Atuagagdliutit - 02.02.1995, Qupperneq 11

Nr. 10 • 1995
11
GRØNLANDSPOSTEN
Qumoorpa ilumuunngilaluimmit
Nunaqarfiit pillugit oqariaasitoqqat aqqanillit KANUKOKA-p misissuiffigai
Bygderåditoqqat taaguutaat januarip aallaqqaataani nu-
naqarfiit siulersuisuinut allanngortinneqarput, taakkulu
oqartussaanerulissapput taamatullu nunaqarfinni ulluinnar-
ni inuunermut akisussaanerulerlutik.
NUUK(KK) - Nunaqarfiit a-
taannassappata innuttaasut
ineriartortitsinermut suleqa-
taalluinnartariaqarput.
Kalaallit Nunaanni kom-
munit kattuffianni siulittaa-
soq Edvard Møller taamatut
erseqqissaavoq.
- Styrelseslov-ip nutaap
januarip aallaqqaataani a-
tuutilerneratigut nunaqarfiit
siulersuisuisa pilersinneqar-
nerinut atatillugu nunaqar-
finni innuttaasut ineriartor-
nermut pisariaqartinneqartu-
mut peqataanissaminnut pe-
riarfissaqalerput, Edvard
Møller oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Kom-
munit Kattuffiat, Kanukoka,
nunaqarfiit pillugit oqaasi-
toqqanik nalinginnaaner-
paanik aqqanilinnik misis-
suivoq. Oqaasitoqqat taakku
kommunit kattuffiata oqar-
neratut ilumoortunik ilu-
muunngitsunillu tunngave-
qarnerupput.
Ilumoortoq kisermaan-
neqarsinnaanngilaq - aamma
nunaqarfiit kisermaassinna-
anngilaat. Kanukoka-lli o-
qaasitoqqanut nalinginnaa-
sunut akissutai ataani atuar-
sinnaavatit. Atuartartullu a-
taasiakkaat Kanukoka-p a-
kissutai piviusunut attuu-
massuteqamersut nammin-
nerlutik nalilersorsinnaavaat
- imaluunniit akissuteqarfi-
gisinnaallugit.
Kanukoka-li ilumoorluin-
narpoq erseqqissaramiuk
Kalaallit Nunaanni nunaqar-
finni ataasiakkaani pissutsit
assigiinngitsorujussuusut.
Kalaallit Nunaanni Kom-
munit Kattuffiata oqaasi-
toqqat aqqanillit - piviusullu
- saqqummiussai aajuku.
Oqaasitoqaq 1:
Akikinnerussaaq nunaqarfiit
matullugit nunaqarfimmiut
illoqarfimmut nutsertik-
kaanni innuttaasut isumallu-
utaat taama ikitsigisut ator-
nagit nunaqarfiit inoqartin-
niarsarinerannut!
Piviusoq:
Piviusoq tassa, akisuneruss-
aaq illoqarfinni akisuunik il-
lorpassuarnik sananissaq,
nunaqarfinni naammaginar-
tumik illut pitsaassuseqar-
tinnerannit. Tamatumunnga
peqatigillugu inuttut ajor-
nartorsiutit imaaliallaannaq
pinngorsinnaapput inuppas-
suit nunaqarfinniit illoqar-
finnut nutsertinnerisigut.
Oqaasitoqaq 2:
Nunaqarfiit qanorluunniit i-
lioraluaraanni najugarinee-
rutissapput, ingerlatinneri a-
kisuallaaqaat!
Piviusoq:
Oqaaseq taanna eqqun-
ngilaq! Kommunet tungaan-
niit isigalugit nunaqarfiit in-
gerlanneqarnerat oqaatigine-
qartartutut akisutiginngilaq.
Nunaqarfippassuarni assers-
uutissaqarpoq isumaginnin-
nermut aningaasartuutit il-
loqarfinninngarnit akikin-
nerusut. Kommunet allaffis-
sornermut illoqarfinni anin-
gaasartuutaat annerupput
nunaqarfinni aningaasartuu-
taannit.
Oqaasitoqaq 3:
Nunaqarfimmiut atugarlio-
qaat inuttullu atugaat suli
ajorsiartorlutik.
