nuiaqatimini »angajoqqaas-
saqannginnami« Hans Ege-
dekkunnut »ernin«ngorsi-
mavoq, Guutillu asanninne-
ra »angajoqqaarilersima-
vaa« inuunermini sivikitsu-
mi pilluarfigalugu.
Aap, nukappiarannguup i-
liarsuup Papiup, kuisikkami
Friedrich Christiaanngortup,
juullisiortuaannartullu, i-
nuunera sivikippoq. 1730-k-
kut aallartisimalersut kup-
pernersuaqarmat toqusut ila-
gaat. 17. september 1733
toqulluni.
llisimmarnermini ukiumi-
ni siullerni Papé taamaassi-
manngikkaluarpoq. 11a ilaa-
na taamaassimanngikkaluar-
poq, juullertuaannarsimann-
gikkaluaqaaq. Atuarukku
paasissavat suna pillugu.
Nukappiarannguaq nallin-
narseriaqqiffissaqanngitsoq
avammut isigivoq. Isigisaa-
lu tassa umiarsuaq lingerlaa-
teqarluni qanilliartorusaar-
toq. Nalujunnaarsimavai a-
ngallaterujussuit tupinnar-
torsuit tamakku qanoq sa-
naneqarsimaneri, arfannia-
nik tikiUoqartarsimammat.
Umiarsuarlu maanna isigisa-
ni aamma arfanniartuusoril-
luinnarpaa. Tusarsimavaalu
inuiaqatini nammineq i-
nuunngikkallaramili umiar-
suarmik takoqqaaramik qa-
noq tupigusutsigisimaneri.
Maannali tupinnartuujun-
naarsimapput.
Erseqqissumik oqaatigi-
sinnaanngilaa suna pillugu
umiarsuaq taanna taama a-
laatsinaalsigalugu isigin-
naartigalugulu. Uumassuse-
qarneq pigisaa tupigusuuti-
ginerpaa? Aajunami anori
assorpaa. Ipunneqarani ti-
ngerlaatini atorlugit saqisa-
qattaarpoq. Taamami angiti-
gisoq ipunneqarsinnaanavi-
anngilaq. Kisianni soorlu
sunnguamilluunniit artor-
saateqanngilsoq, ajornartor-
siuteqanngitsoq. Aamma ik-
karluk sumiittoq nalusiman-
nginneramiuk aajuna immap
iluani takussaanngitsoq sa-
neqqutitsiarpaa, tikingaja-
lerlugu umiarsuaq sangual-
lammat, usiuffali ikkarliffi-
giniarleraa. Sanguallanngik-
kaluarunimi ikkarlissagalu-
arpoq. Pissutaanerluni inuk
napparummi siorlermi pava-
ni qutsissumiittoq, qularnan-
ngitsumik nasittoq. Papiup
tappissup umiarsuaq unga-
siaraluartoq takusimavaa i-
nuk taanna ussersortoq...
Nukappiarannguaq Papé
sunaagaluarnersumik takor-
luuinermini tuparujussuar-
poq arnassami nipaa tusarlu-
gu, imertariartoqqusisoq.
Nukappiarannguaq Papé
iluarsuuvoq. Ullumi takor-
loorneqarsinnaagunanngilaq
taamani inuiaqativut kalaal-
lit ajoqersorneqanngikkalla-
ramik iliarsuttaminnut qa-
noq pissuseqarnerat. Naa-
tsumik oqaatigilara: iliarsuit
taamani inuttut pineqanngil-
lat, ilami qimminilluunniit
»soqutigineqannginnerup-
put«. Nalunanngilluinnartu-
mik nukappiaraq iliarsuk
Papé inuppalunngilluinnar-
tumik aamma pineqartarsi-
mavoq. Tassa kingusinneru-
sukkut Hans Egedep ima al-
laasserisimavaa:
»Nukappiaraq Papé, maa-
nga illutsinnut ligusama ki-
ngullersaat, isikkamigut a-
seruuttoorneqalerluni assut
naalliuuteqarpoq, qularnan-
ngilluinnartumik atugarlior-
tinneqarsimanermit...«
Ilumut taamaattoqartarsi-
manera uppernarsilluaru-
mallugu issuaaffigissavara
Ammassalimmiup angak-
kuusimagaluartup Georg
Quppersimaap iliarsuulluni
(ataataminik) inuunilersaar-
ummini oqaluttuaa, aamma
AG-p naafferarlugu ilan-
nguttaqattaagaaniittoq, atu-
akkami »Taamani Guutimik
nalusuugama«miittoq, (ajo-
raluartumik atuagaq taanna
qangali nungussimavoq pisi-
assaajunnaarluni), qulequ-
taqartumi: »Kaannaqaaq«.
Oqaluttuarpoq:
»Eqqaamalluarpara iser-
tersimaleratta ukiariartorne-
ra uatsinnut qanoq ajorsar-
nartigisoq, tassa anaanannut
uannullu. Nerisassaaleqina-
qaaq, kaannaqaaq, aakuali
illusimmatitsisut ajorsan-
nginniaraluartut, ila ila taak-
ku kaanngeqisut, uatsinni
massa perlingajassimanar-
toq... Appat amerlakkaajuit
eqquteriarpata ingippimmut
(ukkaq) ilisarpaat. Taamaa-
leriarpata qitornaasa ikaarfi-
gisarpaat, illermit avalaffi-
galugit piumasatillu amiiar-
lugit, tummataat (isigaat) si-
ngernerisigut kipisarlugit.
Amiikkatik naammagileru-
nikkik pualanersiorlugillu
kiliortarpaat nerilerlugillu.
Isiginiaraluarlugit utaqqqi-
misaaraluarlugillu nungutsi-
araraat. Ilaaku usornartut il-
linnartartullu. Piareerlutik
illermut ikaarsaaqqikkaa-
ngata ingippillu inoqarun-
naariaraangat uanga taka-
nunnartarpunga, aana ersior-
niarlungalu, tummataallu
piiarlugit nakkaatitaat ka-
tersortarpakka. Singernaaju-
isigut tigullugit assakka im-
meriaraangata anaanannut
tunniuttarpakka oqarfigalu-
gulu: »Ukuat qaavi paner-
serniakkit«!
Anaanama tigugunigit a-
taatsimut qilerlugillu uun-
naqqisip (qulliup) qulaanut
nivinngartarpai, uangalu
taannaqa alapernaasertun-
nguanngortarpunga, kaan-
nermimmiilaa, panilaarnis-
saannut qaavi savittarlugit.
Panilaariartullu anaanamalu
GRØNLANDS HJEMMESTYRE
søger
KONTORCHEFER
til Direktoratet for Kultur, Uddannelse, Forskning og Kirke
Direktoratet for Kultur, Uddannelse, Forskning og Kirke varetager administration,
planlægning, regelfastsættelse og styring i forhold til folkeskole, erhvervsuddan-
nelser, videregående uddannelser, forskning, fritidsvirksomhed, kirken og en ræk-
ke kulturelle institutioner m.v.
Direktoratet har netop gennemgået første etape i en større omlægning af organi-
sationen. I sin nye form omfatter direktoratet 5 sektioner:
- Folkeskolesektionen,
- Sektionen for kirke, kultur og fritid,
- Erhvervsuddannelsessektionen,
- Sektionen for videregående uddannelser og forskning og
- Administrationssektionen
samt
- Stabsfunktionen.
Der er ansat ca. 50 medarbejdere i direktoratet.
Til hver af følgende sektioner søges én kontorchef:
- folkeskolesektionen
- sektionen for kirke, kultur og fritid
- sektionen for videregående uddannelser og forskning
Kontorchefstillingerne er ledige til besættelse snarest muligt eller efter nærmere
aftale.
Kontorchefens opgaver
Kontorchefen varetager den daglige ledelse og udvikling af det faglige område.