Piviusoq:
Piviusoq tassa, taamatut
oqartarneq tamatiguunngit-
soq ilumoormat. Nunaqarfin-
ni inuttut ikioqatigiinneqar-
poq, soorlu »nunaqqatigiit
tamarmik meeqqat tamaasa
paaraat/utoqqaat kikkut tam-
armik isumagisarpaat«. Illo-
qarfimmut nuunermi ilaquta-
riittut nunaqqatigiittut pis-
suseq allanngortarpoq, aam-
ma qaqutigorsuaannaq nu-
naqarfimmisut inuttut susas-
sareqatigiinneq pilersinne-
qartarpoq. Tamatuma kingu-
nerigajuppaa inuunerup na-
leqassusiata annaaneqarne-
ra.
Oqaasitoqaq 4:
Nunaqarfinni pisortat sulif-
feqarfiuterpassui amigaa-
taapput, tamanna ajornar-
torsiuterujussuuvoq!
Piviusoq:
Nunaqarfinni suliffeqarfin-
nik pilersitsisoqaraangat ta-
matuma kingunerigajuppaa
inuttut susassareqatigiinne-
rup annikillinerunera - taa-
malu atorunnaarnera. Sulif-
feqarfiliortiterneq allamiun-
ngorsaaneruvoq inuuunerup
naleqassusianut aserorsaa-
taasoq. Tamanna aarlerinar-
sinnaavoq nunaqarfinni
kommunet suliffeqarfiliorti-
tissappata.
Oqaasitoqaq 5:
Nunaqarfimmi inuuneq »pin-
ngortitamut qaninnerusumik
inuuneruvoq«!
Piviusoq:
Nunaqarfimmiorpassuarnut
illoqarfimmut nuunneq mi-
siginassaaq inuunerup na-
leqassusianik annaasaqar-
nertut, peqqutigalugu pin-
ngortitamik qanimut inoo-
qateqarneq isumalluuteqar-
nerlu attatsiinnarneq ajorna-
kusuussammata.
Oqaasitoqaq 6:
Peqqissuseq nunaqarfinni
assut ajorpoq. Nunaqarfinni
marlunni tuberkulose paa-
sineqareerpoq aamma oqaa-
tigaat nunaqarfinni puisit
orsukui, plastikikut, igalaa-
mernit aseqqukut eqqakkal-
lu allat sumi tamaaniittut!
Piviusoq:
Nunaqarfiit ataatsimut tama-
asa taamatut oqaatigiinnar-
neqarsinnaanngillat. Nuna-
qarfeqarpoq peqqissunik eq-
qiluitsunillu, akerlianilli ajo-
raluartumik nunaqarfeqar-
poq uppernarsaasunik oqaa-
sinnaanik nunaqarfimmiut
peqqiitsuusut. Ajoraluartu-
mik aamma nunaqarfeqar-
poq sumut tamaanga eqqaa-
viusunik. Nunaqqatigiilli
annertuumik iliuuseqarsin-
naapput pinngortitaq min-
gutsinnaveersaarlugu. Ava-
tangiisit eqqiluitsut aamma
annertuumik iluaqutaasarput
nunaqqatigiit peqqissuunis-
saannut. Nunaqqatigiit nam-
mineerlutik suleqataarusup-
pata pinngortitap eqqiluit-
suutinnissaanut taamalu su-
leqataarusuppata peqqilluni
inuunissamut periarfissaqar-
poq. 1.1.1995 aallarnerfiga-
lugu nunaqarfinni siulersui-
soqalerpoq bygderåditoqqat
taarserlugit. Taamatut periar-
fissaqalemeq suliassanik a-
merligaluttuinnartunik aki-
sussaaffimmillu annerusu-
mik tigusinissamut isuma-
qarpoq, nunaqarfimmiut pe-
riarfissaqalernerannik nam-
mineerlutik pimoorunnerul-
lugu suleqataanissaminnut.
Oqaasitoqaq 7:
Nunaqarfinni ilinniagaqar-
nissamut periarfiusinnaasut
ajorput!
Piviusoq:
Tamanna ullumikkut ilaati-
gut ilumoortortaqarpoq. Tek-
nikkiilli nutaaliat atuutiler-
nerisigut ilaatigut ungasissu-
miit atuartinneqarsinnaane-
rup atuutilerneratigut, ta-
manna siunissami nunaqar-
finni ilumoortuusariaarup-
poq. Ullumikkut amerlasuu-
nik assersuutissaqareerpoq
inunnik, nunaqarfimmeer-
sunik ullumikkullu inuiaqa-
tigiinni qullasissunik ator-
feqartunik.@
Oqaasitoqaq 8:
Inuusuttut illoqarfinnut ilin-
niariartarput sungiussisarlu-
tillu sullinneqarnermik inuu-
niarnikkullu atugarisanik
nunaqarfimmi pisinnaanngi-
saminnik. Taamaattumik i-
nuusuttut ilinniagaqareeraa-
ngamik nunaqarfimminnut
utertanngillaq!