Kontorchefen refererer til direktøren og indgår endvidere i Direktoratets ledelses-
gruppe, der består af direktøren samt hver af de 6 kontorchefer/vicedirektør. I det
kommende år skal ledelsesgruppen gennemføre en omfattende effektivisering af
direktoratets arbejdsopgaver og organisation.
Kontorchefens kvalifikationer
Der forudsættes følgende kvalifikationer hos ansøgeren:
- en relevant teoretisk og praktisk uddannelsesbaggrund i forhold til det pågæl-
dende fagområde
- et godt kendskab til den offentlige administrations virkemåde og spilleregler
- ledelseserfaring
- analytiske evner
- gode kommunikations- og samarbejdsevner samt evne og vilje til at motivere og
støtte medarbejderne i den igangværende omstillingsproces
- en service- og udviklingsorienteret indstilling til opgaverne
Løn- og ansættelsesvilkår
Ansættelse vil finde sted i henhold til Landstingslov nr. 5 af 14. maj 1990 om Grøn-
lands Hjemmestyres og kommunernes tjenestemænd i Grønland. Ansættelsesom-
rådet omfatter tjenestemandsstillinger indenfor Hjemmestyret og kommunerne i
Grønland.
Stillingerne er uklassificerede.
Der kan anvises bolig, for hvilken der betales efter gældende regler.
Løn- og ansættelsesforhold, herunder ret til frirejser og bohaveflytning, i henhold
til gældende aftaler mellem Grønlands Landsstyre og Tjenestemænds og Overens-
komstansattes Centralorganisation i Grønland.
Ansøgning
Yderligere oplysninger kan indhentes ved henvendelse til Direktoratet, kst.
direktør Ejvind Christoffersen, kontorchef Tove Bæk Jensen, tlf. 2 30 00 eller Grøn-
lands Hjemmestyres Danmarkskontor, afdelingsleder Bent Krogh Petersen, tlf.
33 13 42 24.
Ansøgning med oplysning om uddannelse og tidligere beskæftigelse, vedlagt kopi-
er af eksamensbeviser m.v. fremsendes til:
0
Direktoratet for Kultur, Uddannelse, Forskning og Kirke
Bx 1029
3900 Nuuk
være direktoratet i hænde senest fredag den 20. januar 1995.
aqqarlugit. Aqqariarlugillu
tunniukkaangagit, orsumik
oqummerseriarlunga, ta-
makkuat tummaataasa akun-
naajuat anguffatai, orsersor-
lugit nerisaraakka. Appalaa-
nik ilangersissamminatalu...
Taamani kaattarnera allanit
tamanit naalliunnarnerpaatut
puiortussaajunnaarsimavara,
meeraalluni kaanneq naalli-
unnarnerusimammat«.
Eqqarsaatiginiartigu: qa-
nortoruna iliarsuit tamarmik
taama ajortigisumik inup-
palunngitsigisumillu pine-
qartarsimaniaqinatik.
Guutimilli nalusut kisimik
taamaattarsimanngillat.
Aamma kristumiuni taa-
maattoqartarpoq, - ukiut nu-
taajunerusut allaat tikillugit.
Arnarsiami imertaqqusi-
nera Papiup tusarlugu an-
nilaajummiutigigaluarlugu
umiarsuit tikikkiartortut eq-
qarsaatigeqqajaaginnavip-
pai. Taamanerpiaq nalulluin-
narpaa suna pillugu taama
eqqarsaatigisarini. Kisianni
misigisarpoq taakkuninnga
eqqarsaatiginninnini immi-
nut ima iluaqutaasartoq, nu-
annaajummertutut isumallu-
aammisartutullu toqqissial-
lattarluni.
Atugarliortitaanini taa-
maattariaqanngikkaluartoq
nalunngilluinnarpaa. Meera-
qatinimi immisut pineqan-
ngitsut ullut tamaasa taku-
sarpai. lllumi najugaqarfigi-
samini meeraqateqarpoq
namminerminit pitsaaneru-
jussuarmik pineqartunik,
aamma nunaqarfimminni al-
lanik meeraqateqarpoq ajun-
nginnerujussuarnik atuga-
qartunik atisaqartunillu.
Iliarsuup Papiup meeraqa-
timinit allanit taama ajorne-
rutigisumik pineqarnini atu-
gaqartitaaninilu sumik pis-
suteqartut aallaqqaammut
nalulluinnarsimagaluarlugu
silattoriartornini paasisaqa-
riartorninilu ilutigalugit nal-
ujunnaariartorsimavaa anga-
joqqaaqannginnini pissutaa-
soq, anaanaqannginnami a-
taataqannginnamilu.
Nukappiaraq inuunerup a-
tortitaanit ilinniartinneqarlu-
ni eqqarsaammigut inerikki-
artupallaqaaq. Eqqarsaatai -
eqqarsarsinnaanera - timaa-
niit qajannarpaluttumit san-
ngiippaluttumillu ineriarner-
usimavoq. Taamaattumik
taanna, angajoqqaaqanngin-
nini - ataataqannginnini a-
naanaqannginninilu - taama
atugarliuuteqartiginerminut
pissutaasutut eqqarsaateqar-
figaa. Kinali anaanagissa-
vaa? Kina ataatagissavaa?
Meeqqat ilioqatini anga-
joqqaaminnut ima nuanne-
runartigisumik atassuteqar-
tut isigalugit usorilluinnaler-
aangamigit angajoqqaavisa
ilaannut saaffiginneriartara-
luarpoq. Pissarsinerli ajor-
poq.
Nukappiarannguaq Papé
anaanap ataatallu asanninne-
rannik ajorsaateqaqaaq.
Umiarsuaq tikissimaler-
poq. Papikkormiut inersima-
sut nunaqqataasullu allat
meerartaasalu ilaasa atassu-
teqarfigipallappaat. Tupin-
nartorsuarnillu tusagaqaler-
put. Arfanniaanngillan-
ngooq, tamaanigooq nuna-
qalerniarput, tamaanigooq
nunaqartunik oqaluffigin-
ninniaramik ajoqersuiniara-
millu. Guuteqarporooq, guu-
teqarpunngooq, guutin-
ngooq oqaasiinik ajoqersui-
niarput.
Tupinnartunullu ilaalluin-
narput arnartaqarneri mee-
rartaqarnerilu.
Taamaallutillu inoqutigiit
taakku allanik ilaqarlutik
Papikkut nunaqarfiannut u-
miamik qisuusumik angal-
lateqarlutik tikiupput.
Pisimasorpassuit tupin-
nangaaramik inuit ilaannik
tupitsitsingajattut qaleriiaa-
ginnavipput. Tupitsitaanga-
jattullu ilagaat iluarsunngu-
aq Papé, - qungujunneqar-
luni ilassiorneqarami, mee-
rartaannillu oqaluunniarne-
qarluni.
Papiup uummataani ikua-
laneqalersutut ippoq. Eqqar-
saatit nalunarluinnartumit
saqqummeralerput... eqqar-
saatit soorlu ajunngitsussa-
mik ilimasaarisut, eqqar-
saatit soorlu atugarissaarne-
rulernissamik neriusaarisut.
Qanorli taamaattussaqas-
sasoq - ajunngitsussaqassa-
soq, atugarissaarneqarneru-
lissasoq - Papiup nalulluin-
narallarpaa. Qungujunneqar-
nerli ilassineqarnerlu Papiup
uummataani sumik angi-
soorsuaqarnissamik aallarni-
isutut tunngaviliipput. Sus-
sa, ila ila sussa, oqaasii
qanoq paasinanngitsigigalu-
arpataluunniit, namminerlu
oqaatsini qanoq paasinngit-
sigigaluarpatigilluunniit.
Qungujunneqarneq Papiup
uummataani pisoorsuan-
nguutaavoq.
Tamatuma kingunerisima-
saanik Papé suli angerlarser-
nerulerpoq. Aatsaat taama
erseqqitsigisumik siunersi-
vaa inuiaqatimini angerlar-
feqarani. Illorujussuarmi i-