Piviusoq:
Nunaqarfinni pissutsit ullu-
mikkutut itsillugit oqaaserin-
eqartartoq taanna ilumoor-
tortalerujussuuvoq, naak in-
uusuttut tamaasa taamatut
oqaatigineqarsinnaanngik-
kaluartut. Ukiuni aggersuni
inuuniarnikkut pissutsit an-
nertuumik allanngoriartor-
put teknikkip nutaaliap ki-
ngunerisaanik. Nunaqarfinni
illoqarniarnikkut pissutsit
aamma inatsisartut pilersaa-
rutaat malillugit aningaasal-
lu amerlanerusut atorneqa-
lernerisigut 1995-imut anin-
gaasanut inatsit malillugu
pitsanngorsarneqassapput.
Ullumikkut nunaqarfinni il-
lorpassuupput mikisut aser-
fallassimaqisullu.
Inuusuttut nunaqarfinniit-
tut siunissami periarfigisin-
naasaat pitsanngorsarneqas-
sapput, soorlu takornariat a-
merlanerusut nunaqarfin-
nukartalerpata. Nunaqarfim-
miu tuluttut oqalussinnaasoq
periarfissaqalissaaq isertita-
risartakkaminut tapertaqar-
nissaminut soorlu takorna-
rianut ilisimasortatut.
Oqaasitoqaq 9:
Royal Greenland nunarsuar-
mi tuniniaavinni ima sakkor-
tutigusunik peqqinnissamut
tunngasutigut piumasaqaate-
qarfigineqalissaaq, nunaqar-
finni tunisassiorfiit matune-
qarumaarlutik!
Piviusoq:
Maannakkut teknikkikkut a-
tortorisat taamaaginnarpata
taamatut pisoqaratarsinnaa-
voq. Kisianni teknikkikkut
tunisassioraatsit allanngo-
rartorput. Royal Greenland-
ip aningaasaliissutissatut
1995-1997 pilersaarutaanut
ilaapput aamma nunaqarfin-
ni nammineerluni aningaa-
saatiminik aningaasaliissaaq
- taamaattumik nunaqarfin-
nik inuussutissarsiortunit
tatiginninneq aamma suli
atavoq.
Oqaasitoqaq 10:
Kalaallit oqaasii aamma ka-
laallit kulturiat nunaqarfinni
atattuinnartinneqarnerupput!
Piviusoq:
Kalaallit kulturiat sorpa-
rujussuuvoq. Inuunerineqar-
poq ineriartortinneqarlunilu
nunaqarfinni illoqarfinnisut
aammalu akuleriissinneqar-
mata »Kalaallit Nunaata
kulturia eqqortoq« nungus-
sanngilaq. Kalaallit kulturia-
ta kalaallillu oqaasiisa pin-
nguutaasa ilaat pingaarutillit
aamma nunaqarfinniipput
NUUK(KK) - Arfininngor-
nermi martsip sisamaani i-
natsisartunut qinersinissap
tungaanut qineqqusaartut
aallartilluarsimalereerput,
qineqqusaartullu siulliit saq-
qummillattaarnerini nuna-
qarfiit oqallisaasunit anner-
tunersaasut malunnarsereer-
poq.
Tamannalu Kalaallit Nu-
naanni Kommunit Kattuffia-
ta siulittaasuata Edvard Mø-
ler-ip qiimasuutigilluarpaa:
- Nunaqarfiit kommunit im-
minnut aquttuunerannut pin-
gaarutillit ilagigaat isu-
maqarpugut, taamaammallu
qineqqusaarnermi nunaqar-
fiit oqallisigineqarluamissa-
at iluaqutaassaaq.
Kattuffiup nunaqarfiit siu-
nissaat pillugu oqallittoqar-
nissaa iluatigalugu inatsi-
sartunut qineqqusaartut tam-
arluinnarmik quppersakka-
mik kommunit kattuffiannit
nassinneqarput, quppersa-
garlu taanna ateqarpoq »Ka-
nukoka-p oqaasitoqqat ni-
pangersippai nunaqarfim-
miullu pillugit piviusut ce-
menterlugit«.
Quppersakkami nunaqar-
fitta ilaanni illu bulldozer-i-
mik uppisinneqalersoq saq-
qartaliunneqarsimavoq, kat-
tuffiullu quppersakkami tas-
sani nunaqarfiit pillugit o-
qaasitoqqat aqqanillit aam-
ma piviusunut tunngasut
aqqanillit ersersippai.
AG-p oqaasitoqqat aqqa-
taakkualu atajuassapput aat-
saat nunaqarfinni pissutsit
pitsanngorsarneqarpata,
taamaaliornikkut aamma nu-
naqarfiit inuerusarneqassan-
ngillat.
Oqaasitoqaq 11:
Nunaqarfimmiut immikkuu-
kajaartuupput, nunaqarfim-
miut inuupput imminnut
nillit akissutaallu aqqanillit
quppernermi uani taakku
saqqummiuppai. Atuartartu-
gullu taamaalillutik oqaasi-
toqqanut isummernissamin-
nut periarfissarsissapput im-
maqalu inatsisartunut qini-
gassanngortitatik tulliani
qineqqusaalerpata akisas-
saannik saqqummiussiffigi-
sinnaalissalluugit.
Nunaqarfiit siulersuisui
Kalaallit Nunaat 1. januar
1995 aallarnerfigalugu nu-
taamik styrelseslovertaar-
poq, tassanilu allarpassuit
assigalugit bygderådiusima-
sut nunaqarfiit siulersuisui-
nik taaneqartalerput, taa-
maalillutillu siornatigumut
naleqqiullugu annertuneru-
sumik oqartussaaffeqalerlu-
tik taamatullu aamma nu-
naqarfinni ulluinnarni inuu-
neq akisussaaffigilerlugu.
- Nunaqarfiit siulersuisui
nutaat kommunit kattuffian-
niit tikilluaqquagut, kom-
munit kattuffiata siulittaasua
Edvard Møller AG-mut
oqarpoq. Kattuffiup sulias-
sanik aalajangiinissamut
oqartussaassusiliisut inuia-
qatigiinnut siaruarterneqar-
nissaat pingaartippaa, nuna-
qarfiillu siulersuisui aqqu-
tigalugit nunaqarfinni innut-
taasut annertunerusumik
sunniisinnaalissapput.
- Styrelseslovip nutaap ja-
nuarip aallaqqaataani atuuti-
lernerani nunaqarfinni aki-
perroorutigisut, nunaqarfim-
miut kijnguarsimasuupput
il.il.!
Piviusoq:
Nunaqarfimmiut assigiingit-
sukkuutaarput, soorlu aam-
ma nunaqarfiit ataasiakkaat
akunnerminni assigiinngeqi-
sut.
sussaaffiusut nunaqarfiit
siulersuisuinut imaaliallaan-
naq tunniunneqassanngillat.
Tamatumunngali taarsiullu-
gu styrelseslovip nutaap a-
tuutilerneratigut ersarissu-
mik anguniagaqalernikkut
oqartussaanerulernissaq taa-
matullu akisussaaffiit anner-
tunerusut nunaqarfinnut
nuunniarneqassapput.
- Taamatut pisoqamera
Kanukoka-miit politikkikkut
tapersersorluinnarparput,
Edvard Møller oqarpoq.
Demokratimik
ilinniarneq
- Politikerit pikkorissut su-
lisullu pikkorissut nunaqar-
fiit siulersuisuinut ikorfar-
tuinissaat pingaarluinnar-
poq, Edvard Møller nangip-
poq.
- Kanukoka-miit naqissu
serneqassaaq nunaqarfinni
siulersuisuulertussanut ilaa-
sortanngortussat ilinniarti-
taanerisa ingerlaannarnis-
saat taamatullu nunaqarfinni
kommunit allaffiini sulisut
pikkorissarnissamut periar-
fissaqartinneqarnissaat pin-
gaartinneqarmat.
- Kanukoka-p kommunit
suleqatigalugit ukiorpaalus-
suarni ilinniartitaanermut
tunngassuteqartunit angu-
niagaareersut arlallit nukit-
torsaaffigineqarluarnissaat
siunnersuusiussavai.
Nunaqarfiit qineqqu-
saarutaalluarput
Tamannalu kommunit kattuffiannit naammagisimaar-
neqarluarpoq